Styrbjörn Mitts sanoo olevansa varsinainen epäilevä Tuomas, mutta joskus hänkin erehtyy.
– Hyvä että kävi niin, sillä nyt käteni on täysin terve, hän nauraa.
Kun vaasalainen Styrbjörn Mitts jäi eläkkeelle kymmenen vuotta sitten, hän päätti ruveta harrastamaan vallan outoa lajia. Pitsinnypläys kiinnosti sen verran, että hän ilmoittautui kursseille ja on siitä lähtien nyplännyt tuntitolkulla joka ikinen päivä. Ensimmäisinä vuosina nypläystunteja kertyi vuorokaudessa jopa kymmenkunta.
– Vaimo ei ole edes yrittänyt nypläämistä ja täytyy tunnustaa, että meillä oli alkuun aika hiljaisia päiviä, kun minä keskityin vain nypläämiseen. Mutta hyvä oli, että keskityin hommiini silloin, sillä kun nyt tulee eteen vaikeampia tehtäviä, ei tarvitse enää pahemmin ajatella. Ja onhan vaimo sen myöntänyt, että miehellä voisi olla pahempiakin harrastuksia kuin pitsinnyplääminen.
Styrbjörnin pajasta on syntynyt pieniä ja isoja pitsiliinoja sekä myös monenlaisia väli- ja reunapitsejä, joita neulotaan lakanoihin, liinoihin ja pöytäliinoihin.
Styrbjörn vaikutti Vaasassa antenninrakentajana vuosikaudet.
– Olen ollut rakentamassa kerrostalojen antenneja ennen kuin televisio aikoinaan tuli tänne. Se oli tärkeä homma ja saimme YLE:ltä tunnustusta hyvin tehdystä työstä.
– Terveys on pitänyt koko lailla hyvin, Styrbjörn iloitsee. – Minulla on refluksitauti ja myös verenpaine on ollut koholla, mutta molemmat vaivat pysyvät kurissa lääkityksellä. Mitään kovin vakavaa ei ole ollut koskaan. Tyrä on leikattu pari kertaa.
Styrbjörn on nuorempana katkaissut oikean kätensä, joka on vaivannut häntä vuosikausia. Tietyt liikkeet sattuvat, eikä käsivarsi taivu taaksepäin niin kuin pitäisi. Erityisesti vasaralla lyöminen tuottaa kipua.
– Käsivarsi myös turpoaa ja joskus se on paisunut nypläämisenkin yhteydessä, vaikka kipeä käsivarsi ei sinänsä sormien liikkeitä haittaakaan. Nyplään edelleen 6-8 tuntia päivässä ja joskus yölläkin, kun en saa unta. Ei minulla ole mitään varsinaisia nukkumisvaikeuksia, mutta jos minua ei nukuta, rupean nypläämään.
Sydäntalven aikoihin Styrbjörn sattui pahaksi onneksi kaatumaan kaupungilla. Maa oli liukasta ja sitten mentiin. Totta kai hän otti kipeällä kädellään vastaan, jolloin siihen ilmaantui särkyä ja se turposi. Käsivarsi oli sen verran kipeä, että se oli pakko panna siteeseen.
– Mulla oli käsivarsi siteessä, kun satuin näkemään lehdestä mainoksen kristallilaastarista. Minä manasin ääneen, että kaikkea sitä kehdataan väittää. Eihän tuollainen voi pitää paikkaansa. Kiinnostuin kuitenkin asiasta sen verran, että menin luontaistuotekauppaan ja sanoin, että nyt teillä on loistava mahdollisuus testata sitä kidelaastaria, jota niin kovasti mainostetaan.
– Laitoin yhden laastarin käsivarren sisäpuolelle ja toisen ulkopuolelle. Ja seuraavana aamuna sekä turvotus että kivut olivat kokonaan poissa. Käytin vielä kerran tai kaksi kidelaastaria sen jälkeen, eikä vaivoja ole tullut takaisin. Täytyy myöntää, että hämmästyin toden teolla. Oli pakko ottaa pahoja puheita takaisin. Käsi on ollut sen jälkeen täysin kivuton ja kunnossa.
Teksti:
kuva:
Terveys-Hymy 5-2007
Kommentit
Oma kommentti