Kihti iskee usein öisin ja ukkovarpaaseen

Kihtipotilaat itse siteeravat mielellään tutkimusta, jonka mukaan kihtiin sairastuvat ovat muuta väestöä keskimäärin älykkäämpiä. Se on kuitenkin laiha lohdutus, kun kihti iskee.

Kihti on tavallisimmin äkillinen niveltulehdus, joka ilmaantuu hyvin usein isovarpaaseen. Sen tyvinivel alkaa kylmettymisen jälkeen vihoitella ja punoittaa. Kipu on usein niin tuskallista, että se vie yöunet. Pelkkä lakanan hipaisu kipeään ukkovarpaaseen saa aikaan tuskan parahduksen.

Kihdin historia on vuosituhansia vanha, sillä ensimmäiset kirjalliset todisteet siitä on löydetty muinaisista egyptiläisistä papyruskääröistä jo 2 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Perinteitä siis on. Aikaisemmin kihti oli tyypillisesti ikääntyvien miesten isovarvastauti, mutta elintason myötä ja ruokailutottumusten muuttuessa se on levinnyt aivan uusiin väestöryhmiin.

Kaikki, mikä kasvaa nopeasti, aiheuttaa kihtiä. Aikaisemmin se oli voittopuolisesti miesten tauti, mutta nykyään se on molempien sukupuolten elintasosairaus, joka on koko ajan yleistymässä. Se vaanii meistä jokaista ja on arvioitu, että länsimaissa sitä sairastaa jo ainakin sata miljoonaa ihmistä. Erityisen mielellään kihti vierailee olutfestareilla ja silakkamarkkinoilla.

Tyypillinen kihtipotilas on kuitenkin edelleen keski-ikäinen, hiukan ylipainoinen mies, joka juo mielellään olutta ja muitakin alkoholijuomia. Myös runsaasti sokeroituja juomia käyttävillä esiintyy tavallista enemmän kihtiä. Monilla tuoreilla kihtipotilailla on nesteenpostolääkitys.

Tiedä mitä syöt

Kihtipotilaiden määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huimasti. Vielä 1950-luvulla se oli todella harvinainen ja 1970-luvun puolivälissäkin vain vajaat 2 000 suomalaista sai kihtiinsä lääkitystä. Tätä nykyä kihtipotilaita arvellaan olevan Suomessa jo ainakin 30 000, ja lukumäärä on koko ajan kasvussa. Hurjimpien arvioiden mukaan kihtiä potevia voisi olla maassamme jo useita satoja tuhansia. Väestön lihominen ja lisääntynyt alkoholin käyttö lisäävät kihtitapausten määrää. Peräti 80–90 prosenttia sairastuneista on miehiä, ja kihti iskee noin 1–4 mieheen tuhannesta.

Kihtipotilaan on tiedettävä, mitä syö. Ja aivan erityisesti, mitä ei syö. Kihti voi uusia vaikka kerran viikossa, jos ei ole tarkkana.

Kihtipotilaan ruokavalio on tarkka. Hänen on vältettävä runsaasti eläinperäisiä, runsaasti puriineja sisältäviä ruoka-aineita kuten pieniä kaloja esimerkiksi silakka, silli, anjovis, sisäelimiä, broilerin nahkaa, riistalihaa, äyriäisiä ja hiivapitoisia ruokia. Myös herneiden, papujen ja sienten kanssa on oltava tarkkana. Oluen juonti on syytä lopettaa, ja muunkin alkoholin kanssa on oltava varovainen.

Taistelu kihtiä vastaan on vaikeaa, sillä kaikenkattavaa lääkitystä ei ole olemassa. Vanha, jo 50 vuotta käytössä ollut lääke on nimeltään allopuriini, joka tosin tehoaa valitettavan heikosti. Sen teho tulee näkyviin vasta pitkäaikaiskäytössä, mutta jos oikein paha kihtikohtaus iskee, ainoa tepsivä hoito on kortisoni. Myös ibuprofeenista ja jääpussista voi olla helpotusta.

Useimmiten kihti ei kuitenkaan vaadi lääkehoitoa. Kohtaus menee yleensä ohi viikossa, mutta kerran kihtipotilas, aina kihtipotilas. Elämäntapojen on muututtava tai kihti iskee taas.

Miksi kihti iskee?

Kihti on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistön uraatti- eli virtsahappopitoisuus on lisääntynyt. Kihti aiheutuu virtsahapon eli uraatin kiteytymisestä niveliin ja toisinaan myös kudoksiin. Uraattikiteet ovat neulamaisia ja aiheuttavat kivuliaan tulehdusreaktion. Kihti syntyy tilanteessa, jolloin elimistön uraattimäärä suurenee liikaa. Koska miehillä on uraattia veressään enemmän kuin naisilla, he sairastuvat kihtiin herkemmin. Kihti iskee usein yöllä, sillä nivelnesteeseen sakkautuu yön aikana pienen pieniä teräviä neulasia.

Tilanne niin meillä kuin muuallakin länsimaissa on kuitenkin muuttumassa, sillä yhä useampi nainen sairastuu kihtiin. Kihti on yleistynyt Suomessa rajusti myös nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien yleistymisen myötä. Ylipaino lisää kihtiin sairastumisen riskiä. Kihtipotilaan on vältettävä nestehukkaa, sillä runsas juominen – pari kolme litraa päivässä – edistää virtsahapon erittymistä.

Kihti ei armahda edes rikkaita ja kuuluisia. Tunnnettujen kihtipotilaiden nimilista on hätkähdyttävä. Kihdistä ovat kärsineet muun muassa Aleksanteri Suuri, Ludwig van Beethoven, Kristoffer Kolumbus, Leonardo da Vinci ja esimerkiksi yhtä hyvin Karl Marx kuin kuningatar Victoriakin.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Jaana Aartomaa

Terveys-Hymy 10-12