Esko Talvitie ryhtyi viime vapunpäivänä laittamaan maatalouskoneita kuntoon, kun polvi taittui niin, että kivut vaivasivat päivittäin.
Kyröskoskella perheineen työskentelevä ja asuva Esko Talvitie, 43, tunnustaa, ettei hän osaa olla paikallaan. Eikä tässä vielä suinkaan kaikki. Esko on myös osa-aikainen maanviljelijä. Tiluksia on viitisenkymmentä hehtaaria, joilla hän viljelee ohraa ja vehnää. Esko touhusi yli 20 vuotta sikojen kanssa, mutta kun sikabisnes alkoi lipua huonompaan suuntaan, hän vaihtoi alaa.
– Touhuan pitkin Pohjanmaata metsäkoneiden kanssa ehkä kolmesta neljään päivään viikosta. En minä osaa olla paikoillani.
Vappuna sattui
Kun valtaosa suomalaisista kokosi itseään sängyn pohjalta viime vapunpäivänä, Esko Talvitie oli pihamaalla jo täydessä työn touhussa.
– Laittelin maatalouskoneita kuntoon ja lähdin hallilta hakemaan tavaraa. Vasen jalka tökkäsi jotenkin maahan, siinä oli murskepihalla joku kivi. Otin oikealla jalalla pitemmän askeleen, että saisin tilanteen korjattua jotten kaatuisi, mutta oikean jalankin alla oli kivi, joka pyörähti alta pois. Kaaduin täysillä oikean jalan päälle, jolloin polvi taittui varmaan 30-40 senttimetriä eteenpäin eli ihan väärään suuntaan. Kipu oli niin kova, että kyllä se aika lailla menee top kolmen kärkeen.
Mutta kun kyseessä on suomalainen mies, ja kaiken lisäksi vielä kovapäinen suomalainen ja pohjalainen mies, niin eihän silloin heti sovi lääkäriin mennä. Esko päätti odotella ja katsella seuraavaan päivään, josko polvi asettuisi itsestään. Ei asettunut.
– Yöstä ei tullut mitään, ei sillä päässyt mihinkään päin. Jalka paisui koko ajan polven kohdalta suuremmaksi ja suuremmaksi. Ajelin sitten aamulla Seinäjoen terveyskeskukseen, missä sitä ruvettiin tutkimaan. Otettiin kuvat, lääkäri lykkäsi neulan polven sisälle ja veti sieltä verta pois.
– Diagnoosiksi tuli, että nivelpussi oli rikki, takaristiside aika lailla revennyt ja luultavasti kierukatkin olivat hajalla. Röntgenkuvista kävi myös ilmi, että pohjeluu oli ylhäältä murtunut. Lääkäri totesi kuitenkin, että kaikki vammat ovat senlaatuisia, että elimistö korjaa ne itse, tarvitaan vain aikaa. Hän suositteli myös liikuntaa sitä mukaan kuin pystyy.
Onneksi Eskolla oli apu äärettömän lähellä. Harvan miehen vaimolla on oma luontaistuotekauppa.
– Funtsittiin vaimoni Katjan kanssa, mitä tehdään, ja hän ehdotti AboeMedican uutta kipulaastaria. Laitettiin sitä pohkeeseen kiinni. Se alkoi vaikuttaa ihmeen nopeasti, eka laastarin jälkeen jo parin tunnin jälkeen se alkoi toimia. Vaihdoin laastaria sen jälkeen keskimäärin kerran päivässä, ja jos se unohtui, viimeistään yhden kahden maissa yöllä tuli herätys, kun jalkaa alkoi särkeä. Ei muuta kuin uutta laastaria pohkeeseen. Ei siis polveen vaan pohkeeseen.
Kolmessa viikossa työkuntoon
Esko käytti laastaria kolmisen viikkoa ja oli kesäkuussa jo täysin työkuntoinen, mutta jo seuraavalla viikolla vapun jälkeen hän teki hommia omassa liikkeessään.
– Tietty vähän rauhallisemmin, mutta jo puolentoista tai kahden viikon päästä vapun onnettomuuden jälkeen olin täysillä asentamassa sälekaihtimia. Kun jalka alkoi parantua, pystyin myös liikkumaan sen kanssa, jolloin nesteet lähtivät liikkumaan, turvotus alkoi laskea, ja jo keskikesällä jalka oli periaatteessa ihan täydessä lyönnissä. Tikkailla ja telineillä kiipeily sujui ihan entiseen tahtiin, mutta totta kai jalka vielä väsyi hiukan herkemmin kuin aiemmin. Pakko oli myöntää, ettei asioista ilman kipulaastaria olisi tullut yhtään mitään.
Heti onnettomuuden jälkeen Esko otti jonkin aikaa myös kipulääkettä suun kautta, mutta kun siitä ei ollut sanottavaa apua, hän jatkoi pelkällä kipulaastarilla.
– Sen sai niin edullisesti, kun se kähti tosta rouvan liikkeestä, hän velmuilee.
– Kerroin jossakin vaiheessa kipulaastarista lääkärillekin, mutta se ohitti sen aika lailla nopiaan. Sanoi vaan, että kaikkia näitä on.
Esko itse on kuitenkin täysin vakuuttunut kipulaastarin tehosta.
– En voi muuta kuin suositella, jos jollakin on joku semmoinen paikka, mikä on revähtänyt tai jos on jatkuvaa särkyä. Ehdottomasti kannattaa kokeilla. Luontaistuotekaupan asiakkaatkin ovat kovasti kehuneet sitä, jos on kolottanut selkää tai jotakin muuta paikkaa.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuvat Kalle Parkkinen
Terveys-Hymy 9-2015
Kommentit
Oma kommentti