On korkeaa kolesterolia, verisuonten kalkkeutumista ja tukoksia, niiden aiheuttamia sydän- ja aivoinfarkteja sekä aivoverenvuotoa ja halvauksia. Pahimmissa tapauksissa voi lähteä henki. Ja mikä ikävintä, näin käy usein ihmiselle aivan yllättäen, ilman mitään ennakko-oireita.
Sydän- ja verisuoniongelmia pidetään yleisesti vain miesten vaivoina, mutta luulo on väärä. Naiset ovat yhtä suuressa vaarassa kuin miehet. He sairastuvat kuitenkin vain noin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin. Naishormonit suojelevat naisia aikansa, mutta vaihdevuosien jälkeen tilanne muuttuu.
Jokainen voi arvioida tulevaa terveyttään tarkkailemalla omia elintapojaan ja painoaan ja mittauttamalla säännöllisesti verenpainettaan sekä kolesteroli- ja homokysteiiniarvojaan.
Yleisimmät riskitekijät
Tupakointi ja koholla olevat kolesteroliarvot ovat ehkä yleisimmät verisuonisairauksien riskitekijöistä. Harva on kuullut puhuttavan kohonneista homokysteiiniarvoista saati sitten tietää, mitä se tarkoittaa.
Vasta joitakin vuosia sitten todettiin, että henkilöillä, jotka olivat sairastaneet esimerkiksi sydänveritulpan tai joilla oli muita valtimotauteja, oli veressään enemmän homokysteiiniä kuin terveillä. Tästä syystä myös kohonneita homokysteiiniarvoja on alettu pitää sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä, sillä ne saattavat ennustaa uutta, entistä pahempaa sydänkohtausta. Homokysteiini on aminohappo, jota muodostuu ravinnon proteiinien sisältämästä metioniini-nimisestä aminohaposta.
Homokysteiiniä ei kuitenkaan käytetä proteiinien rakennusaineena eikä sen tehtäviä elimistössä muutenkaan tunneta.
Ravintoaineet ratkaisevat
Nauttimamme ravinto vaikuttaa sairauksien puhkeamiseen joko siten, että jotakin ravintoainetta saadaan liikaa tai liian vähän. Niukkaa ravintoaineiden saantia kohentamaan on onneksi olemassa monenlaisia ravintolisiä. Nykyisin kuluttaja voi luottaa ravintolisistä esitettyihin terveysväitteisiin entistä paremmin, sillä pakkauksissa esitetyt väittämät ovat kansainvälisten asiantuntijoiden yksimielisesti hyväksymiä. Edelleen on kuitenkin olemassa monia ravintotekijöitä, joiden terveysvaikutuksista tiedeyhteisö ei ole yksimielinen.
Verisuonten terveyteen vaikuttavia aineita ja niitä sisältäviä tuotteita on ollut käytössä pitkään. Sellaisia ovat muun muassa kolesteroliarvoja alentavaa kasvisterolia tai -stanolia sisältävät elintarvikkeet. Verisuoniterveyttä edistävänä pidetään myös pähkinöissä ja siemenissä luonnostaan olevaa arginiinia, jota nykyisin on myös ravintolisissä. Arginiini on proteiineissa esiintyvä aminohappo, joka vaikuttaa typpioksidin tuotantoon elimistössä. Typpioksidi on tärkeä verisuonten lihaskerroksen toimintaa säätelevä tekijä. Kun verisuonet rentoutuvat, verenpaine laskee ja verenvirtaus helpottuu. Samalla riski suonten repeytymiseen ja aivoverenvuotoon pienenee.
Vitamiineilla vaikutusta
Kohonneita homokysteiiniarvoja voidaan normalisoida tietyillä B-vitamiineilla. Parhaiten tähän tarkoitukseen sopii kolmen B-vitamiinin – B6, B12 ja foolihappo – yhdistelmä. B12-vitamiinista ja foolihaposta suomalaisilla on useimmiten puutetta, joten niiden lisäsaantia on syytä harkita, varsinkin jos sydän- ja verisuonten sairastumisriski on olemassa tai jos ensimmäiset sairauskohtaukset on jo koettu.
Nykyisin esille on K-vitamiinien joukosta noussut K2-vitamiini. Sen on alustavissa tutkimuksissa todettu vähentävän veren kalkkipitoisuutta ja verisuonten kalkkeutumisriskiä. Sillä ei näytä olevan samanlaista veren hyytymistä lisäävää vaikutusta kuin K1-vitamiinilla. Sen vuoksi sitä on ryhdytty käyttämään verisuoniterveyttä edistämään tarkoitetuissa valmisteissa, ja sen uskotaan sopivan myös verenohennuslääkkeiden käyttäjille.
Suomalainen ravinto on luonnostaan K2-vitamiiniköyhää ja sen saanti meillä on Euroopan alhaisinta. Siksi sen riittävää saantia ei voi pitää yllä kuin nauttimalla K2-pitoisia ravintolisiä.
Kuva: Skoy
Terveys-Hymy 7-13
Kommentit
Oma kommentti