Komisario pisti vatsavaivat kuriin

Antero Jokinen oli täysin terve mies lähes eläkkeelle lähtöönsä asti. Vatsa alkoi kuitenkin pahemman kerran reistailla pari vuotta ennen eläköitymistä. – Se alkoi yhtenä maanantaiaamuna ihan tolkuttomalla ripulilla, hän muistelee.

Rikoskomisario Antero Jokinen, 71, on kotoisin Tampereelta, mutta hänen oli pakko hakeutua töihin Helsinkiin, koska varanotaarin tutkintoa vastaavaa virkaa ei kotikaupungista löytynyt.

– Päädyin 1970-luvun alussa Helsingin poliisilaitoksen rikospoliisilinjan hallinto-osastolle Aleksille ja parin vuoden kuluttua siirryin tutkintapuolelle eli 1. tutkintaosaston petostoimistoon. Hain 1970-luvun loppupuolella vanhan kotikaupunkini poliisilaitokselle, mutta siinä vaiheessa minulle jo luvatun työpaikan torppasi lääninhallitus budjettisyihin vedoten.

Jokinen jäi eläkkeelle vuonna 2006. Hän työskenteli suurimman osan työurastaan Helsingin poliisilaitoksen petospuolella.

– Mieleenpainuvin rikostutkinta kohdistui aikoinaan maanlaajuiseen niin sanottuun ylikorkojuttuun, hän muistelee.

– Se oli hankala ja pitkäaikainen prosessi.

Myös Anteron vaimo on jo eläkkeellä. Hän työskenteli Citymarketissa osastovastaavana. Pariskunnalla on kaksi poikaa, jotka molemmat ovat valinneet isänsä ammatin. Vanhempi työskentelee lentoaseman poliisissa ja nuorempi on tullin rikostorjunnassa toimiva tullitarkastaja. Seuraavaa polvea on jo yksi terhakka pikkumies, joka täyttää kesällä neljä.

Vatsa vaivaa

Anteron terveydentila oli erinomaisen hyvä aina siihen asti, kunnes ankarat vatsavaivat yllättivät pari vuotta ennen eläkkeelle pääsyä. Eräänä kauniina maanantaiaamuna iski armoton ripuli.

– Muita vaivoja ei ollut. Ei vatsanväänteitä, ei mitään kipuja. Päädyin työpaikkaterveydenhuollon kautta Malmin sairaalaan, missä minua tutkittiin. Tehtiin skopiat ja otettiin koepalat, mutta mitään ei löytynyt. Paksusuoli oli kuulemma niin nättiä ja punaista kuin olla ja voi.

Ripulikohtaukset jatkuivat silti ankarina. Ne saattoivat herättää yöllä kolmeenkin kertaan. Tilanne repi hermoja aika lailla.

– Oli se hankalaa, kun mökilläkin piti painella aina mäkeä pitkin ulkohuussiin. Työntekoa vaiva ei onneksi haitannut sen kummemmin enkä joutunut sen takia jäämään eläkkeelle.

Näin mentiin aina kesään 2009 asti. Sitten Anteron vatsavaivoihin löytyi diagnoosi varsin merkillisellä tavalla.

– Oltiin mökin katolla talkoohommissa, kun alkoi ottaa hengen päälle. Sydän löi kovaa. Outoja oireita oli ollut jo viikon verran. Oli pakko soittaa terveyskeskukseen ja kertoa tilanne. Hoitaja oli suorastaan vihainen, koska olin kuunnellut näitä oireita – joita aluksi epäiltiin veritulpaksi – jo kokonaisen viikon ja marmatti, että mistä hän nyt sulle lääkärin hankkii. Lopulta hän sanoi, että tule tunnin päästä. Minähän menin ja lääkäri kirjoitti saman tien lähetteen Malmin sairaalaan.

Syy paljastuu

Anteron omituisten oireiden syyksi paljastui yllättäen anemia. Gastroskopiassa todettiin mahalaukussa verisiä kohtia, jotka päästävät verta pikkuhiljaa läpi ja synnyttävät näin anemian. Ripulivaivojen kanssa asialla ei yllättäen ollut mitään tekemistä.

– Gastroenterologi totesi suolen oikein kauniiksi mutta otti kuitenkin koepalat. Ne paljastivat, että paksusuolen limakalvon alla oli kollegeenia, joka aiheuttaa ripulia. Ripulivaivoihin löytyi lopulta diagnoosi anemian ansiosta, ihan sattumalta ja vahingossa. Kyse oli siis vaivasta nimeltä collageeni colitis, joka paljastuu koepaloista vasta mikroskooppisissa tutkimuksissa. Syytä tämän sairauden puhkeamiseen ei tiedetä.

Anterolle määrättiin lääkitys. Heti alkuun lääkäri kirjoitti hänelle kortisonia ja Asacolia eli samaa lääkettä, jota annetaan muun muassa Crohnin tautia sairastaville. Lääkitys auttoi heti ja oireet menivät ohi.

– Näillä mentiin. Kortisonikuurin jälkeen söin Asacolia kiltisti kaksi kappaletta päivässä, kunnes päästiin viime vuoden kevääseen. Lääkitys lakkasi vaikuttamasta. Ripulointi yltyi taas.

Sitten Anteron käsiin osui Terveys-Hymy, jossa kerrottiin erään syöpäpotilaan käyttävän Havupuu-uutejuomaa yleiskuntonsa kohottamiseen ja elimistön hyvinvointiin. Anterokin päätti kokeilla.

– Se oli varmaan toukokuuta 2013. Menin Luontaistuntija-terveyskauppaan Malmilla ja ostin paketin tätä juomaa. Rupesin ottamaan joka aamu desilitran eikä mennyt kahta päivää kauempaa, kun kaikki oireet olivat taas kadonneet.

Pulloilla on eroa?

Mutta sitten tapahtui jotakin mystistä.

– Sain pojalta lahjakortin erääseen toiseen luontaistuotekauppaan, mistä ostin juomaa kymmenen pullon pakkauksen. Vaikka jatkoin samalla desin päiväannoksella, oireet tulivat takaisin ja ripulointi jatkui. Ihmettelin kovasti, mistä kaikki johtui.

Antero marssi jälleen tuttuun luontaistuotekauppaan Malmille ja osti 10 pullon pakkauksen. Kun tätä juttua kirjoitettiin, hän oli juonut neljä pullollista. Ripulointi oli taas helpottanut selvästi.

– Joka aamu on edelleen lievää ripulia, mutta sitten se lakkaa. Päivällä ei ole enää mitään eikä välttämättä aina illallakaan. Saa nukkua aamuun asti ilman, että se herättää.

Antero antaa varauksettoman kiitoksen Havupuu-uutejuomalle.

– Sen ansiosta ripulointi on käytännössä kokonaan hävinnyt. Tilanteeni on muuttunut ratkaisevasti paremmaksi ja voin huomattavasti paremmin kuin ennen. Vaiva ei rajoita elämääni millään tavalla ja uskallan lähteä sen puolesta minne tahansa. Luin vanhasta Terveys-Hymystä myös jääkiekkoilija Esa Keskisen jutun, jossa kerrottiin Havupuu-uutejuomasta. Omat oireeni ja tarinani on hyvin samanlainen.

Teksti Reijo IKävalko

Kuvat Jukka Pakarinen

Terveys-Hymy 5-14


Havupuu-uutejuoma

Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.

Havupuu-uutejuoma

Teksti: Hymy
Avainsanat: vatsa, ripuli, havupuu-uutejuoma, anemia, Karin havupuu-uutejuoma, collageeni colitis

Kommentit

Oma kommentti