Tiina Yli-Halla loukkasi alaselkänsä runsas vuosi sitten touhutessaan perheen saksanpaimenkoirien kanssa. Selkä äityi tosi kiukkuiseksi.
Tiina Yli-Halla, 50, työskentelee Halikon Lifen myymälävastaavana. Hän on vaikuttanut luontaistuotepuolella jo toistakymmentä vuotta, mutta sitä ennen hän ehti harjoittaa fysioterapeutin ammattia lähes parikymmentä vuotta. Hän on ollut sekä vieraan palveluksessa että yksityisyrittäjänä. Nykyään hän on myös maanviljelijä, sillä hän on yhdessä siskonsa kanssa jatkanut vanhempiensa kotitilaa Sauvossa. Tiina itse ei kuitenkaan asu tilalla, mutta sisko asuu, eikä hänen totisesti tarvitse olla yksin, sillä tallikompleksissa hirnuu parikymmentä hevosta. Siellä on myös vieraiden hevosia ylläpidossa ja tilalla on maneesi.
Ei ole Tiinakaan kotonaan yksin. Hänen miehensä harrastaa vapaa-aikoinaan koirakoulutusta. Taloudessa on neljä urospuolista saksanpaimenkoiraa eli Jokeri, Kingi, Argo ja Robin, joiden kanssa myös kilpaillaan. Tiinaa siis haukutaan joka ikinen päivä, mutta hän sanoo tottuneensa siihen. Hän toteaa myös, ettei heidän ovilleen paljon varkaat kolkuttele. Siitä pitää kyseinen nelikko huolen.
”Loukkasin alaselkäni”
Omia lapsia Tiinalla ei ole, mutta miehen yhdeksänvuotias tytär viettää heidän luonaan joka toisen viikonvaihteen.
– Terveydentila on nykyään ihan hyvä, Tiina toteaa.
– Minulla on tallihommista jäljellä paljon liikunnallista pohjaa, vaikka en enää nykyään tee tallissa töitä. Minulta on leikattu molemmat olkapäät, joten käyn vain rapsuttelemassa hevosia.
Aivan ilman kremppoja Tiinakaan ei ole selvinnyt.
– Jotain kremppaa tietysti aina ilmenee. Kun liikunta jäi vähän vähemmälle, tulin runsas vuosi sitten talvella loukanneeksi alaselkäni koirahommissa. Selkä äityi tosi kiukkuiseksi, ja siitä jouduttiin ottamaan magneettikuvat. Paljastui vanhoja pullistumia ja yliliikkuvuutta. Hoidoksi tarjottiin jäykistysleikkausta, mutta siihen en suostunut, koska olen omin silmin nähnyt, minkälaisia ongelmia leikattu selkä voi aiheuttaa. Olin viime vuoden keväällä niin huonossa kunnossa, että mies joutui pukemaan minut aamuisin.
”Otan valmistetta päivittäin”
Liikunta auttoi osittain, vaikkakaan ei aivan täysin.
– Onneksi työnantaja on niin kiva, että meillä on käytössä kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Niinpä aloitin viime syksynä taas liikkumaan aktiivisesti. Käyn kuntosalilla kaksi tai kolme kertaa viikossa, mistä onkin ollut apua. Jouduin kuitenkin syömään tulehduskipulääkkeitä.
– Sitten tilanne muuttui, kun Lifeen saatiin ennen joulua PhenoCur-nimistä uutta kurkumavalmistetta, joka sisältää tärkeitä ainesosia tehostamassa kurkuman vaikutusta. Rupesin ottamaan sitä päivittäin, joskus kolmekin kapselia, ja se alkoi toimia melkein heti. Kivut ovat vähentyneet hyvin huomattavasti, enkä ole tarvinnut särkylääkkeitä enää päivittäin niin kuin ennen. Nyt pystyn seisomaan liikkeessä useita tunteja joka päivä, ja ensimmäisen kahden kuukauden PhenoCur-kuurin aikana jouduin turvautumaan tulehduskipulääkkeeseen vain kerran. Muutos on siis ollut valtava. PhenoCur on ollut pelastukseni.
Jopa Tiinan työpaikassa tuote on ollut avuksi.
– Meillä oli liikkeessä tuote-esittelyä tekemässä eräs konsulentti, mutta hän venksautti selkänsä materiaalia raahatessaan. Hän oli ihan mutkalla ikään kuin noidannuolen jälkeen, ja kysyinkin häneltä, pystyykö hän tekemään esittelyn. Annoin hänelle kaksi kapselia PhenoCuria, ja puolen tunnin päästä hän kysyi ihmeissään, mitä olin hänelle antanut. Näin saimme omin silmin todeta, että tuote tepsii myös akuuttiin vaivaan.
Tiina aikoo antaa PhenoCuria ennaltaehkäisevästi myös parivuotiaalle koiralleen, jolla alkaa kova treenikausi. Hän tietää, että valmistetta on annettu hyvällä menestyksellä myös hevosille.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuva Roni Lehti
Terveys-Hymy 5-2016
Kommentit
Oma kommentti