Kysyimme lääkäriltä: Onko tulossa oleva 5G-verkko mahdollisuus vai uhka?

Mainos

Tulossa oleva 5G-dataliikenneverkko jakaa eri alojen asiantuntijat jyrkästi kahteen leiriin. Telekom-ihmiset maalailevat ruusunhohtoista tulevaisuutta, kun taas biologit ja lääkärit ovat hyvin huolissaan yhä kasvavasta säteilymäärästä.

Yksi huolissaan olevista lääkäreistä on espoolainen Rauli Mäkelä. Mistä ihmeestä huolestuminen kumpuaa, kun tekniikka kehittyy aina vaan nopeammaksi ja helpottaa elämää?
– 5G-verkko tulee lisäämään saamaamme datasäteilyä runsaasti jo ennen sen rakentamista täyteen mittaansa, ja kun se lisätään nyt olemassa olevien säteilylähteiden päälle, siitä kehittyy ongelma. Se lisää kuormitusta merkittävästi jos kaikkein villeimmät 5G-visiot ja unelmat toteutetaan. Älyautot ajavat ilman kuljettajaa ja kaikki kodinkoneet rupeavat seurustelemaan internetin välityksellä huoltoliikkeiden, maahantuojien ja valmistajien kanssa, jolloin dataliikenne paisuu monituhatkertaiseksi nykyisestä. Me uimme jo nyt tässä datasäteilyssä, mikä virallisella terminologialla on langattoman tiedonsiirron radiotaajuinen elektromagneettinen säteily.
– Jo nyt olemme tämän datasäteilyn keskellä ja tiedetään vallan hyvin, ettei se ole terveellistä. Nyt on vain kyse siitä, kuinka epäterveellistä se on, ja koska se alkaa näkyä sairastavuustilastoissa. Saamme jo nyt koko ajan säteilyä mobiilimastoista, päällä olevista kännyköistä, vauvojen itkuhälyttimistä ja kaikenlaisista älymittareista. Monissa kodeissa on wifi koko ajan päällä. On vakavaa näyttöä ja huolestuneisuutta siitä, että jo nykyinenkin määrä riittäisi, mutta nyt säteily tulee moninkertaistumaan 5G-dataliikenteen myötä.
– Kyse on hyvin suuresta vastakkainasettelusta, joka tällä hetkellä vallitsee biolääketieteen tutkijoiden ja telekom-teollisuuden välillä, kun puhutaan säteilyn turvarajoista. Suomi on yksi niitä maita, missä turvarajat on määritelty biologien ja lääketieteen edustajien mielestä huolestuttavan korkeiksi.

Esimerkkejä eläinkunnasta

Lääkäri Rauli Mäkelällä on huolestuttavia esimerkkejä säteilyn vaikutuksesta luontoon.
– Kyse ei ole siitä, että vain ihmiset voivat säteilyn takia huonosti, sillä asia koskee myös eläimiä ja luontoa yleensä. On olemassa runsaasti vakavaa näyttöä siitä, että mikä tahansa elollinen olento häiriintyy säteilystä. Esimerkiksi pölyttäjähyönteisillä on tehty asiaan liittyviä tutkimuksia.
– Intialaisessa tutkimuksessa laitettiin toiseen mehiläispönttöön päällä oleva kännykkä säteilyineen, kun taas toiseen pönttöön pantiin kännykkä, joka ei ollut päällä. Aktiivikännykän annettiin säteillä 10 minuuttia päivässä 10 vuorokauden ajan, jonka seurauksena kerääjämehiläiset eivät enää palanneet pesään. Pesä kuoli.
– On olemassa runsaasti muitakin eläintutkimuksia samasta aiheesta ja on havaittu, että luonto kärsii. Kännykkämastojen lähettyvillä olevia sammakon nuijapäitä ja mastojen lähellä pesiviä lintuja on tutkittu, ja on havaittu epämuodostuneiden jälkeläisten lisääntyneen.
Rauli Mäkelä sanoo, että lopullisesti tiedetään vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kuinka datasäteily on vaikuttanut ihmisiin.
– Yksi telekom-väen vastaväitteistä kuuluu, että mikseivät aivosyöpätilastot ole hypänneet kattoon, kun kaikilla on nykyään kännykkä. Aika on siihen vielä aivan liian lyhyt, sillä kännykkä alkoi yleistyä vasta 1990-luvulla. Hiroshiman jälkeen kesti 40 vuotta, ennen kuin syöpäluvut alkoivat radikaalisti nousta.
– Tunnettu ruotsalainen syöpälääkäri Lennart Hardell tulee lokakuussa puhumaan näistä asioista eduskuntaan. Hän on osoittanut tutkimuksillaan, että kännykän suurkäyttäjillä, etenkin lapsena aloittaneilla ja yli kymmenen vuotta kännykkää korvallaan pitäneillä on selvää epidemiologista näyttöä lisääntyneistä aivosyövistä. Vähemmän kännykkää käyttävillä se ei vielä näy.

Turvarajat vaihtelevat

Miksi meillä Suomessa sitten säteilyn turvarajat on nostettu lääkäreiden mielestä vaarallisen korkeiksi?
– Suomen säteilyturvakeskuksen STUK:in ja datateollisuuden puolesta puhuvan ICNIRP-järjestön mukaan huolta ei ole. Minulla on oma teoriani siitä, miksi Suomi kuuluu korkeat turvarajat hyväksyneisiin maihin; kyse on eräänlaisesta Nokia-nostalgiasta. Kun aikanaan nähtiin, että langaton mobiililiikenne tuo maallemme mukanaan paljon hyvää, päälle on jäänyt sellainen ajatusmalli, ettei saa pistää kapuloita rattaisiin. Epäilen vahvasti, että Nokia on ollut lobbaamassa ja rakentamassa korkeita turvarajoja.
– Noin 1-2 prosenttia väestöstä sanotaan sähköherkiksi, ja he aistivat jo nykyisenkin säteilyn. Tässä joukossa on hyvin suuri skaala oireilun suhteen, sillä jotkut huomaavat vain pientä epämukavuutta, kun taas toiset joutuvat muuttamaan korpeen sähköttömään kesämökkiin. On mielenkiintoista seurata, nouseeko sähköherkkien osuus laajenevan dataverkoston myötä.
– Joidenkin mielestä sähköherkkyys on vain psykologinen ongelma, kun taas toiset puhuvat vakavasta fysiologisesta ongelmasta. Nyt kysymys kuuluu, voisivatko nämä ympäristöherkät ihmiset olla rinnastettavissa muinaisten kaivosten kanarialintuihin? He aistivat jo nykyisestä datasäteilystä sellaista, mitä me terveet ihmiset emme aisti ollenkaan.
Ehkä kaikkein tunnetuin sähköherkkä julkisuuden ihminen on Norjan entinen pääministeri ja maailman terveysjärjestön WHO:n entinen pääjohtaja Gro Harlem Brundtland. Kun hänen puheilleen mentiin, käynnykkä ei saanut olla päällä. Hän kertoi heti tuntevansa, jos joku ei ollut sulkenut kännykkäänsä.
Joten se siitä korvien välisestä ongelmasta, jos kerran WHO:n pääjohtajankin mielestä kyse on vakavasta asiasta.

Sama kuvio kuin tupakkasodassa

Mutta miksi ja milloin lääkäri Rauli Mäkelä kiinnostui asiasta?
– Kyseessä oli enemmän tai vähemmän sattuma. Sain eräältä ystävältäni tästä asiasta hyvin raflaavan ja sensaatiomakuisen nettivideon. Ensin pudistelin päätäni ja ajattelin, ettei se ole totta, mutta rupesin penkomaan asiaa syvemmältä, ja vastaan alkoi tulla yhä enemmän vakavaa tietoa ja tutkimusta. Aloin tajuta tämän äärettömän suuren vastakkainasettelun telekom-väen ja biolääketieteen välillä.
– Ja tuli ihan samat hytinät kuin aikoinaan tupakkasodassa. Kesti 20 vuotta ensimmäisistä varoituksista, ennen kuin tupakkateollisuus suostui myöntämään, että tupakka todellakin aiheuttaa syöpää. Säteilykeskustelussa on ihan sama kuvio: faktaa kerääntyy koko ajan entistä enemmän, mutta teollisuus kieltää sen systemaattisesti. Ihan kuin he käyttäisivät samaa käsikirjoitusta kuin tupakkateollisuus aikoinaan.

USA:ssa huolta jo 20 vuotta sitten

Yhdysvalloissa ruvettiin kuitenkin jo 90-luvun lopussa kyselemään, ovatko langattomat GSM-kännykät turvallisia ja onko niiden säteily vaarallista vai ei.
– Toukokuussa 1999 lanseerattiin erittäin suuri tutkimus National Toxicology Program eli lyhyemmin NTP. Sille myönnettiin suuria määriä rahaa, ja se on edelleen eräs maailman kalleimpia julkisilla verovaroilla toteutetuista tutkimuksista. Tuloksia kuitenkin sahattiin peräti 19 vuotta, joten vasta maaliskuussa 2018 siitä annettiin loppuyhteenveto, sekin suurten riitojen kanssa. Tutkimuksen lopputulos paljasti, että koe-eläiminä olleille rotille ja hiirille kehittyi aivo- ja sydänsyöpiä jo niin alhaisesta datasäteilystä, että se alitti INCRIP-järjestön antamat turvarajat selvästi.
– Tämä herätti WHO:n kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen. Se ryhtyi läpikäymään tuhansia ja tuhansia asiasta tehtyjä tutkimuksia ja päätyi siihen, että datasäteily kuuluu heidän 1-4 ryhmittelyssään luokkaan 2B. Heillä ykkönen on täysin varma syövän aiheuttaja kuten tupakka, asbesti ja eräät kemikaalit, 2A tarkoittaa todennäköistä syövän aiheuttajaa ja 2B tarkoittaa, että kyseessä on mahdollisesti syövän aiheuttaja. Kolmonen tarkoittaa, ettei ole mitään selvää näyttöä ja nelonen, ettei ole mitään tekemistä syövän kanssa.
– Datasäteily on siis jo nyt WHO:n asteikolla 2B ryhmään kuuluva syövän aiheuttaja. Iso joukko ihmisiä haluaa luokituksen nostettavan 2A:han ja kaikkein radikaaleimmat haluavat sen ykköseen.
Myös Euroopan neuvosto on paneutunut asiaan. Heidän suosituksensa on vuodelta 2011.
– Hekin kävivät läpi tuhansia asiasta tehtyjä tutkimuksia ja päätyivät suosittelemaan, että korkein sallittu säteilyraja olisi 0,001 wattia per neliömetri ja esittivät vielä, että lukemaa alennettaisiin pitkällä aikavälillä kymmenesosaan.
Mikä sitten on tilanne Suomessa? Säteilylaissa lukee, että altistuksen raja-arvo sähkömagneettisen kentän tehotiheytenä on 10 wattia neliömetriä kohden. Eli Euroopan neuvoston suosituksen ja Suomen säteilylain välillä on 10 000-kertainen ero!
Biolääketieteen syyttävä sormi osoittaa ICNIRP-järjestöön.
– Kyseessä on erittäin hyvät yhteydet telekom-teollisuuteen omaava organisaatio, joka on itse itsensä nimittänyt. Mikään valtiollinen elin ei ole asettanut tätä elintä, ja se on onnistunut lobbaamaan äärettömän korkeat säteilyrajat hyvin moniin maihin. Mutta on olemassa myös ICNIRP-kapinallisia maita, osavaltioita ja kaupunkeja, ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Itävalta, Belgia, Ukraina, Kiina, Italia, Puola, Venäjä ja Intia. Näissä maissa sallitun säteilyn määrät ovat murto-osa esimerkiksi Suomeen verrattuna. On huomionarvoista, että esimerkiksi Bryssel on pysäyttänyt 5G-rakentamisen ja odottaa puolueetonta lääketieteellistä tutkimusta.
– Monet muutkin vastahankaan asettuneet vaativat ICNIRP:stä riippumatonta tutkimustietoa, kuinka vaarallinen tai vaaraton 5G on.
Mutta eikö sitten suomalaisia telekom-insinöörejä ja 5G:n puolestapuhujia yhtään pelota?
– En tiedä, mikä heitä pelottaisi, koska toisessa vaakakupissa on tolkuttoman suuret, suorastaan tähtitieteelliset markkinat. Yksi 5G:n innnokkaimpia alueita Suomessa on Oulu, missä on paljon osaamista Nokian jäljiltä. Ouluun ollaan suunnittelemassa peräti 5G-sairaalaa. Ruotsin puolella yhtä kuumana käyvä kaupunki on Uumaja.

Lapsia halutaan suojella

Rauli Mäkelä sanoo, että yksi kaikkein keskeisimmistä asioista on lasten suojelu datasäteilyltä, sillä fysiologisista seikoista johtuen lapset ovat paljon herkempiä säteilylle kuin aikuiset. Säteily uppoaa lapsiin paljon tehokkaammin kuin aikuisiin.
– Lääketieteilijät sanovat, että huoli on suuri, mutta teollisuus vakuuttaa, että kaikki on kunnossa. Ja STUK:n mielestä nykyiset turvarajat suojelevat kansalaisia. En nyt vain ymmärrä, miksei tästä keskustella? Kun lukee 5G:tä kehuvia artikkeleja, niissä ei puhuta sanaakaan säteilystä, maalataan vain ruusuisia kuvia, kuinka ihanaa tulee olemaan, kun saa istua itsekseen ajavan älyauton kyydissä, kirurgit leikkaavat robotin välityksellä etänä ja kuinka kodinkoneet keskustelevat keskenään. 5G edellyttää myös sitä, että pieniä tukiasemia tulee olemaan jatkossa tuhottomasti joka nurkalla.

Teksti: Mika Lahtonen
Avainsanat: 5G-dataliikenneverkko, Rauli Mäkelä

Kommentit

Ainhan niitäkin on ollut jotka kuulevat kaikenlaista mitä muut eivät kuule. Säteilyn energia on aivan eri asia kun sen määrä.

Oma kommentti