Lämpökeraaminen tuki on auttanut Markkua: Nyt polvi ei enää lonksahtele

Mainos

Markku Pitkänen on nuoruusvuosistaan asti tehnyt raskasta työtä, joka on käynyt sekä selän että polvien päälle. Särkylääkkeitä on kulunut paljon, mutta nyt hän on saanut vaivoihinsa merkittävää apua.

Raskaan työn aiheuttamat terveysongelmat veivät Markku Pitkäsen, 61, työkyvyttömyyseläkkeelle kolme vuotta sitten. Ensin petti selkä, sitten molemmat polvet. Ennen eläköitymistään Markku työskenteli vartijana.
– Työnteossa on tullut kulumavikoja. Lopullinen eläkkeelle jäämisen syy oli selkä. Sieltä on neljän, viiden nikaman välistä mehut kokonaan kadonneet, luut hankaavat vastakkain. Selälle ei voi tehdä mitään, mutta molempiin polviin pitäisi vaihtaa tekonivelet. Toistaiseksi olen lykännyt sitä, sillä olen kuullut siitä operaatiosta sekä hyviä että huonoja uutisia.
Markku on nostellut painavia tavaroita koko ikänsä.
– Olin rekkakuskina, makkarakuskina ja huonekaluliikkeessä apumiehenä. Ei ollut trukkia, kaikki hoidettiin käsipelillä kantamalla. Siihen aikaan huonekalut oli tehty painavasta lastulevystä.
Markku alkoi tuntea jo kolmekymppisenä, että jotain oli pielessä, mutta asiaa alettiin tutkia vasta silloin, kun oli jo liian myöhäistä.
– Olin kuntoutuksessakin, mutta ei siitä ollut sen suurempaa hyötyä. Särkylääkkeillä mentiin. Yritin niiden voimalla liikkua vaikka väkisin, että lihaksisto pysyy kunnossa. Pahimmillaan jouduin olemaan pitkiä aikoja sängyssä ja sohvalla. Ryömin vessaan, kun en pystynyt kävelemään. Pakko oli silti tsempata ja lähteä liikenteeseen.
– Söin särkylääkkeitä ihan järjettömiä määriä, ja kaiken kukkuraksi lääkäri määräsi minulle vahingossa tuplalääkityksen. Hän ihmettelikin, että äijä on vielä hengissä. Nyt olen jonkin verran pystynyt vähentämään lääkitystä: otan aamulla yhden pitkävaikutteisen ja iltapäivällä pari hiukan miedompaa särkylääkettä.

Kihlatulta tuli hyvä vinkki

Markku on alun perin kotoisin Pihtiputaalta – sieltä kuuluisan mummon maisemista, mutta nykyään hän asuu Rekijoella, joka sijaitsee Salon ja Someron välissä. Saloon on matkaa 37 kilometriä, Somerolle kymmenkunta.
Markku on läpikäynyt perhe-elämässään koko paletin, sillä hän on mennyt naimisiin, eronnut, jäänyt leskeksi ja tällä hetkellä hän on kihloissa. Markulla on kaksi aikuista poikaa, ja seuraavaakin polvea on kahden teinitytön verran.
Markku sai jokin aika sitten kihlatultaan kullanarvoisen vinkin.
– Hän liikkuu ratsastusporukoissa ja tutustui niissä kuvioissa Back on Track -yrityksen maajohtajaan Krista Virtaseen. Krista näki, kuinka kävelin kuin Aku Ankka ja kysyi, haluaisinko kokeilla hänen firmansa lämpökeraamisia tuotteita. Minä sanoin siihen heti, että totta kai. Liikkumiseni oli sen verran vaikeaa, että mitä tahansa kannatti kokeilla. Otin selkätuen ja polvisuojat käyttöön, ja sen jälkeen olen käyttänyt polvisuojia lähes päivittäin. Laitan ne aamulla jalkaan ja otan illalla nukkumaan käydessä pois. Niistä on ollut suurta apua.
– Ilman polvisuojia käveleminen on vaikeaa, sillä polvet liikkuvat ja lonksuvat. Suojat tukevat polvia niin hyvin, etten tunne kipua enää ollenkaan samalla tavalla kuin ennen. Käytän saman firman selkätukea ja olen testannut myös t-paitoja ja sukkia. Kaikkia on kokeiltu ja kaikki ovat olleet hyviä.
– Polvisuojat tuottavat lämpöä, poistavat särkyä ja estävät kaikki sivuliikkeet. Nyt ei polvi enää lonksahtele sivusuuntaan. Jos se lonksuu, seurauksena on pirunmoiset kivut.
Markku on polvisuojien ansiosta pystynyt puuhastelemaan myös lempiharrastustensa parissa.
– Harrastan moottoripyöräilyä ja asuntovaunuja, joita olen myös rakentanut ja korjaillut. Kun nyt sain tukijutut kuntoon, pystyn taas olemaan ja liikkumaan. On tärkeää, että kykenen edes jonkin aikaa olemaan polvillani, vaikka se sattuukin. Jos jotain työtä aikoo tehdä, on pakko olla polvillaan edes jonkun aikaa. Sitten taas noustaan ylös ja huilataan!

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Krista Virtanen
Avainsanat: Back on Track, Markku Pitkänen, lämpökeraaminen tuki

Kommentit

Oma kommentti