Lapin pakuria Kaukoidän markkinoille

Tällä hetkellä Veikko Karvinen touhuaa pakurikäävän parissa, ja suunnitelmat ovat suuria. Ulkomaille olisi päästävä.

Kun Veikko Karvinen, 64, oli viisissäkymmenissä ja toimi yrittäjänä, hänelle tuli kaksikin isoa terveysmurhetta. Selkää jouduttiin leikkaamaan useaan otteeseen ja mies laitettiin työkyvyttömyyseläkkeelle. Takana hänellä olikin ammatteja peräti yhdeksän. Samoihin aikoihin hänellä todettiin myös kakkostyypin diabetes, joka hoitui aluksi tableteilla, mutta nyt jo kymmenen vuoden ajan Veikko on joutunut piikittämään itseään insuliinilla – pahimmillaan kuudesti päivässä.

– Kun selkä meni, se oli kova paikka. Selkää operoitiin vielä tuolloin pari kertaa, kun jäin näitä miettimään. Sitten näin telkkarissa ohjelman pakurikäävästä, olisiko ollut viisi tai kuusi vuotta sitten. Ajattelin äkkiseltään, että nythän humpuukimiehet ovat keksineet ihan oikean artikkelin.

Löytyi 15 kilon kääpä

Veikko harrastaa kalastusta ja käy aina silloin tällöin kotimaisemissaan Pohjois-Karjalassa. Eräällä keväisellä kalastusreissullaan hän sattui löytämään ison pakurikäävän, joka painoi peräti 15 kiloa.

– Päätin ihan uteliaisuuttani katsoa, mitä se mulle tekee. Kuivattelin käävän ja aloin keitellä siitä teetä. Googletin ja hain tietoa, jota olikin ihan mahdottoman paljon. Otin yhteyttä tuttuun luontaistuotteiden asiantuntijaan Jarmo Hörkköön ja yritin selittää, että nyt tällainen humpuuki nostaa päätään, mutta hän vakuutti, ettei kyse tosiaankaan ole humpuukista. Hänkin innostui todella ja vakuuttui, että pakurista löytyy tieteellistä taustaa.

Veikko jatkoi omia tutkimuksiaan ja alkoi tehdä pakurilla erilaisia uuttokokeita. Kun hän nautti pakuria, hän sai huomata vessakäyntien lisääntyneen. Samalla paino alkoi pudota, ja niinpä Veikko on viiden viime vuoden aikana laihtunut peräti 20 kiloa. Eikä tässä suinkaan kaikki: kun hän joutui alkuvaiheissa ottamaan insuliinia piikkeinä 250 yksikköä, sama lukema on nykyään alle 40.

– Olen joskus ollut pohjoisen reissujeni aikana kolmekin viikkoa ilman insuliinia, ja kun olen sen jälkeen mennyt mittauksiin, pitkä verensokeri on ollut alempi kuin aiemmin kovan insuliinilääkityksen aikana. Diabeteshoitaja pyöritteli päätään ja sanoi, ettei hän oikein ymmärrä asiaa, mutta minä kerroin, että pakurikääpä sen on tehnyt. Hoitohenkilökunta pitää sitä tietysti ihan huuhaana.

– Olen viiden vuoden aikana kokeillut itseeni hyvinkin vahvoja seoksia ja testannut, tuleeko mitään sivuvaikutuksia. Olen jatkanut koko ajan kehitystyötä, mutta isoksi ongelmaksi on vain muodostunut, ettei Suomesta löydy tutkimuslaitosta, joka kykenisi tekemään kaikki haluamani testit ja mittaukset.

Harrastuksesta bisnes

Nyt ollaan kuitenkin jo siinä vaiheessa, että Veikko on muuttanut pakuriharrastuksensa bisnekseksi. Hän on kehittänyt aivan erikoisen neljän uuton prosessin, ja nyt kapseli on mitoitettu niin, että se sisältää 150 mg jauhetta. Kapselille on haettu myös patentti, mutta itse uuttomenetelmälle ei, sillä patentin myöntämisen jälkeen se olisi helppo kopioida. Se pysyy siis liikesalaisuutena.

– Meidän kapselimme perustuu imeytymisprosessiin eli se on rakennettu siten, että se ohittaa vatsalaukun ja alkaa imeytyä vasta ohutsuolessa. Meillä on jo 100 000 kapselia valmiina ja purkeissa ja tuotteita on myytävänä sekä kaupan että luontaistuotekaupan puolella. Tuoteperheen nimi on Pakuso. Nimi tulee sanoista pakurikääpä ja Sodankylä, sillä meillä on toimintaa siellä. Meidän pakurimme kerätään napapiirin pohjoispuolelta ja se on pitoisuudeltaan kaksi kertaa tuhdimpaa kuin eteläisemmät pakurit. Vaikka vaivaiskoivun kyljessä kasvavat pakurit ovat tuntuvasti pienempiä kuin eteläisemmät, niissä on kuitenkin rutkasti enemmän tehoa.

– Meillä on Lapissa kahdeksan kerääjää. Pystymme alueellisen verkoston avulla näyttämään kartalta, mistä mikäkin pakuri on kerätty. Haluamme varmistua, että meidän tuotteemme ovat puhtaita ja hyvälaatuisia.

Ei huuhaata

Veikko Karvinen sanoo, että hän ja hänen yhteistyökumppaninsa haluavat omille tuotteilleen tieteellisen ja rehellisen pohjan, josta huuhaa on mahdollisimman kaukana.

– Yhteistyökumppaninani on NaturaMedian ja AboaMedican toimitusjohtaja Tapani Lahti. Työnjako on sellainen, että minä touhuan vähittäiskauppaketjun puolella ja Tapani hoitaa luontaistuote- ja apteekkiasiat. Meillä on kaksi teetä, kahvi, pakurijuoma, kapseli ja kaksi voidetta. Aiomme keskittyä 80-prosenttisesti vientiin, lähinnä Kaukoitään ja Keski-Eurooppaan. Meillä on jo nyt yhdyshenkilöt sekä Japanissa että Thaimaassa. Kotimaassa me keskitymme lähinnä tuotekehitykseen.

– Kun aloitamme tuotannon Sodankylässä, se työllistää alkuvaiheissa kuudesta kymmeneen henkilöä, ja jatkossa useita lisää. Koko pohjoinen alue tulee hyötymään hankkeestamme ja haluammekin olla aktiivisesti yhteistyössä alueen muiden yritysten kanssa.

Uuden yrityksen polkaiseminen vaatii paitsi aikaa ja uskallusta – myös rahaa. Veikko arvelee sijoittaneensa pakuribisnekseensä omaa rahaa jo sadan tonnin verran. Hän on firman toimitusjohtaja, mutta ei omista yhtään osaketta. Kyseessä on kuitenkin perheyritys.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Roni Lehti

Terveys-Hymy 2-2016

Teksti: Hymy
Avainsanat: diabetes, pakurikääpä, pakuri

Kommentit

Oma kommentti