Lilja on tyytyväinen hierontavoiteeseen

Lilja KöykkäSen jälkeen kun iskias iski Lilja Köykkään nelisen vuotta sitten, hänellä on ollut vaikeuksia nukahtamisen kanssa. Onneksi apu löytyi kotimaisesta hierontavoiteesta. –  Ei se paranna, mutta se helpottaa unta, hän toteaa.

Vaasalaisella Lilja Köykällä, 82, on kaunis etunimi, ja vielä hänen toinen nimensäkin on Orvokki. Hän tunnustaa kuitenkin oppineensa pitämään nimistään vasta varttuneemmalla iällä. Suvun kesken niistä on jaksettu laskea hyväntahtoista leikkiä ihan riittämiin.

– Olen syntynyt kotona keittiön nurkassa. Kaikki muut ajettiin siksi aikaa ulos. Vanhemmilla oli jo ennestään kolme tyttöä ja kaksospojat, ja sairaalassa tuli sitten pulma, mikä viimeisen likan nimeksi pannaan. Asia ratkesi, kun isä vei äidille orvokkeja ja liljakimpun synnytyssairaalaan. Siitä keksittiin mulle nimi.

Liljan aviomies työskenteli rikospoliisina, ja myös hänen isänsä kuului samaan ammattikuntaan. Nimike oli etsivä. Lilja itse työskenteli teinityttönä valokuvaamossa, jonne hän meni juoksuflikan töihin jo 13-vuotiaana. Hän kertoo päätyneensä sananmukaisesti pimeään huoneeseen, missä vierähti koko viikko. Lauantainakin oltiin töissä kolmeen saakka iltapäivällä.

Avioliiton solmimisen jälkeen miehen työt veivät perheen Somerolle, missä Lilja hoiti kuutta lasta, kolmea tyttöä ja kolmea poikaa. Yksi perheen pojista valitettavasti kuoli liikenneonnettomuudessa Somerolla vuonna 1972. Leskeksi Lilja jäi vuonna 1999.

Ikä ei paina

Lilja täyttää marraskuussa kunnioitettavat 83 vuotta, mutta ikä ei henkisesti paina häntä yhtään. Hän on hyvin, hyvin vireä ja puhetta tulee taukoamatta. Muisti pelaa kuin tietokoneella.

– Terveydentila on ollut suurin piirtein hyvä, hän naurahtaa.

– Ei ole ollut syöpää eikä sydänvikaa, mutta nyt ne keksivät minulta osteoporoosin. Kulkuvälineenä minulla on rollaattori. Itse käyn edelleen kaupassa, ja minulla on vain siivousapua. Asun ihan Vaasan keskustassa, joten matka kauppoihin ei ole onneksi kovin pitkä. Muutimme aikoinamme Vaasasta Somerolle vuonna 1958 ja palasimme takaisin Vaasaan 1985.

Nelisen vuotta sitten Liljaan iski iskias. Se on kiusannut lähinnä pakaralihaksista ylöspäin ja oikealla puolella. Myös Liljan vanhin poika, joka työskentelee Helsingissä putkimiehenä, on potenut iskiasta ja on sanonut äidilleen, että elämä sen kanssa voi olla yhtä helvettiä. Lilja allekirjoittaa tämän täysin.

Kuin turpeella nukkuisi

Iskiasvaiva on haitannut erityisesti nukkumista.

– Mutta onneksi keksin Relaxantin, joka oli toki jo ennestään tuttu valmiste. Jo miesvainajani ehti kokeilla sitä ja pitää siitä. Hän totesikin, että sen kanssa on kuin Torronsuolla nukkuisi. Sehän on turvepohjainen valmiste.

– En aina muistanut sen nimeä apteekissa, joten tein liikkeitä, missä jalat ja kädet olivat ristissä, ja heti myyjät ymmärsivät, että kyse oli Relaxantista. Sivelen sitä aina kipeisiin paikkoihin nukkumaan mennessä. Se ei paranna, mutta se helpottaa unta. Kunhan vaan pääsee unen alkuun, niin siitä on helpompi jatkaa.

Lilja käyttää Relaxantia myös päiväsaikaan, jos on meno jonnekin.

– Laitan sitä puoli tuntia ennen lähtöä, ja se auttaa selviämään reissusta. Se lämmittää ja poistaa pahimmat säryt. Nykyään tosin kuljen vain taksilla. Käytän Relaxantia päivittäin. Olen kertonut siitä lääkärillekin, ja hän on sanonut, että hyvä kun auttaa. Ei ole vastustanut millään tavalla.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Jukka Vähälummukka

Terveys-Hymy 9-11

 

Teksti:Detria
Avainsanat: iskias, hierontavoide

Kommentit

Olen kuullut pelkkää positiivista tuosta voiteesta.
Vesi vanhin voitehista ,Relaxsant tulee kakkosena:D

Oma kommentti