Kansanterveyslaitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön yhteisen tutkimuksen mukaan magnesiumista voi olla apua alkoholistin maksalle. Magnesiumin käyttö ruoan lisänä nopeuttaa ASAT-entsyymin vähenemistä ja edistää näin maksan toipumista alkoholin vaikutuksista, kirjoittavat tutkijat. Suurentunut ASAT-arvo (aspartaattiaminotransferaasi) on yksi maksan toimintahäiriön mittari. Esimerkiksi monissa maksatulehduksissa arvo suurenee huomattavasti.
Kari Poikolaisen ja Hannu Alhon tutkimuksessa annettiin 118 alkoholistille päivittäin 400 mg magnesiumia tai vaikuttamatonta lumetabletteja kaksi kuukautta katkaisuhoidon jälkeen. ASAT-arvo aleni enemmän magnesiumia saaneilla kuin verrokeilla. Parempaan tulokseen pääsivät kuitenkin vain ne koehenkilöt, jotka käyttivät magnesiumlisää täydet kaksi kuukautta.
Tutkimusraportti julkaistiin tammikuussa 2008 Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy –lehdessä. Aiemmin on havaittu, että vaara kuolla alkoholiperäiseen maksatautiin on kasvanut, jos ASAT on koholla.
Magnesiumia saa vapaasti ostaa terveyskaupoista ja markettien luontaistuoteosastoilta sekä apteekeista. Magnesiumia on tarjolla monenlaisina yhdisteinä. Niiden välillä ei kuitenkaan ole kovin suuria laatueroja; kaikki imeytyvät hyvin vereen. Tehokkainta yhdessä B-vitamiinien kanssa.
Äskettäin on osoitettu, että myös karnosiini suojaa maksaa alkoholin haittavaikutuksilta. Uutena tautina yleistyy alkoholista riippumaton rasvamaksa, jonka pääasiallisena syynä ovat lihominen, insuliiniresistenssi ja diabetes. Rasvamaksan hoidossa on saatu hyviä tuloksia E-EPA-nimisellä kalaöljyllä. Hoidossa annettu päiväannos on ollut 2700 mg, jolloin S-ALAT aleni vielä paljon tehokkaammin kuin magnesiumtutkimuksessa.
ASAT-maksakoetta tutkittiin myös uudessa japanilaisessa tutkimuksessa, jossa kävi ilmi, että E-EPAn anto käyvän hoidon lisänä näyttää olevan hyödyksi C-hepatiitin hoidossa (Kawashima ym. 2008). C-hepatiitti on yleisin virusperäinen maksatulehdus, joka vaivaa noin 20 000 suomalaista. Uusia tapauksia ilmenee vuosittain noin 1200.
E-EPAa annettiin 1800 mg päivässä – mikä on Japanissa yleinen päiväannos – pegyloidun interferoni alfa-b:n ja ribaviriinin lisäksi 12 kroonista C-hepatiittia sairastavalle potilaalle 48 viikkoa. Verrokkeina oli 12 muuta C-hepatiittipotilasta, jotka saivat vain interferoni- ja ribaviriinihoitoa. Kaikki saivat päivittäin myös 300 mg C-vitamiinia ja 600 mg E-vitamiinia.
S-ALAT-arvo, joka kuvaa maksavaurion astetta, aleni 3 kuukaudessa normaaliksi kahdeksalla E-EPAa saaneella ja kuudella verrokilla. E-EPA-ryhmässä valkosolujen määrät eivät muuttuneet huonommiksi kuten intefornihoitoa saaneilla. Hemoglobiiniarvot kohenivat E-EPA-ryhmässä.
– Tulokset viittaavat siihen, että EPAn anto käyvän hoidon lisänä on hyödyllistä C-hepatiitin hoidossa, päättelevät tutkijat Lipids-lehden maaliskuun numerossa.
Romanialainen tutkijaryhmä selostaa katsauksessaan omega-3-rasvahappojen vaikutusta viruslääkityksen tukena (Popa ja Mota 2007).
Kawashima A, Tsukamoto I, Koyabu T, et al. Eicosapentaenoic Acid Supplementation for Chronic Hepatitis C Patients During Combination Therapy of Pegylated Interferon alpha-2b and Ribavirin. Lipids. 2008 Mar 5;
Popa SG, Mota M. Impact of obesity and omega-3 polyunsaturated fatty acids on fibrogenesis and responsiveness to antiviral therapy in chronic hepatitis C. Rom J Intern Med. 2007;45(2):165-70