Maito mielletään helposti suomalaisuuteen, mutta totuus on toisenlainen. Brittitutkijat ovat nimittäin osoittaneet, että kaikkein varhaisimmat maidon juojat olivat keskieurooppalaisia eivätkä suinkaan skandinaaveja. Laktoosin hajoittamiseen pystyvä geenimuunnos juontaa juurensa karjankasvattajiin, jotka elivät Balkanin ja Keski-Euroopan tanhuvilla noin 7500 vuotta sitten.
Kun kyseissä maisemissa nykyisin asuvat kansalaiset eivät enää juo maitoa lapsuusajan jälkeen, meillä Suomessa sitä ryystetään vielä aikuisenakin. Syyksi on arveltu elimistön omaa hakuisuutta D-vitamiinin suuntaan, sillä Pohjolassa auringonvalon vähäisyys johtaa helposti D-vitamiinin puutokseen. On arveltu, että Suomessa maitoa on saatu aluksi lampaista ja vuohista. Mansikkien saapumisesta ei ole tarkkaa havaintoa, mutta joka tapauksessa lehmien pito on vakiintunut selvästi myöhemmin ja mahdollisesti vasta rautakaudella.
Laktoosia hajottava geeni on meillä pohjoiseurooppalaisilla huomattavasti yleisempi kuin muualla päin maailmaa. Yli puolet eli reilusti yli kolme miljardia ihmistä ei kykene lainkaan pilkkomaan laktoosia.
Kommentit
Oma kommentti