Maratonmelonnan Suomen huippuihin kuuluvan Tanja Jantusen vatsa on ollut jo kaksi vuotta kenkkuilematta. Sitkeä ja helposti uusiutuva mahatautikierre on katkennut. – Probiootit sen lopettivat, hän toteaa tyytyväisenä.
Fysioterapeuttina Euran terveyskeskuksessa työskentelevä Tanja Jantunen, 25, tekee parhaillaan vuorotteluvapaan sijaisuutta. Hän valmistui viime keväänä ja kertoo olevansa nyt unelma-ammatissaan. Tanjan lapsuudenhaave oli lääkärin ura eikä hän ole vieläkään haudannut sitä.
Tanja on huippu-urheilija henkeen ja vereen. Hänen päälajinsa on maratonmelonta, mutta hän kilpailee myös lyhyemmillä ratamatkoilla. Parhaat tulokset hän on saavuttanut pitemmillä matkoilla, ja esimerkiksi viime syksynä hän sijoittui ensimmäisissä maratonmelonnan MM-kisoissaan naisten yleisessä sarjassa lupauksia antavasti neljänneksitoista.
SM-mitaleita Tanjalla on parikymmentä, joista kaksi on kaksikkomelonnan kultaista, mutta henkilökohtainen Suomen mestaruus on toistaiseksi antanut odottaa itseään. Yksikkömatkoilta hopeamitaleita on useampia. Maratonmelonta on useimmille outo laji, joten annetaanpa Tanjan itsensä selvittää, mistä on kysymys.
– Maratonmatka on arvokilpailuissa kuten EM- ja MM-kisoissa naisilla 25,5–26,5 kilometriä ja miehillä se on yksi kierros pitempi eli 29,5–30,5 kilometriä. Melonta tapahtuu luonnonradalla joko järvellä tai joessa. Startissa kaikki lähtevät samasta linjasta vierekkäin.
– Jokaisen 4,5–6 kilometrin kierroksen välissä on noin 150 metrin kanto-osuus, mikä tarkoittaa sitä, että hypätään maihin, otetaan kajakki olkapäälle tai käteen ja sitten juostaan, kunnes lasketaan taas kajakki veteen ja melotaan uusi kierros. Monesti juuri kanto-osuuksilla ratkaistaan hyvin paljon.
”Rakastan treenaamista”
Nyt tietysti sopii kysyä, mistä nuori neitonen keksii näin hurjan lajin.
– Aloitin melomisen vuonna 2001. Harrastin monenlaista urheilua sitä ennen ja juoksin aika paljon, mutta kasvuiässä polvet eivät oikein kestäneet ja piti vaihtaa lajia. Luin sattumalta paikallislehdestä menestyneistä melojista kertovan jutun ja rupesin miettimään, olisiko siinä minun lajini. Hakeuduin mukaan porukoihin ja jossakin vaiheessa itselleni kirkastui, että pärjään parhaiten pitemmillä matkoilla. Kestävyystekijöitä on enemmän kuin nopeustekijöitä.
Tanja haluaisi tietysti menestyä lyhyilläkin matkoilla, mutta esimerkiksi 200 metriä on hänelle aivan liian lyhyt.
– Toisaalta maratonillakin startti merkkaa tosi paljon, sillä siinä pitäisi periaatteessa ekat 500 metriä pystyä melomaan samaa vauhtia kuin viittäsataa metriä ratakisoissa. Paitsi että sen jälkeen on vielä jäljellä noin 25 kilometriä!
Hän kävi silti viime kesänä kaikki mahdolliset ratakilpailut läpi, mutta ehdottomasti tavoitteet ovat maratonpuolella.
– Espanjan MM-kisoissa aikani oli 2 tuntia 17 minuuttia. Rakastan yli kaiken treenaamista ja harjoittelua ja olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että pärjäisin. Siitä ei ainakaan ole mikään kiinni, etten jaksaisi harjoitella. Valmennuksestani vastaa turkulainen Pekka Tulonen.
”Vatsapöpöt iskivät herkästi”
Tanja kertoo, että hänen vatsansa on ollut hyvin herkkä reagoimaan. Hän sai aiemmin kaikki mahdolliset liikkeellä olevat mahataudit.
– Jos koulussa joku oli jäänyt kotiin vatsataudissa, ei tarvinnut odottaa kuin pari päivää, niin varmasti sama tauti iski minuunkin. Hermot siinä menivät, kun vuoden sisään mahatauti iski viisi kertaa.
– Sain helposti vatsanväänteitä huonosti sulavista ruoka-aineista. Ongelmana oli myös mahan kipeytyminen maratonkisojen aikana. Olin lukenut probiooteista ja taisin olla kuullutkin niistä joltakin. Olen nyt kahden vuoden ajan ottanut Bioteekin Probiootti Plus -nimistä valmistetta, ja mahatautikierre on katkennut. Yhtään kertaa vatsa ei ole ollut kahden viime vuoden aikana kipeänä ja nyt se kestää oikuttelematta maratonkilpailutkin. Olen huomannut myös voivani syödä huonommin sulavia ruoka-aineita ilman vatsanväänteitä.
Muutkin ravintolisät ovat tulleet Tanjalle tutuiksi.
– Olen jo jonkin aikaa syönyt myös Mg Plus -nimistä magnesiumia, sillä Espanjan MM-kisoissa kädet kramppasivat sen verran pahasti. Olen käyttänyt lisäksi monivitamiini- ja hivenainevalmisteita, vihreä tee -kapseleita, karnosiinia ja kromia. Probioottien ja magnesiumin lisäksi otan säännöllisesti myös rautaa, sillä hemoglobiiniarvoni ovat olleet turhan matalia.
Tanja myös katsoo tarkkaan, mitä syö.
– Yritän syödä mahdollisimman terveellisesti. Syön lihapuolelta kanaa ja kalkkunaa, mutta sianlihaa en ollenkaan. Myös raejuusto, maitorahka ja täysjyväriisi kuuluvat ruokavaliooni. Minulla on ruoka-aineallergioita ja keliakia, jotka rajoittavat jonkin verran. Allergiaoireita aiheuttaa porkkana, mutta saan keliakiani puolesta syödä puhdasta kauraa. Keliakiani kanssa tulen onneksi toimeen.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 2-11
Kommentit
Oma kommentti