Kun vantaalainen luontaistuotekauppias Marja-Terttu Naskali täytti 48 vuotta, hän huomasi ensimmäiset merkit vaihdevuosien tulosta. Viisikymppisenä tilanne oli jo paljon pahempi. Tällä hetkellä kuumat aallot ovat kuitenkin lakanneet loiskumasta ja hän nukkuu yönsä sikeästi.
Vantaan Korsossa omaa luontaistuotekauppaansa pyörittävä Marja-Terttu Naskali, 51, on rohkea nainen. Hän sanoi itsensä edellisestä työpaikastaan irti vuonna 1993, vaikka lama oli tuolloin pahimmillaan – ja perusti Luontaistuote Marjatertun 1994. Liike kuuluu Luontaistuntijat-ketjuun.
– Ei mitään saa, jos ei uskalla, hän toteaa. – Tein edellisessä työpaikassani toimistohommia ja burn out kolkutteli ovella. Nyt oma kauppa täytti jo 15 vuotta ja mukavasti on mennyt. Edes nykyinen taantuma ei ole vaikuttanut. Asiakkaat haluavat pitää huolta itsestään. Eniten kaupaksi käyvät D-vitamiinit ja nivelvalmisteet.
Marja-Tertun aviomies Seppo työskentelee vanhempana konstaapelina Helsingin poliisilaitoksella. Pariskunnalla on kaksi jo aikuista lasta, 22-vuotias Noora ja 19-vuotias Niko. Perheeseen kuuluu myös pian kaksi vuotta täyttävä vehnäterrieri Nero.
– Molemmat lapset alkavat N-kirjaimella, ja täytyy myöntää, että nimet menevät joskus sekaisin, Marja-Terttu nauraa. – Saatan huutaa Nooraa, vaikka tarkoitan Neroa, ja kuitenkin Noora on asunut jo kotoa poissa puolitoista vuotta. Siis Noora eikun Nero!
Kummastakaan lapsesta ei kuulemma tule sen paremmin poliiseja kuin luontaistuotekauppiaitakaan. Marja-Tertulla on sellainen pitkän tähtäimen suunnitelma, että kun aviomies pääsee eläkkeelle 58-vuotiaana, hän itse on 56-vuotias ja valmis ottamaan tuolloin jonkun täysaikaisen työntekiijän kauppaansa. Itse hän olisi kaupassaan vain parina kolmena päivänä viikossa.
Marja-Tertulla ei ole mitään vakituista lääkitystä. Hän tunnustaa iloisesti nauraen syövänsä kuormasta eli hän käyttää luontaistuotteita todella runsaasti. Alfalipoiinia, karnosiinia, D-vitamiinia vähintään 50-60 mikrogrammaa päivässä, immuunivasteen kohottajaa, seleeniä, monivitamiinivalmistetta, maitohappobakteereita ja paljon muutakin.
Mutta vaihdevuosioireille ei yksikään keski-ikään ehtinyt nainen mahda mitään. Ne tulevat vuorenvarmasti. Marja-Tertulle niitä alkoi siunaantua jo hyvissä ajoin ennen 50-vuotispäiviä.
– Kuumia aaltoja, hikoiluja ja lieviä mielialanheittelyitä alkoi tulla heti sen jälkeen, kun täytin 48 vuotta. Alkuun ne olivat kuitenkin aika lieviä ja yritin selvitä niistä tähän tarkoitukseen tehdyillä luontaistuotteilla. Mutta tilanne paheni kuitenkin aika lailla, kun täytin 50. Onneksi muistin silloin, että eräs asiakas oli kehunut maasta taivaaseen Mezinan Chello Forte -nimistä valmistetta. Rupesin ottamaan sitä yhden tabletin helmikuusta lähtien.
Apua ei kuitenkaan tullut heti. Marja-Terttu sattui kuitenkin tuolloin tapaamaan Mezinan väkeä, jotka kehottivat häntä ottamaan tarvittaessa kaksi tablettia päivittäin.
– Ennen sitä erityisesti yöt olivat täyttä helvettiä, hän puuskahtaa. – Puolen minuutin tai minuutin jaksoissa piti heittää peitto pois, peitto päälle, peitto pois, peitto päälle. Jalat vain heiluivat, kun peitto sai kyytiä ja mies oli ihmeissään. Välillä piti olla ikkuna apposen auki eikä mies tiennyt laittaako se pipon päähänsä ja kaulaliinan kaulaansa vai mitä se tekee.
Mutta sitten tapahtui pienimuotoinen ihme.
– Olin ottanut kahta tablettia vajaat kaksi viikkoa, kun eräänä aamuna heräsin aivan taivaalliseen tunteeseen. Jukranpujut, minähän olin nukkunut ihan kokonaisen ehjän yön! Se oli niin mieletön tunne, että olen kertonut kaikille muistavani sen aamun koko loppuelämäni.
Tätä onnea on nyt sitten kestänyt jo vuoden päivät. On kuitenkin päiviä, jolloin kaksikaan tablettia ei riitä vaan Marja-Terttu ottaa kolme. Tueksi hän saattaa syödä vielä muitakin vaihdevuosien torjuntaan tarkoitettuja luontaistuotteita, mutta hormoneita hän välttää viimeiseen asti.
– Kävin runsas vuosi sitten gynekologilla ja kerroin oireistani, mutta samalla ilmoitin, etten halua hormonihoitoa. Ei hän sanonut siihen mitään. Vielä tuolloin en ollut löytänyt Chello Fortea, mutta jos sillä pärjää niin vau.
– Nyt nukun yöni hyvin ja koen olevani tasapainoinen, Marja-Terttu naurahtaa. – Mies on tähän asti tullut joka työvuorosta kotiin ja vielä illalla viereeni nukkumaankin, joten eikös sekin ole ihan hyvä merkki? Minusta vähän tuntuu, että hänkin on tyytyväinen tilanteeseen.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 1-10
Kommentit
Oma kommentti