5-6 prosenttia väestöstä kärsii hoitoa vaativasta masennuksesta. Se tarkoittaa 300 000 ihmistä. Joka viidennen suomalaisen arvellaan sairastuvan vakavaan depressioon jossakin elämänsä vaiheessa – tämä koskee jo yli miljoonaa kansalaista. Masennusta esiintyy naisilla lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Tulevaisuudessa depression oletetaan vielä lisääntyvän entisestään.
Meistä jokaista masentaa aika ajoin. Tunne on täysin ymmärrettävä, jos elämässä sattuu vaikeita vastoinkäymisiä. Suru ja alakuloisuus kuuluvat elämään, mutta ne eivät yleensä vaadi hoitoa vaan armollinen aika tekee tehtävänsä. Jos masennus kuitenkin jatkuu pitkään, useita viikkoja ja jopa kuukausia, se voi kehittyä hoitoa vaativaksi sairaudeksi. Pahimmissa tapauksissa masennus voi olla hengenvaarallinen tila.
Masennuksen eli depression oireet ovat monimuotoisia ja masennukselle voi olla useita eri syitä. Masennuksen pohjana voivat olla yhtä hyvin ikävät lapsuuden kokemukset kuin biologiset tekijätkin, jotka ovat vain tarvinneet sopivan kriisin, joka on laukaissut masennuksen.
Masennus lisää usein alkoholin käyttöä, mutta toisaalta alkoholin käyttö aiheuttaa ja pahentaa masennusta. Masentunut tulee keksineeksi eräänlaisen alkoholilla käyvän ikiliikkujan. Masennus on itse itseään ruokkiva olotila, jossa masentunut masentuu omasta masentuneisuudestaan, jolloin masennus vain syvenee ja tilanne pahenee entisestään.
Masennus voi liittyä myös vuodenaikoihin. Monilla se puhkeaa kesän päättyessä ja syksyn alkaessa, jolloin pimeän aika lisääntyy. On kuitenkin ihmisiä, joilla myös valoisa aika tuo tullessaan masennuksen, ja niinpä itsemurhia tehdään keväisin enemmän kuin muina vuodenaikoina.
Myös joukko sairauksia voi aiheuttaa masennusta. Tällaisia ovat ainakin diabetes, erilaiset syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit sekä kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta. Myös Parkinsonin taudin sekä foolihapon ja muiden B-vitamiinien puutostilan on havaittu aiheuttavan masennusta.
Monet lääkkeetkin voivat laukaista masennuksen. Sellaisia ovat esimerkiksi beetasalpaajat, kolesterolilääkkeet, hormonikorvaushoidossa käytettävät valmisteet ja kortikosteroidit.
Diagnosoi masennuksesi
Vaikka masennustilan määrittäminen on joskus hankalaa lääkärillekin, on kuitenkin kehitetty kymmenen kohdan normisto, joista viiden on täytyttävä, jotta masennus tulee diagnosoiduksi:
1) Masentunutta mielentilaa on kestänyt vähintään kaksi viikkoa.
2) Mikään ei enää kiinnosta eikä mikään tuota mielihyvää. Edes seksi ei kiinnosta ja seksuaaliset toiminnat voivat heiketä.
3) Paino on äkillisesti joko noussut tai laskenut tuntuvasti tai ruokahaluun on tullut merkittäviä muutoksia. Joillakin esiintyy myös vaikeaa ummetusta.
4) Esiintyy joko unettomuutta, unihäiriöitä tai sitten liiallista nukkumista.
5) Ilmenee joko outoa hitautta tai yhtä outoa kiihtyneisyyttä.
6) Väsymyksen ja voimattomuuden tunteita.
7) Syyllisyyttä, itseinhoa ja arvottomuutta. Ihminen voi muuttua vainoharhaiseksi ja kuulla ääniä tai nähdä näkyjä.
8) Ei pysty keskittymään mihinkään, jopa lehtien lukeminen tai televisio-ohjelmien seuraaminen on ylivoimaista. Ei osaa päättää asioista. Voi ilmetä myös muistihäiriöitä.
9) Kuoleman ajatukset ovat jatkuvasti mielessä. Jotkut hautovat jopa itsemurhaa.
10) Itseluottamus on lattian raossa ja omanarvontunto on olematon.
Jos kyse on lievästä masennuksesta, edellä lueteltuja oireita on 4-5, keskivaikeassa masennuksessa niitä on 6-7 ja vaikeassa 8-10. Mutta vaikka vastaisit jokaiseen kysymykseen myöntävästi, toivoa on silti olemassa. Masennusta voidaan nykyään hoitaa monin eri tavoin.
Paranna masennuksesi
Ongelmien kanssa ei koskaan pidä jäädä yksin vaan niistä on puhuttava joko perheenjäsenten, ystävien tai ammattiauttajien kanssa. Masennuksen ensioireisiin on hyvä puuttua jo varhaisessa vaiheessa, jottei pikkuinen tulipalon alku pääse kehittymään suureksi roihuksi.
1) Älä jää yksin masennuksesi kanssa. Puhu ongelmistasi jonkun läheisen kanssa.
2) Älä eristäydy. Pidä yhteyttä sukulaisiisi, ystäviisi ja tuttaviisi, vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta.
3) Pidä päiväkirjaa. Ongelmavyyhti voi lähteä purkautumaan, kun näet asiat itse kirjoittaminasi. Tee jonkinlainen toimintasuunnitelma tulevaisuudestasi, mutta älä laadi siitä liian monimutkaista ja vaikeaa. Eikä pidä lannistua, vaikka hyvät suunnitelmat eivät toteutuisikaan.
4) Lähde ylös, ulos ja lenkille! Liikunnalla on aina myönteinen vaikutus mielialaan.
5) Älä unohda rakkaita harrastuksiasi. Jos luovut niistä, joudut vain ojasta allikkoon.
6) Jos vain suinkin mahdollista, yritä vähentää elämääsi vaivaavia stressitekijöitä.
Nämä neuvot sopivat kuitenkin vain lievään masennukseen. Jos tila on vaikea, on syytä hakeutua lääkärin tai jonkun muun ammattiauttajan puheille. Masennuksen parantumiselle on annettava aikaa. Vaikka lääkitys voikin auttaa, vie vähintään 2-8 viikkoa, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida. Masennuslääkitystä suositellaan käytettäväksi vähintään puoli vuotta vielä masennuksen oireiden paranemisen jälkeenkin. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa apua lääkkeistä, vaikka niitä kuinka annostellaan, vaihdetaan ja yhdistellään.
Ilman riittävän pitkää lääkitystä masennus voi hyvin helposti uusiutua. Suomalaisen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia potilaista masentuu uudelleen vajaassa kahdessa vuodessa. Ravitsemushoito vähentää uusiutumisen riskiä, sanovat biologisesti suuntautuneet psykiatrit.
Luonnonmukaisia keinoja masennuksen hoitoon
Tohtori Tolonen antaa seuraavia suosituksia masennuksen ravitsemushoidoksi. Mielitautien ravitsemushoidossa tarvitaan neljää ravintoaineryhmää – vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita, peptidejä ja rasvahappoja – jotka vuorovaikuttavat elimistössä synergisesti.
Kalaöljy
Masennuspotilas tarvitsee kalaöljyä ruuan lisänä ja suuria päiväannoksia. Kalaöljyn rasvahappokoostumuksella ja päiväannoksella on ratkaiseva merkitys. Kalaöljyn noin 50 rasvahaposta vain EPA on antidepressiivinen ja antipsykoottinen. DHA-rasvahappo sitä vastoin näyttää olevan tehoton. Näistä syistä valmisteessa tulisi olla mahdollisimman EPAa ja vähän tai ei lainkaan DHA:ta
Etyyli-EPAn annostelu masennuksen hoidossa:
Aikuisen ihmisen kliinisen masennuksen hoidossa tarvitaan yleensä 1-2 grammaa päivässä. Ellei se auta kolmessa kuukaudessa, voi päiväannoksen nostaa 3-4 grammaan.
E-EPA ei aina yksin riitä – eikä sama annos välttämättä tehoa yhtä lailla kaikkiin potilaisiin – mutta sen tehoa voidaan lisätä ottamalla samanaikaisesti muita aivoihin edullisesti vaikuttavia ravintolisiä. Johtavat amerikkalaiset ja englantilaiset psykiatrit suosittavat 90 prosenttista E-EPAa ja sen kera aina myös antioksidantteja. Yksi tehokkaimmista ja monipuolisimmista antioksidanteista on karnosiini.
Karnosiini
Karnosiini on neuropeptidi, joka tehostaa gamma-aminovoihappo (GABA) -nimisen välittäjäaineen toimintaa aivoissa. GABA on aivojen yleisin estävä välittäjäaine, joka ehkäisee ja hoitaa pelko- ja stressireaktioita, ahdistusta, masennusta ja kipuherkkyyttä. Karnosiinin annostus hoidossa on vähintään 800 mg/vrk.
Foolihappo ja muut B-vitamiinit
Foolihappo ja B6- ja B12-vitamiinit kuuluvat ehdottomasti masennuksen lisähoitoon. Näiden vitamiinien piilevä puute on Suomessa yleistä, ja se haittaa serotoniinin toimintaa aivoissa. Masennuslääkkeet tehoavat parhaiten potilailla, joiden veren foolihapon ja B12-vitamiinin pitoisuudet ovat korkeat. Foolihappolisä voi tehostaa lääkityksen vaikutusta, vaikka potilaan seerumin foolihappopitoisuus olisikin normaalien viitearvojen rajoissa.
D-vitamiini
D-vitamiini toimii hormonin lailla kaikkialla elimistössä, myös aivoissa. Koko pohjoisen pallonpuoliskon väestö potee piilevää D-vitamiinin puutetta, erityisesti talviaikaan. D-vitamiini tehostaa n-3-rasvahappojen edullisia vaikutuksia. Suositus hoidossa on 25 mikrogrammaa päivässä.
Magnesium
Magnesium on luonnon oma stressin estoaine, jota kannattaa ottaa ruuan lisänä, vaikkei olisi edes stressiä tai masennusta. Yhtäältä magnesium piristää ja virkistää ja toisaalta se auttaa sietämään paremmin stressiä, burnoutia ja masennusta. Magnesium auttaa myös nukahtamaan ja parantaa unen laatua. Magnesium tehostaa muiden ravintolisien edullista vaikutusta. Suositeltava päiväannos lisähoitona on 600-700 mg.
Sinkki
Masentuneiden ihmisten seerumin sinkkipitoisuus on muita vähäisempi. Sinkkilisä aktivoi hermokasvutekijää samaan tapaan kuin E-EPA ja masennuslääkkeet. Sinkki ehkäisee tulehdussytokiinien tuotantoa aivoissa.
Yli 50-vuotiailla miehillä sinkki edistää testosteronin tuotantoa. Piilevässä sinkin puutteessa miehen vapaa testosteroni alenee tavallistakin nopeammin, mikä voi laukaista masennuksen. Noin 30 mg sinkkiä päivässä nostaa ikääntyvän miehen vapaan testosteronin pitoisuuden jopa lähelle sitä tasoa, millä se oli 20-vuotiaana.
Kromi
Kromilisä sellaisenaan tai yhdessä masennuslääkkeiden kanssa näyttää lievittävän masennusta. Ravitsemushoidossa vain orgaaninen muoto on tehokasta. Se tehostaa antidepressiivisten lääkkeiden tehoa. Hyviä orgaanisia kromiyhdisteitä ovat B3-vitamiiniin sidottua kromi eli kromitrinikotinaatti ja kromipikolinaatti. Kromi estää myös lihomista, mikä on yleistä masentuneiden keskuudessa.
Fosfoseriini
Fosfoseriini parantaa numero-, nimi- ja kasvomuisteja sekä muuta lähimuistia (missä tavarat ovat, mitä lehdessä luki jne.), päättely- ja oivaltamis- sekä oppimiskykyjä. Fosfoseriini lisää ikääntyvien ihmisten henkistä vireyttä ja keskittymiskykyä sekä vähentää eristäytymistä ja apatiaa. Fosfoseriinillä on osoitettu myös muita edullisia vaikutuksia: se vähentää epileptisiä kohtauksia, estää stressihormonien tuotantoa rasituksessa ja nopeuttaa palautumista fyysisestä kuormituksesta. Edullinen vaikutus muistiin ja käyttäytymiseen alkaa ilmetä noin kuudessa viikossa.
Pre- ja probiootit
Näillä tarkoitetaan suolistoflooraa parantavia aineita, inuliinia, frukto-oligosakkarideja ja maitohappobakteereita. Ne vähentävät suoliston tulehdussytokiineja ja vaimentavat siten koko elimistössä vallitsevaa tulehdusta (inflammaatiota). Pre- ja probiootteja saa tabletteina ja kapseleina sekä myös jauheena, jota voi sekoittaa ruokaan, esimerkiksi jogurttiin.
Liikunta
Liikunta vaikuttaa myönteisesti vaikeasta masennuksesta kärsivien mielialaan. Vaikutusmekanismi liittyy luultavasti aivoperäisen hermokasvutekijän lisäämiseen ja aktivoitumiseen aivotursoissa. Jo puolen tunnin päivittäinen kävely riittää parantamaan merkittävästi masentuneen potilaan mielialaa. Kun liikunta toistuu riittävän usein, sen tuloksetkin ovat pysyvämpiä. Liikuntaresepti siis tepsii masennukseen.
masennus, kalaöljy, E-EPA, karnosiini, foolihappo, D-vitamiini, magnesium, sinkki, kromi, fosfoseriini, prebiootit, probiootit
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 10-2006
Kommentit
Oma kommentti