Melatoniini – aivohormoni

Melatoniini tunnetaan nukahtamista edistävänä ja unen laatua parantavana aineena, mutta sillä on monia muitakin aivoja suojaavia vaikutuksia: se ehkäisee ikääntymiseen liittyvää hermoston rappeutumista.

Melatoniini on ihmiselimistön erittämä luonnollinen hormoni, jota syntyy tryptofaani-nimisestä aminohaposta aivoissa sijaitsevassa käpyrauhasessa. Se reagoi valoon, ja se kertoo elimistölle, milloin on aika herätä ja olla aktiivinen, ja milloin taas on aika levätä ja käydä nukkumaan. Solujen pinnalla on erityisiä melatoniinivastaanottimia, joihin melatoniini kiinnittyy. Näitä reseptoreita on silmän verkkokalvolla, aivoissa, munasarjoissa, valtimoiden seinämissä, munuaisissa, haimassa, rasva- ja immuunisoluissa.

Niinpä melatoniinilla on laaja-alaisia vaikutuksia kaikkialla elimistössä. Melatoniinin terveysvaikutukset ovat niin hyvin osoitettuja, että EU:n lääkevirasto EMA on myöntänyt melatoniinivalmisteille myyntiluvan lääkkeinä apteekeissa. Suomessa melatoniini vapautui äskettäin ravintolisäksi, jota myydään myös terveyskaupoissa ja päivittäistavaraliikkeiden luontaistuoteosastoilla. Melatoniini ei aiheuta jatkuvassakaan käytössä tottumusta, riippuvuutta eikä unilääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia.

Melatoniinia erittyy aivoissa eniten yöllä pimeään aikaan, erityisesti keskiyön jälkeen. Niinpä melatoniinia kutsutaankin yöhormoniksi. Se edesauttaa nukahtamista, edistää unen laatua ja auttaa elimistöä noudattamaan normaalia vuorokausirytmiä. Melatoniini pitää ”sisäisen kellon” ajassa ja mielen virkeänä. Lisäksi melatoniinilla on monia muitakin tärkeitä vaikutuksia elimistössä: se lisää yleistä vastustuskykyä, vaimentaa hapetusstressiä ja matala-asteista kroonista tulehdusta ja vähentää syöpätautien riskiä. Melatoniini voi olla avuksi myös syövän täydentävässä hoidossa.

Melatoniinia käytetään eniten nukahtamisvaikeuksien hoitoon. Euroopan Unionin komissio on hyväksynyt melatoniinivalmisteille terveysväitteen ”myöhästyneen unijakson hoitoon” annoksella 1 mg/vrk ja ”aikaeron lievittämiseen” annoksella 0,5–5 mg/vrk. Melatoniinia markkinoivat yritykset saavat siis käyttää näitä väitteitä markkinoinnissa.

Aikuisten nukahtamisvaikeuksissa ja unihäiriöiden hoidossa melatoniinia otetaan illalla, noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Melatoniinin teho paranee kun sitä nautitaan toistuvasti parin viikon ajan. Melatoniini auttaa eritoten ikääntyviä ihmisiä, sillä heillä hormonin luonnollinen eritys käpyrauhasessa vähenee. Silloin nukahtaminen saattaa vaikeutua ja unen laatu heiketä.

Muita syitä melatoniinin erityksen vähenemiseen ovat stressi, epäsäännölliset ruokailutavat, tupakointi ja alkoholin käyttö. Niitä tulee välttää myös silloin kun melatoniinia käytetään ravintolisänä, sillä ne voivat heikentää melatoniinin tehoa.

Eräät keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet estävät aivojen normaalia melatoniinin tuotantoa. Tällainen lääke on muun muassa diatsepaami (Diapam), jota käytetään yleisesti rauhoitus- ja unilääkkeenä. Koska lääke estää melatoniinin tuotantoa, se altistaa tylsistymiselle. Diapam-riippuvaisten riski dementoitua onkin suurentunut peräti yli viisinkertaisesti. Jos siis käytät diapamia, suosittelen aloittamaan heti melatoniinin käytön.

Tutkimusten mukaan melatoniinin anto lyhentää nukahtamisaikaa, pidentää uniaikaa ja parantaa merkittävästi unen laatua. Suotuisa vaikutus uneen ei vähene eikä katoa käytön jatkuessa. Melatoniini on turvallisempaa kuin synteettiset unilääkkeet, sillä se ei aiheuta tottumista, riippuvuutta, vieroitusoireita eikä sivuvaikutuksia.

Melatoniinia voidaan käyttää ja käytetään myös lasten univaikeuksien hoidossa. Tutkimusten mukaan noin 15–25 prosenttia lapsista ja nuorista kärsii nukahtamis- ja unihäiriöistä. Niitä esiintyy tavallista enemmän ADHD:n ja autismin yhteydessä. Melatoniinin käyttöä on tutkittu näissä tiloissa, ja tulokset ovat olleet myönteisiä, myös yhdessä lääkityksen kanssa. ADHD:tä potevia lapsia ja aikuisia lääkitään amfetamiinin sukuisilla lääkkeillä, psykostimulanteilla, yleisimmin metyylifenidaatilla (Ritalin). Stimulantit piristävät ja virkistävät niin, että osalla käyttäjistä ilmenee nukahtamis- ja unihäiriöitä ja yöllisiä heräämisiä. Unen tulo viivästyy usein puolisen tuntia, ja lapsen voi olla vaikea päästä aamulla ylös sängystä.

Eräässä tutkimuksessa melatoniini aikaisti unen tuloa keskimäärin 44 minuutilla ja pidensi nukkumisaikaa. Muutamat lapset raportoivat lieviä sivuvaikutuksia, jotka eivät kuitenkaan olleet niin pahoja, että lapset olisivat luopuneet melatoniinista.

Kaksi kolmesta autistisesta lapsesta kärsii nukahtamis- ja unihäiriöistä. Eräässä tutkimuksessa vanhempia neuvottiin antamaan yli kuusivuotiaille autistisille lapsille 1,5 mg melatoniinia iltaisin ja lisäämään annosta tarvittaessa 3 milligrammaan. Niissä tapauksissa, joissa sekään ei auttanut kuukaudessa, annettiin 6 mg iltaisin. Tutkijat totesivat, että kaikista lapsille annettavista unilääkkeistä vain melatoniini oli sekä tehokas että turvallinen lyhytaikaisessa käytössä. Alle 2-vuotiaita ei ole vielä tutkittu, joten heille ei voida vielä suositella melatoniinia. Muille lapsille suositellaan lyhytvaikutteista melatoniinia.

Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka sellaisena vaikuttaa erittäin laaja-alaisesti immuunijärjestelmään ja yleiskuntoon ja -terveyteen. Melatoniini ehkäisee ja vaimentaa hapetusstressiä, kroonista matala-asteista tulehdusta, ehkäisee insuliiniresistenssiä ja tyypin 2 diabesta, syöpää ja säde- ja solusalpaajahoidon haittavaikutuksia. Melatoniinia onkin tutkittu ja käytetty koululääketieteessä jo vuosia monien eri syöpätautien täydentävänä hoitona. Melatoniini ei vähennä millään muotoa syövän vakiohoitojen tehoa. Melatoniini suojaa hermostoa Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta, MS-taudilta ja muilta rappeuttavilta kroonisilta sairauksilta sekä aivohalvaukselta sekä parantaa niiden ennustetta.

Melatoniinia on ollut saatavana Yhdysvalloissa jo vuodesta 1992, mutta Suomeen se on tullut vasta äskettäin. Melatoniinivalmisteita on kahdenlaisia, lyhyt- ja pitkävaikutteisia. Lyhytvaikutteiset ovat ravintolisiä, mutta pitkävaikutteiset depottabletit ovat Suomessa reseptivalmisteita. Lyhytvaikutteisia käytetään lähinnä nukahtamisvaikeuksien ja aikaerorasituksen hoidossa. Pitkävaikutteista käytetään eniten ikäihmisen unihäiriöiden hoidossa. Suun kautta nautittu melatoniini imeytyy hyvin vereen, josta se pääsee aivoihin läpäisemällä veriaivoesteen.

Vaikutus on tehokkaimmillaan, kun melatoniiniannos otetaan aina samaan aikaan illasta. Melatoniini vaikuttaa parhaiten, kun sitä ei oteta heti ruokailun jälkeen, vaan vasta 1–2 tunnin kuluttua. Alkoholia ei tulisi nauttia ennen melatoniinin ottamista.

Teksti:Matti Tolonen, LKT, dosentti
Avainsanat: uni, nukahtaminen, melatoniini

Kommentit

Oma kommentti