”Missäs nää rakennekynnet on tehty?”

Tamperelainen Tiina Joukkola on kärsinyt liuskoittuvista ja lohkeilevista kynsistään. Vaan ei enää.

Kynsien lohkeilu on kuitenkin ollut Tiina Joukkolalle, 40, hänen elämänsä kaikkein pienimpiä ongelmia, joskin hyvin kiusallinen sellainen. Tiina on näet koeteltu hyvin raskaalla kädellä, ja niinpä siivoojana työskennellyt nainen odottelee parhaillaan jo eläkepapereita.

Tiinalla on parikymmentä vuotta sitten todettu astma, johon hän on saanut lääkityksen. Kymmenkunta vuotta sitten hänen maksansa kupeesta löytyi halkaisijaltaan 15 cm suuruinen märkäpesäke. Fibromyalgia eli pehmytosareuma on kiusannut Tiinaa parin vuoden ajan, ja sen aiheuttamat pahimmat kivut ovat tällä hetkellä alaselässä ja polvissa. Kaiken lisäksi Tiinalla on selkärankareumakin.

– Olen ollut jo pitkään sairauslomalla tuki- ja liikuntaelinvaikeuksien vuoksi, hän huokaa. – Polvi leikattiin viime marraskuussa ja olkapää tämän vuoden tammikuussa. Monenlaista riemua on siis ollut, hän toteaa sarkastisesti.

Tiina on hakenut apua vaivoihinsa luontaistuotteista ja on surffaillut netissä runsaasti. Kynsiongelmiinsa hän muistelee löytäneensä avun www.terveyshymy.fi -nettisivuilta.

– Luin sieltä Active Beauty -nimisestä valmisteesta ja marssin Tampereen Kauppahallin Vitanellaan. Sitä suositeltiin, ja niinpä rupesin ottamaan yhden tabletin päivässä. Kynnet kyllä kasvoivat, mutta ne liuskoittuivat ja lohkeilivat. Olin jo tätä ennen yrittänyt saada parannusta tilanteeseen eri luontaistuotteilla, mutta ilman tulosta.

– Kun nyt söin Active Beautya, huomasin jo kolmen, neljän viikon kuurin jälkeen, että vaikutusta alkaa näkyä. Kynnet kasvoivat nopeammin ja myös vahvemmiksi kuin ennen. Nyt ne eivät liuskoittuneet. Kun kävin kosmetologilla, hän kysyi heti, missä olin käynyt teettämässä itselleni rakennekynnet! Kun kerroin kynsieni olevan ihan ikiomat, hän otti kiireesti valmisteen tuotteen nimen ylös.

–  Itse en huomannut hiuksissani suurempia muutoksia, mutta ilmeisesti silläkin rintamalla oli tapahtunut jotakin, sillä äitini, jota en ollut tavannut kahteen kuukauteen, alkoi minut nähdessään siunailla: ”Herranjestas, mitä sun tukalles on tapahtunut!”

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Veli-Matti Parkkinen