Mistelihoito lievittää syöpäsairaan tuskia

Lääkäri Rauli Mäkelä ihmettelee syöpälääkärien penseyttä täydentäviä hoitomuotoja kohtaan.

Syöpäsairauksien tutkimukseen on panostettu valtavasti jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta tautia ei silti ole pystytty nujertamaan. Syövällä on taipumus uusiutua riippumatta parhaista leikkaustekniikoista ja tehokkaista uusimmista hoitomenetelmistä. Syöpäpotilaat hakeutuvatkin entistä halukkaammin täydentävien hoitomuotojen piiriin, ja erityisesti saksaa puhuvassa Keski-Euroopassa misteliterapia on ollut vuosikymmeniä laajassa käytössä. 

Misteliterapia ei lupaa syövästä paranemista eikä se kilpaile perinteisten syövän hoitomuotojen kanssa, mutta mistelihoito tukee elimistön omaa parantavaa voimaa ja mahdollistaa ihmisarvoisen elämän taudin kanssa. Monen potilaan elämänlaatua syöpäsairauden loppuvaiheissa on voitu sen avulla huomattavasti parantaa. Mistelihoitojen avulla kivut aiheuttavat vähemmän ongelmia, potilaat nukkuvat paremmin, ruokahalu on parempi, krooninen väsymys vähenee ja potilaat ovat aktiivisempia. Suomalainen potilas voi kuitenkin saada mistelihoitoa vain mikäli hoitava taho on perehtynyt aiheeseen.

Miten misteli auttaa?

Mutta millainen kasvi sitten on misteli ja miksi se voi auttaa esimerkiksi syöpäsairaita?

Valkomarjainen misteli on ikivihreä puoliloinen, jota esiintyy Euroopassa kolmena eri alalajina. Yksi niistä kasvaa pelkästään kuusessa, toinen männyssä ja kolmas omenapuissa. Aasiassa kasvaa myös kelta- ja punamarjaisia variaatioita.

Erikoismenetelmällä valmistetut kasvainten hoidossa käytetyt mistelivalmisteet juontavat juurensa Rudolf Steineriin. Antroposofinen lääketiede on 1920-luvulla syntynyt hoitomuoto, jossa nähdään ihmisellä olevan neljä olemuspuolta, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisellä katsotaan olevan fyysinen, elämäntoimintoihin liittyvä, sielullinen ja henkinen puoli. Steiner piti antroposofista lääketiedettä tavallisen lääketieteen täydentämisenä ja kehittämisenä, ja siksi antroposofisilla lääkäreillä on pohjalla tavallinen lääkärinkoulutus.

Vuonna 1917 annettiin ensimmäiset mistelipistokset syöpäpotilaille. Seurauksena oli yllättävää yleiskunnon, särkyjen ja muiden tuumoriperäisten vaivojen paranemista. Tällä hetkellä tunnetuimmat mistelivalmisteet ovat Iscador ja Helixor.

Solunsalpaajahoito heikentää 
elämänlaatua

Suomen Lääkärilehti kertoi hiljattain tutkimuksesta, jonka mukaan elämän loppuvaiheen solunsalpaaja- eli sytostaattihoito heikentää hyväkuntoistenkin potilaiden elämänlaatua.  ”Parantumattomasti sairaiden syöpäpotilaiden lääkehoidon tavoitteena pitäisi olla potilaan oireiden väheneminen ja elämän pituuden lisääminen”, kirjoittaa Lääkärilehti. ”Elämän loppuvaiheessa näitä tavoitteita on vaikea saavuttaa, ja näyttää siltä, että syövän lääkehoito vie myös hyväkuntoisen potilaan voimat.” Elämän loppuvaiheessa potilaan hoitoon tulisikin Lääkärilehden julkaiseman tutkimuksen mukaan käyttää muita keinoja kuin syöpälääkkeitä.

Taidatko sen selkeämmin sanoa? Kuinka olisi mistelihoito? Mutta kun ei niin ei.

–Mitään järkeenkäypää selitystä suomalaiselle käytännölle ei ole, varsinkin kun Ruotsin viranomaiset ovat hyväksyneet mistelilääkkeen myyntiin, lääkäri Rauli Mäkelä toteaa.

–Minä en ole syöpälääkäri eikä minulla ole kovin paljon kokemuksia mistelilääkkeiden käytöstä, mutta olen vaihtoehtoisista täydentävistä hoitomuodoista kiinnostunut tyyppi, joka kiertelee erilaisissa  kokouksissa kuuntelemassa mielenkiintoisia juttuja. Kuulin ensimmäisen kerran mistelihoidoista jo 1980-luvun lopulla.

–On se vaan käsittämätöntä. Kun koululääketieteen puolella ensimmäisen kerran tehdään päätös, että joku on huuhaata, sitä päätöstähän ei sitten muuteta eikä Helixorilla toteutettuja hyviä tutkimuksia yksikään syöpälääkäri vaivaudu edes kuuntelemaan. Kovaa näyttöä on olemassa vaikka millä mitalla. Syöpäpotilaat kestävät mistelilääkityksen avulla tavanomaisia syöpähoitoja huomattavasti paremmin ja heidän elämänlaatunsa kohentuu.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Matti Matikainen ja Om-arkisto

Terveys-Hymy 12-2015