Pyysimme ravitsemustutkija Tiina Jääskeläistä kertomaan, mikä suomalaisten ruokavaliossa on hyvää ja mikä huonoa. Molempia löytyi.
Tiina Jääskeläinen on dosentti ja laillistettu ravitsemusterapeutti, joten hän on aivan oikea henkilö kertomaan, mihin suuntaan suomalaisten ravitsemus- ja ruokailutottumukset ovat viime aikoina menneet.
– Aika hyvin noudatetaan säännöllisiä aamupala-, lounas- ja päivällisaikoja eli aterioiden perusrytmi on kunnossa. Hyvää on sekin, että viime vuosina sekä D-vitamiinin että kuidun määrä on lisääntynyt. D-vitamiini selittyy jonkin verran sillä, että sitä täydennetään elintarvikkeisiin. Kuidun suhteenkin on pientä parannusta, olisiko opittu syömään täysjyväviljaa ja vähän kuitupitoisempaa leipää, mutta edelleen noin 70 prosenttia suomalaisista ei yllä kuidun saantisuositukseen.
Dosentti Jääskeläinen sanoo, että suomalaisilla ei pääosin ole vitamiineista ja hivenaineista puutosta.
– Jos on monipuolinen ruokavalio eikä ole esimerkiksi allergioita, asiat ovat useimmiten kunnossa. D-vitamiini on ainoa, josta on ollut vajausta. Suosittelen ottamaan sitä etenkin talviaikaan 10-20 mikrogrammaa päivässä.
Monet terveetkin ihmiset ottavat jopa 100 mikrogrammaa D-vitamiinia joka ikinen päivä.
– Se on hankala kapitteli, hän tunnustaa.
– Jos vain mahdollista, niin tasot olisi hyvä mittauttaa, etteivät määrät ylity. Meillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä terveydenhuollossa mahdollista ruveta mittaamaan ja määrittämään seerumitasoja kaikilta. Suurten D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole kovin paljon näyttöä. 10-20 mikrogrammaa on ainakin turvallinen määrä.
Jääskeläinen on tyytyväinen siihen, että valtaosalla kansalaisista janojuomana toimii tavallinen vesijohtovesi. Lihottavia sokerijuomia Amerikan tapaan ei tarvita. Se ei silti tarkoita, etteikö suomalaisilla olisi paino-ongelmia.
– Noin kaksi kolmasosaa aikuisväestöstä on ylipainoisia. Kaikkein huolestuttavinta on lasten ylipainon lisääntyminen. Lihomisen ennaltaehkäisyyn pitäisi lähteä jo lapsuudessa. Jos jo varhain ollaan ylipainoisia, silloin edessä on pitkä tie.
Liikaa lihaa
Dosentti Jääskeläinen kertoo kasviperäisten lihan korvikkeiden olevan muodissa ja että ne ovat lyöneet läpi ainakin jossakin määrin. Silti lihaa popsitaan vielä aivan liikaa.
– Aikuisilla maksimin pitäisi olla puoli kiloa viikossa, mutta miehistä 80 prosenttia ylittää sen ja naisistakin lähes 30 prosenttia. Miehillä liha näyttää olevan edelleen hyvin keskeinen proteiinin lähde, ja sitä olisi syytä saada kitkettyä ainakin jonkin verran.
Dosentti kuitenkin myöntää, että heinäkuu, kesämökki ja makkara kuuluvat lähes kansanperinteeseen.
– Jos heinäkuun aikana syö vähän enemmän makkaraa, se ei vielä kaada kenenkään terveyttä, hän naurahtaa.
– Ei sitä tarvitse totaalisesti poistaa ruokavaliosta, mutta jos makkara on tammi-joulukuun välillä pääasiallinen elintarvike, niin sitten ollaan vähän enemmän ongelmissa.
Kalaa suositellaan syötäväksi kaksi, kolme kertaa viikossa, mutta dosentti Jääskeläinen myöntää, että siihen ei päästä.
– Jos kalaa saisi lisää suomalaisten ruokavalioon, moni asia paranisi. Kovan tyydyttyneen rasvan määrä vähenisi.
Korkeammin koulutetut voivat paremmin
Entä sitten vihannesosasto? Nyt taitaa tulla lunta tupaan!
– Kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsaantisuositus on puoli kiloa, mutta miehistä vain 14 prosenttia yltää siihen ja naisistakin vain 22 prosenttia. Puoli kiloa on totta kai iso määrä, jos se kaadetaan kerralla lautaselle. Sen syöminen käy työstä, mutta puolta kiloa pitäisi osata jakaa tasaisesti ympäri päivää.
Ja huonojen ruokailutapojen lista vain pitenee.
– Suola ja tyydyttyneet kovat rasvat ovat molemmat isoja ongelmia. Lihasta ja leivän päällyksistä saadaan paljon suolaa, mutta myös leipä sinänsä on aika iso suolan lähde. Kovaa rasvaa kertyy pääasiassa maito- ja lihatuotteista sekä levitteistä. Siinä on vielä paljon tekemistä.
On laskettu, että reilu yksi gramma vuorokaudessa suolaa riittäisi fysiologisesti, mutta tätä lähellekään ei ole käytännössä mahdollista päästä. Saantisuosituskin, viisi grammaa, tuntuu kaukaiselta.
– Naiset saavat suolaa vuorokaudessa keskimäärin 6,4 grammaa ja miehet peräti 8,7 grammaa, mikä on aivan valtava ylitys. Vaikka suola ei suoranaisesti ketään tapa, sen liitännäisseuraamukset kyllä, etenkin jos on korkea verenpaine tai taipumus sydän- ja verisuonitauteihin.
Huonot ja epäterveelliset ruokailutavat näkyvät myös väkirakenteessa.
– Koulutustaso vaikuttaa jonkin verran. Korkeammin koulutetut ja paljon ansaitsevat näyttävät voivan paremmin. Erilaisia toimia pitäisi kohdentaa, jotta saataisiin koko väestö syömään paremmin. Esimerkiksi tietyille ammattiryhmille pitäisi pystyä tarjoamaan henkilöstöravintoloita.
Lempiruokana aamupuuro
Hyväksi lopuksi on syytä kysyä dosentti Jääskeläiseltä itseltään, mikä on hänen lempiruokansa. Vastaus tulee hyvin nopeasti.
– Moniviljapuuro! Olen syönyt ainakin 38 vuotta puuron joka aamu marjoilla ja hedelmillä höystettynä. Jos olen ulkomailla eikä puuroa saa, sitä alkaa kaivata viimeistään kolmantena aamuna. Muuten olen kaikkiruokainen, mutta pyrin syömään kasvispainotteisesti. Syön myös kalaa ja joskus lihaakin. Vain sisäelimien mausta en oikein pidä.
Kommentit
Oma kommentti