Helsingin hiusakatemian toimitusjohtaja Annikki Hagros-Koski huomauttaa, että hiusongelmien takana ei ole koskaan vain yksi tekijä. Häneltä on juuri ilmestynyt Apua, hiukseni lähtevät -niminen kirja hiustenlähdöstä ja hoito-ohjeista.
Vanhan viisauden mukaan tukka ja järki eivät pysy samassa päässä. Annikki Hagros-Koski tietää, kumpi lähtee ensin.
– No tietysti järki. Järki lähtee ensimmäisenä, kun ei ymmärretä hoitaa hiusasioita kuntoon!
Leikki leikkinä. Helsingin ydinkeskustassa omaa Hiusakatemiaansa pyörittävältä Annikilta on jo tätä ennen ilmestynyt kaksi hiusaiheista kirjaa, mutta nyt oli siis kolmannen vuoro. Hiusakatemian toimintaan voi käydä tutustumassa www.hiusakatemia.fi -nettisivuilla.
– Me olemme tehneet 36 vuotta hiustutkimusta, ja aina vain samat ongelmat tulevat esiin, Annikki toteaa.
– Lääketieteen puolella ei ole tehty tutkimusta hiusjuurista, mutta me teemme sitä koko ajan mikroskoopin kanssa. Lääketieteessä ei tiedetä, mikä aiheuttaa miestyypin kaljuutta, ja sama koskee pälvikaljuutta. Nämä ovat heille ihan hämärän peitossa.
– Hoidoksi tarjotaan vain kortisonia, mikä on virhe. Kortisonia tuupataan päänahkaan ja hiusten kasvualustalle, joka on hyvin steriili alue. Näin tällä hoitomenetelmällä mennään ojasta allikkoon. On olemassa aika monta tutkimusta, jotka osoittavat, että kortisonilla saadaan apua vain yhdestä kolmeen prosentilla potilaista.
– Pälvikaljuus ja hiustenlähtö ovat kaksi eri asiaa, kyse on eri prosesseista. Hiustenlähtö on periaatteessa helppo juttu, koska hius kasvaa vain rajallisen ajan. Ei se kasva tästä Tallinnaan vaan se kuolee ja tilalle syntyy uusi. Hiuksen ikä on jossakin kahden ja kuuden vuoden välissä eikä sen tarkkaa ikää voi määrittää, eikä ole tarvettakaan. Tilalle syntyy aina uusi, ellei sitten kyseessä ole ihan kiiltävä kalju, jolloin hiusten emo eli nysty on tuhoutunut. Eikä se ihan helposti tuhoudu.
Huolta lasten hiuksista
Annikki Hagros-Koski on saanut työssään huomata hiusongelmien koskevan yhä nuorempia, ja vieläpä lapsia.
– Ennen leikittiin ulkona ja syötiin hyvää maalaisruokaa, mitä saatiin melkein mistä tahansa kaupasta. Nyt syödään huonompaa ruokaa. Kaikki vihannekset ja hedelmät ovat tehoviljeltyjä ja keinolannoitteilla lannoitettuja. Myös torjunta-aineita ja rikkaruohomyrkkyjä käytetään yleisesti. Mukaan tulevat vielä myös lisä- ja säilöntäaineet. Ravintoaineet ovat heikentyneet aika paljon. Ja mitä lasten leikkeihin tulee, jokainen tietää nykyään, mitä lapset tekevät. Kännykkään ne tuijottavat eivätkä juoksentele ulkona niin kuin aiemmin.
– Erilaiset yliherkkyydet, jotka eivät vielä ole ihan allergioita, ovat lasten keskuudessa suuresti yleistyneet. Meillä hiustutkimuksissa käyneillä lapsilla on poikkeuksetta jokin ruoka-aineyliherkkyys. Lapset syövät vain margariinia ja huonoja ruokia. Kala ei kelpaa, mieluummin nakkeja ja ranskalaisia.
Aikuisetkin syövät väärin
Annikki Hagros-Koski painottaa happo-emäs tasapainon tärkeyttä.
– Jos ihminen sairastuu, hyvin usein tämä puoli ei ole kunnossa. Jos keho happamoituu liikaa, ihminen tulee sairaaksi. Ensimmäiseksi lähtevät hiukset tai sitten ne lähtevät viimeistään, kun tauti on päällä. Happo-emästasapainolla on suuri merkitys hiusten lähdössä. Ihmisen pitäisi syödä 80-prosenttisesti hedelmiä, vihanneksia, marjoja ja hyviä rasvoja – ja vain 20 prosenttia eläinkunnan tuotteita ja viljatuotteita, mutta nyt se on monesti päinvastoin.
– Kaikki kolajuomat happamoivat erittäin voimakkaasti, samoin roskaruuat. Ihmiset saavat vain huonoja rasvoja eivätkä hyviä rasvahappoja. Omega kolmosen merkitys on suuri, mutta sitä ei syötetä lapsille juuri ollenkaan. Omega3 on rasvahappo, joka pehmentää soluseinämiä, jotta ravinteet pääsisivät solutasolle.
Naiset hakevat apua herkemmin
Annikki Hagros-Koski sanoo hiusongelmien koskevan tasapuolisesti molempia sukupuolia. Naiset vain hakeutuvat avun piiriin miehiä yleisemmin.
– Miehet luulevat, että hiustenlähtö kuuluu asiaan, mutta ei se kuulu. Kyllä se on häiriö kehossa. Yksi suuri aiheuttaja on suolisto-ongelmat. Ihmiset eivät vain kiinnitä asiaan huomiota. Jos on välillä ripulia ja välillä ummetusta, todetaan vain, että näin on. Ei ajatella, että ravinto ei imeydy kunnolla. Hius on ravinnonjakelussa ääripäässä ja se kertoo, että nyt ei kaikki ole kohdallaan.
– Luullaan myös, että iän myötä hiusten kuuluukin lähteä, mutta ei se niin ole. Kun meille soittaa 75-vuotias ihminen, joka kärsii suuresti hiustenlähdöstä, hän kysyy ensimmäiseksi, kannattaako näin vanhan enää tulla. Iällä ei ole tässä mitään merkitystä. Olemme saaneet hiukset takaisin yli 90-vuotiaillekin. Vain jos ihmisellä on sellaiset sairaudet ja lääkkeet, jotka aiheuttavat hiustenlähtöä, emme mekään voi asialle mitään. Kaikille muille voidaan.
Annikki sanoo, että hänen uutuuskirjansa Apua, hiukseni lähtevät! on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat pitää huolta hiuksistaan ja terveydestään. Kyseessä on omakustanne, ja kirjaa myydään sekä Hiusakatemiassa että kirjakaupoissa.
– Halusin kustantaa kirjan itse, koska näin sain mukaan hoito-ohjeita, joissa puhutaan tuotteista niiden omalla nimellä. Tuotteita on eri valmistajilta, en ole suosinut ketään.
Annikki antaa pari vinkkiä kirjansa sisällöstä.
– Ihmisillä on harhakuvitelma, että kalsiumia tarvitaan, jos hiuksia lähtee tai luusto haurastuu. Käsitys istuu sitkeästi etenkin vanhemmassa porukassa, ja jopa lääkärit määräävät kalsiumia hiustenlähtöön ja osteoporoosiin. Näin mennään ojasta allikkoon, sillä kalkki lisää hiustenlähtöä ja voi jopa haurastuttaa luustoa. Tärkeitä aineita ovat sen sijaan D-vitamiini, magnesium ja K2-vitamiini, jota viimeksi mainittua pitäisi syöttää lapsille jo kolmevuotiaasta alkaen, eli siinä vaiheessa, kun luusto alkaa kehittyä. Sopiva D-vitamiinin päivittäisannos on aikuisille 100 mikrogrammaa ja alle 12-vuotiaille 25 mikrogrammaa.
Itselläni on auttanut hiustenlähtöön hiusvitamiinit. Olen syönyt hiusvitamiineja nyt muutaman kuukauden ja todellakin huomannut eron. Täältä löytyi hyvä vertailu eri tuotteista: https://hiusclub.fi/vitamiinit/