Helsinkiläinen Jaana Valkeapää on kokenut elämässään monenlaisia vaikeuksia, kipuja ja vaikeita unihäiriöitä. Nyt kuitenkin tunnelin päässä näkyy valoa, ja siellä lukee Neurosonic.
Neurosonic on lahtelaisen psykoterapeutti Marco Kärkkäisen, 54, keksintö. Lyhyesti sanottuna kyse on kehoon lähetettävistä erittäin matalataajuisista värähtelyistä. Neurosonicin rentoutusmenetelmä ohjaa mekaanisesti meditaation kaltaiseen tilaan: värähtelyllä vaikutetaan suoraan autonomiseen hermostoon ja aineenvaihduntaan, jolloin hermoston mekanismit aktivoituvat ja stressiperäiset oireet kuten ahdistus, unihäiriöt ja myös kivut hellittävät.
Se, kuinka Marco Kärkkäinen keksi ja kehitti Neurosonicin, on kuin suoraan elokuvista. Ja elokuvista siinä toden totta oli kysekin. Palatkaamme huhtikuiseen iltaan vuonna 2008, jolloin Marco istui kotisohvallaan ja katsoi Tom Hanksin tähdittämää ”Pelastakaa sotamies Ryan” menestyselokuvaa.
– Mulla oli kotiteatterin äänentoisto kiinni sohvan ontossa käsinojassa. Elokuvassa tuli kohtaus, jossa tankki saapuu kaupunkiin, mutta en kuullut alkuun edes sen ääntä vaan tunsin sen värähtelyn. Rupesin kehittelemään ideaa ja kai voidaan sanoa, että se oli Neurosonicin syntyhetki.
Marco rakensi ensimmäisen laitteen kotonaan aurinkotuoliin. Hän vaikuttui kolmen ensimmäisen viikon aikana värähtelyn vaikutuksesta elimistöön ja aineenvaihduntaan, sillä leposyke laski, unen laatu parani ja kaiken lisäksi hän laihtui neljä kiloa ilman että hän olisi tehnyt minkäänlaisia muutoksia elämässään. Usko keksintöön sai vahvistusta.
Harppaus Neurosonicin saattamisesta suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui vuonna 2009, kun Marco alkoi kehittää teknologiaa yhdessä lääkäreiden ja fysioterapeuttien kanssa. Lukuisten asiakaskokemusten, mittausten ja värähtelyaaltojen oikeanlaisten tasojen löydyttyä ensimmäinen Neurosonic-teknologialla toimiva laite tuli myyntiin vuonna 2011. Nykyään yrityksellä on patjoja, divaaneita, TV-tuoli ja moottorisänky. Firma on laajentanut toimintaansa myös ulkomaille. Kärkkäinen on suunnitellut myös kaikki Neurosonicin rentoutusohjelmat.
– Neurosonic ei ole lääkinnällinen laite vaan kyse on puhtaasti rentoutusteknologiasta. Se ei korvaa mitään virallista hoitoa vaan sitä voidaan käyttää tukimuotona virallisten hoitojen ohessa. Esimerkiksi uniprofessori Markku Partisen klinikalla on meidän divaani käytössä, Kärkkäinen kertoo.
Hän on saanut myönteistä palautetta myös muilta lääkäreiltä.
– Juuri äsken eräs itäsuomalaisen keskussairaalan ylilääkäri kertoi suosittelevansa Neurosonicia kaikille kollegoilleen ja potilailleen. Moni lääkäri on myös hankkinut jonkun Neurosonic-laitteen kotiinsa.
– Meillä on toiminnassamme kaksi keihäänkärkeä: ensinnäkin unen laadun parantaminen ja toiseksi elimistön palauttamisen nopeuttaminen. Kun aineenvaihdunnan ja verenkierron vilkastuminen tulee mukaan, myös monet kipupotilaat hyötyvät siitä merkittävästi. Pitkät krooniset kivut pysyvät meidän laitteillamme kurissa ilman lääkkeitä, ja monilta lääkkeet ovat jääneet kokonaan pois.
Alkoiko se onnettomuudesta?
Helsinkiläinen Jaana Valkeapää, 58, on sekä kehitysvammaisten hoitaja että sairaanhoitaja. Viimeiset 20 vuotta hän on toiminut tutkimushoitajana Meilahden kampuksessa. Hänellä on kolme aikuista poikaa.
Jaana sanoo kuuluvansa niihin sitkeisiin suomalaisiin, jotka ajattelevat, että valittaa ei saa. Kun hänen historiaansa perehtyy, voisi ajatella, että valittamisen aiheitakin olisi ollut.
– Olen ollut perusterve ja hyväkuntoinen aina varhaislapsuudesta saakka, kunnes kymmenvuotiaana minulle sattui tapaturma. Olin viettämässä kesälomaa isovanhempieni luona, ja oli heinänteon aika. Istuin hevosen perässään vetämän heinäharavan kyydissä, kun serkkupoika teki kepposen ja läpsäytti hevosta takapuoleen. Tästä johtuen hevonen lähti vauhdilla liikkeelle, ja minä istuin hurjassa kyydissä heinäharavan päällä enkä saanut hevosta pysähtymään. Heinäharavan iso metallinen rengas osui pellolla olevaan kiveen, jonka johdosta lensin kyydistä maahan, jolloin kaularankani jäi ison metallisen renkaan alle.
– Ei siihen aikaan tällaisista sairaalaan lähdetty. Isä sanoi, että viekää tyttö puutarhakeinuun tokeentumaan. Äiti kyllä ehdotteli lääkäriä, mutta ei sinne sitten kesken heinätöiden lähdetty.
Joidenkin lääkäreiden mukaan on mahdollista, että tässä rytäkässä Jaanan kaksi kaulanikamaa murtuivat ja kasvoivat myöhemmin yhteen, mikä jäykistää kaularangan liikkuvuutta. Toisten lääkäreiden mukaan kyse voi olla myös synnynnäisestä viasta.
– Itse olen tehnyt kaikkeni hoitaakseni vuosi vuodelta pahentunutta kiputilannetta, liikun ja kuntoilen paljon, kivun asettamissa rajoissa. Joogaa ja kuntosaliharjoittelua olen harrastanut yli 10 vuotta ja vesijuoksua viitisen vuotta. Viime syksynä aloitin golfin, ja täytyy tunnustaa, että hurahdin siihen täysin.
Jaanan kaularanka alkoi oireilla vakavammin noin nelikymppisenä, siis 15-20 vuotta sitten. Silloin hänen kaularankansa kuvattiin kipujen takia ja madaltuma sekä kulumia todettiin. Viime vuosina tilanne on vain pahentunut ja vuonna 2017 hänelle ehdotettiin ensimmäistä kertaa leikkausta. Kaularangan hermojuuriaukkoahtaumat olivat tuolloin pahentuneet entisestään ja kaularangan välilevy oli hiukan pullistunut. Tästä johtuen kipua on jatkuvasti niska-hartia seudussa ja molemmissa olkavarsissa sekä koko yläselässä. Särkylääkkeitä hän on ajoittain joutunut käyttämään paljon.
Jaana joutui perumaan hänelle vuonna 2017 varatun kaularankaleikkauksen, sillä hän oli ollut viikkoa aiemmin isossa rintasyövän jälkeisessä rinnankorjausleikkauksessa.
– Sairastin rintasyövän vuonna 2015, josta olen kuitenkin täysin toipunut. Kasvain oli iso, viisisenttinen, mutta onnekseni ei ollut vielä levinnyt rintatiehyiden ulkopuolelle eli se oli duktaalinen karsinooma. Kasvaimen suuren koon vuoksi minulta poistettiin kokonaan toinen rinta. Pääsin leikkaukseen jo parin viikon sisällä kasvaimen löytymisen jälkeen. Olen selvinnyt toistaiseksi pelkällä rinnan totaalipoistolla enkä ole tarvinnut mitään muita hoitoja. Pyrin aina kun mahdollista tukemaan syöpäjärjestöjen toimintaa.
Nyt Jaanan kaularankatilanne on huonontunut niin paljon, että hänelle on suositeltu leikkausta, mutta hän on kahden vaiheilla. Mukaan kuvioihin on nimittäin tullut Neurosonic-hoito. Josko ei sittenkään leikattaisi vielä?
Neurosonic toi avun
Jaanan niskakivut heijastuvat myös hartioihin, käsiin ja koko yläselkään, erityisesti lapojen seudulle. Hän ei pysty pitämään käsiä koholla kuin hetken, joten pyykkejä ei laiteta narulle kuivumaan hänen huushollissaan, ja pienen kotisiivouksen jälkeen kipuja riittää viikoksi eteenpäin. Töistä hän on kuitenkin vaivojensa vuoksi ollut poissa hyvin vähän. Onneksi hän ei enää joudu tekemään raskasta potilastyötä, sillä se oli särkyjen takia lopetettava. Nyt tutkimushoitajana työskentelevä Jaana tähtää vuoteen 2023, jolloin hänellä on mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle.
Kaularanganleikkaus pelottaa Jaanaa, sillä jokaiseen leikkaukseen liittyy riskejä.
Kaikki Jaanan terveysongelmat eivät suinkaan ole vielä tässä. Hän on saanut yli 20 vuoden ajan nukkuessaan kauhukohtauksia, joita on tullut useita kertoja yössä. Mihin ne liittyvät, ei ole vielä selvinnyt.
– Olen kärsinyt pitkäkestoisesti voimakkaasta väsymyksestä ja pikkuhiljaa mielialani alkoi laskea. Käyn viikoittain psykoterapiassa, ja terapeuttini kautta kuulin ensimmäisen kerran Neurosonicista. Terapeutti kertoi sen avulla saadun hyviä tuloksia muun muassa unihäiriöihin, joten hän ehdotti Neurosonicin kokeilemista terapiavastaanoton yhteydessä.
Jaana sai kolme neljä kertaa Neurosonic-hoitoa ja koki sen tuoman hyödyn juuri unihäiriöön, mutta myös kehon jännitystilan laukeamiseen. Hän kertoi kokemuksistaan omille lapsilleen ja sai heiltä syntymäpäivälahjaksi kahdeksan käyntikerran lahjakortin Neurosonicin hoitopisteeseen Helsingin Kapteeninkadun Relaamoon.
Jaana oli tätä juttua kirjoitettaessa saanut Neurosonic-hoitoa kuusi kertaa. Hän on kokeillut kolmea tuotetta: patjaa, divaania ja tuolia, joista ehdoton suosikki on divaani. Kotiin hän aikoo hommata patjan.
– Terapeutti on kertonut käyttävänsä Neurosonic-patjaa usein asiakkailleen, ja hänellä on siitä hyviä kokemuksia. Minä nukuin jo ensimmäisen kerran jälkeen koko yön! Ensimmäisillä kerroilla en osannut oikein rentoutua, sillä tuntui kuin olisi ollut keinutuolissa. Nyt olen jo kaksi kertaa nukahtanut 41 minuuttia kestävän ohjelman aikana.
Mitä Neurosonicin tuotteet sitten ovat Jaanalle tehneet?
– Ihan ykkösasia on se, että nukun koko yön ja ilman lääkitystä, jota en ole tarvinnut yhdenkään hoitokerran jälkeen. Mittaan unenlaatuani joka hoitokerran jälkeen sekä satunnaisesti myös välipäivinä, jolloin en ole saanut Neurosonic-hoitoa.
– Minua ihmetyttää suuresti, kuinka nopeasti keho on ottanut tämän vastaan. Nyt näyttää niin hyvältä, että en ole uskoa, voiko tämä hoito tuottaa näin hyvää tulosta. Myös kivut ovat hoidon jälkeen olleet joko kokonaan pois tai niin vähäisiä, että olen saattanut pärjätä yhdellä särkylääkkeellä muutamia päiviä hoidon jälkeen. Tällöin olen ottanut vain puutumisoireiden vuoksi lihasrelaksantin yöksi.
– On sanottu, että Neurosonic lievittää kipua, vaikuttaa parantavasti unen laatuun, palautumiseen ja stressin lievitykseen. Minulle on tapahtunut nämä kaikki! Parasta tietysti on myös se, että koen ensimmäistä kertaa elämässäni, kuinka fyysinen kehoni on luopunut puolustuskannalla olemisesta ja mieleni on paljon, paljon tyynempi. Ihmetyttää, voiko tämä olla totta.
– Jos olisin tiennyt aikaisemmin Neurosonicista, tilanteeni olisi mahdollisesti aivan toinen erityisesti stressin ja unihäiriön suhteen. Harmillista, ettei yksikään lääkäreistä ja fysioterapeuteista, jotka ovat minua hoitaneet, ole ehdottanut tai maininnut Neurosonic-hoidosta ja sen vaikutuksista, vaikka ovat siitä tienneet. Tämä on erittäin tärkeä asia nostaa esille, jotta lukuisat ihmiset, joiden epämääräisiä vaivoja hoidetaan lääkkeillä, saisivat tietoa myös muista hoidollisista vaihtoehdoista.
”Palautteet joka kerta huikeita”
Aina kun Jaana Valkeapää käy Helsingin Neurosonicin Relaamossa Kapteeninkadulla, hänestä huolehtii toimintaterapeutti Ipi Jaatinen, 38. Ipi toimii myös Neurosonicin myyntitiimin johtajana Suomessa. Relaamoja on Helsingin lisäksi myös Lahdessa ja Oulussa.
– Kun Jaana tulee tänne rentoutumaan, käymme ensin keskustellen läpi, mikä oli edellisen kerran ohjelman vaste ja kuinka se on unenlaadussa ja toimintakyvyssä näkynyt. Meillä on oma rauhallinen tila, missä on erilaisia laitteita rentoutusta varten. Jaana valitsee, mihin hän haluaa mennä, ja laitan ohjelman tehot sille tasolle, mistä yhdessä sovitaan. Sitten laitan verhon kiinni ja hän saa olla omassa rauhassaan ja musiikkia kuunnellen yleensä 41 minuutin mittaisen ohjelman ajan. Meillä on valittavissa kahdeksan erilaista ohjelmaa, pituudeltaan 10-41 minuuttia.
– Jaanalla oli jo muutaman käyttökerran verran kokemusta Neurosonicista, kun hän tuli meille. Se helpotti oikean ohjelman löytämistä. Valittiin aiempien kokemusten perusteella palauttava ohjelma ja lisättiin vähän tehoja, jolloin vaste löytyi nopeasti. Palautteet ovat joka kerta olleet huikeita, unen laatuun on tullut selvää paranemista ja muitakin myönteisiä vasteita on ilmennyt.
Relaamo suosittelee uusille asiakkaille alkuun kahdesta kolmeen käyntikertaa viikossa. Näin saadaan tarpeeksi tiivis interventio, jonka jälkeen voidaan katsoa yksilöllisesti mahdollinen jatko.
– Iso osa asiakkaista haluaa panostaa unen laatuun, mutta moni on päässyt myös kivuistaan eroon, Ipi Jaatinen toteaa.
Tarkempia tietoja Neurosonicista löytyy www.neurosonic.fi -nettisivuilta.
Artikkeli on julkaistu Terveys-Hymyn numerossa 6/2021.
Kommentit
Oma kommentti