Mestariparantaja Hannes Karppinen on huolissaan suomalaisten pahenevista terveysongelmista, jotka ovat lisääntyneet huolestuttavasti. – Muutos on ollut raju sen jälkeen kun tietokoneet tulivat.
Joku viisas on joskus sanonut, että vastoinkäymiset ovat vain tavallista paremmin naamioituneita myötäkäymisiä. Jos kuka, niin Hannes Karppinen, 74, tietää sen.
Savon sydämessä Nilsiässä syntynyt Hannes hakeutui Helsinkiin töihin 50-luvun lopulla. Toimeentulon mahdollisuuksia ei köyhällä synnyinseuduilla kerta kaikkiaan ollut. Viisi Karppisen veljestä ja yksi sisko hakeutuivat jokainen Etelä-Suomeen leivän perään.
Hannes oli nuoruudessaan eräs maamme parhaista painonnostajista ja onpa hänellä lajin Suomen mestaruuskin. Aluksi sarja oli 56 kiloa ja lopulta 75 kiloa. Samoihin aikoihin puntteja kolistelivat muun muassa Kailajärven ja Kangasniemen veljekset.
Nyt päästään sitten siihen elämänvaiheeseen, jolloin vastoinkäyminen muuttui myötäkäymiseksi, vaikkei se alkuun siltä näyttänyt.
– Kuuluin painonnoston valmennusryhmään vuonna 1964. Harjoitukseen kuului ohjeislajina myös jalkapallo, jota pelattiin, vaikka oli talvi ja maassa oli lunta ja jäätä. Kuoletin pallon maahan oikealla jalalla. Samalla kuitenkin vasen jalka petti liukkaalla kentällä, jolloin putosin kertaheitolla.
– Selkä ja jalka pettivät ihan täysin. Vasen jalka ei totellut ollenkaan, sillä selästä johtuva kipu löi jalan toimettomaksi. Lannerangasta se johtui, mutta en sitä nuorena kaverina silloin ymmärtänyt.
Kansanparantaja auttoi
Hannes Karppinen oli tuolloin Wärtsilässä töissä ja sai vapaasti mennä mihin lääkäriin tahansa.
– Juoksin kaikki maan huippuasiantuntijat läpi, mutta mistään en saanut apua. Kun olin kolme kuukautta köntännyt kipeän jalkani kanssa, setäni totesi viimein, että eiköhän ala jo riittää. Hän suositteli minua menemään Viiskulmassa vaikuttavan kansanparantajan luokse.
– Minähän menin, ja kahdessa minuutissa kaikki kivut olivat poissa. Hän pani minut kylkiasentoon ja veti jalasta toiseen suuntaan, jolloin tunsin selässä naksahduksen. Siellä oli lihasjännitys, ja hermon puristus aiheutti kivun.
Hanneksen setä, joka itsekin hallitsi kansanparannuksen niksejä, suositteli veljenpoikaansa perehtymään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Tästä Hanneksen kipinä kipujen hoitoon sai alkunsa.
– Rupesin tosissani tutkimaan näitä asioita, hän kertoo.
– Jatkoin samalla myös urheiluharrastuksia, mutta kun urheilukaverit alkoivat valitella kipujaan ja särkyjään, rupesin hoitelemaan niitä parhaan kykyni mukaan. Kun sana levisi, ihmisiä alkoi tulla luokseni hakemaan apua ongelmiinsa. Kun sitten jäin Wärtsilästä pois, hoitotyö täytti jo viikkoallakkani koko lailla täysin.
Kolme polvea kuntouttaa
Hannes Karppisen toiminta on laajentunut vuosikymmenien saatossa tuntuvasti. Tällä hetkellä hänen KuntoutusKarppinen-yhtiössään Helsingin Malmilla työskentelee jo kolme polvea Karppisia: Hannes, hänen poikansa Reijo, 52, ja Harri, 40, sekä Reijon poika Aleksi, 23.
Kaikki Karppiset ovat kouluttaneet itsensä alan ammattilaiseksi. Manuaalinen eli käsin tapahtuva hieronta on hoitojen avainasemassa, mutta muitakin keinoja kuuluu perheyhteisön repertuaariin. Pojat ovat omistaneet firman jo lähes kymmenen vuotta, Hannes on jo vetäytynyt hieman taka-alalle.
Entä millainen on nykypäivän tyyppiasiakas? Hanneksen ei tarvitse tätä asiaa miettiä pitkään.
– Hän on hyvin kiireinen, uraputkessa oleva ja noin 40-vuotias kaveri, jolla kremppa iskee ensin niskaan ja sitten selkään. Naisilla ongelmat alkavat usein jo 35 vuoden paikkeilla. Takana on runsaasti näyttöpäätetyötä, autolla ajamista ja työpaikan painetta. Työnantaja ottaa nykyään ihmisestä kaiken irti.
– Kun ensi vuonna täytän 75, olisi silloin tarkoitus ruveta hiljentämään tahtia. Saa sitten nähdä, kuinka siinä onnistuu, kun työvälineet kulkevat koko ajan mukana. Uusia potilaita en juuri enää ota, ohjaan ne seuraaville sukupolville, Hannes naureskelee.
Työnkuva muuttunut
Mestariparantaja on hyvin huolissaan suomalaisten terveydentilasta.
– Vielä 1970–80-lukujen vaihteessa ongelmat olivat noin 80-prosenttisesti alaselän ja lannerangan alueilla, mutta niiden rinnalla alkoi sittemmin ilmetä myös lonkka- ja polvivikoja. Varsinainen muutos tuli kuitenkin tietokoneiden myötä, sillä työpöydän ääressä istuminen toi ihan räjähtämällä mukanaan niska- ja hartiakivut, päänsäryt, rintakivut, käsien puutumiset ja muutkin jatkuvasta istumisesta aiheutuvat jännitystilat. Jopa koululaisilla on nykyään hyvin paljon päänsärkyjä ja niskasärkyjä.
Osaltaan myös lisääntynyt lääkkeiden käyttö on kasvattanut ongelmia.
– Nyt pitäisi tosissaan miettiä, kuinka ongelmiin pääsisi vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi. Palveluiden lisääminen ja lääkärien määrän kasvattaminen ei siihen auta, asioiden on lähdettävä muuttumaan ihan omista asenteista ja yksilötasolta. Kyseessä on hirveä taakka myös yhteiskunnalle.
Entä mikä on Hannes Karppisen oman terveyden ja virkeyden salaisuus? Harva paiskii töitä 74-vuotiaana!
– En tässä olisi, jos olisin nostanut kädet ylös ja antautunut. Lenkkeilen ainakin kolme kertaa viikossa, mutta myös oikeanlainen ravinto, lepo ja ihmissuhteet ovat tärkeitä asioita.
Karppinen ei karppaa
Hannes Karppinen ilmoittaa, ettei Karppinen karppaa. Hän sanoo käyttävänsä ihan tavallisia maitotuotteita, juustoja, perunaa, ruisleipää ja runsaasti marjoja ja vihanneksia. Kaikki ruoka kelpaa, eikä ole olemassa ravintoa, jota Hannes ei söisi. Vain voimakkaasti maustettuja ruokia ja punaista lihaa hän pyrkii välttämään.
– Kala on yksi lempiruuistani, ja sitä pyrin syömään kolmesti viikossa, sillä siitä saa tärkeitä omega kolmosia. Otan itse ja suosittelen muillekin myös koko joukon tärkeitä ravintolisiä. Niitä tarvitaan, koska ruuan laatu on jossakin määrin heikentynyt, mutta kohtuus on kuitenkin oltava kaikessa.
– Hankintatukun Cartimare-hainrusto on hyvä aine, jos sattuu tulemaan lihaskolotuksia, samoin Magnesia Sitraatti magnesiumvalmiste. Hankintatukun tuotteista suosittelen myös Bodyflex Combi vihersimpukka-inkiväärivalmistetta sekä Vitamar Omega-3-valmistetta. Monipuolinen Calcia 800 Plus -kalkkivalmiste on paikallaan, ja myös D-vitamiinilisä on tärkeä.
Hannes Karppinen on hoitotyönsä ohella ehtinyt kirjoittaa kolme kirjaa, jotka kaikki ovat loppuunmyytyjä. Neljäs kirja on työn alla,. siinä ovat voimakkaasti esillä myös Hanneksen pojat sekä pojanpoika.
Vapaa-aikanaan Hannes Irja-vaimoineen rentoutuu Puulaveden mökillään.
– Se on ollut meillä jo yli 30 vuotta. Aina silloin tällöin käymme myös ulkomailla aurinkoa hakemassa.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Miguel Vera
Terveys-Hymy 11-12
Kommentit
Oma kommentti