Oikea ravitsemus ja ravintolisät torjuvat masennusta

Oikea ravitsemus ja ravintolisät torjuvat masennusta.Karin Munsterhjelm on jo pitkään hoitanut sekä masennus- että skitsofreniapotilaita ravitsemuksen ja ravintolisien avulla. Aivan erityisesti hän puhuu B3-vitamiinin puolesta.

Tammisaarelainen lääkäri Karin Munsterhjelm sanoo vitamiinien vaikuttavan useimpiin mielenhäiriöihin erittäin myönteisesti. Hän suosittelee masennuksesta ja muista mielialan ongelmista kärsiville tuhtia ravintolisäpakettia, joka sisältää ennen muuta B3-vitamiinia, mutta myös muita B-ryhmän vitamiineja, C-vitamiinia, kalkkia, sinkkiä, magnesiumia, ubikinonia, E-vitamiinia ja omega-3-kalaöljyjä.

– Myös oikea ruokavalio on hyvin tärkeä. Ihan ensiksi mielenterveysongelmista kärsiviltä pitää saada pois kaikki ylimääräinen sokeri, samoin nopeat hiilihydraatit. On myös suuri merkitys sillä, että ruoka on puhdasta. Tiedetään, että vääränlainen ruoka voi vaikuttaa aivoihin ja aiheuttaa masennusta tai jopa psykoosia. Erityisesti tämä koskee herkkiä ja tietynlaisen geneettisen taustan omaavia ihmisiä.

Karin Munsterhjelm edustaa ortomolekulaarista lääketiedettä ja istuu Svenska Sällskapet för Ortomolekylär Medicin -yhdistyksen hallituksessa. Termi on Suomessa hyvin tuntematon. Orto-sana on vanhaa kreikkaa ja tarkoittaa oikeaa.

Käytännössä ortomolekulaarisessa hoidossa kehoon tuodaan sen omia molekyylejä, joista ihmisellä syystä tai toisesta on puutetta. Tällöin puhutaan esimerkiksi vitamiineista, hivenaineista ja rasvahapoista.

Identtinen taudinkuva

Yksi Munsterhjelmin oppi-isistä on amerikkalainen psykiatrian professori Abram Hoffer, joka teki yhdessä tutkimustyötä kaksinkertaisen nobelistin Linus Paulingin kanssa. Havaittiin, että B3-vitamiinin puutostauti pellagra aiheuttaa aivan identtisen taudinkuvan skitsofrenian kanssa.

Pellagra on nykyään hävinnyt lähes koko maailmasta, mutta vielä sata vuotta sitten se oli laajalti levinnyt sairaus USA:n eteläosien köyhän väestön keskuudessa. Tauti johtaa hoitamattomana kuolemaan, mutta kun sen aiheuttaja selvisi, jauhoihin ruvettiin lisäämään B3-vitamiinia. Näin moni parantui, mutta hoitoa varten tarvittiin kroonisesti sairaille suuria annoksia B3-vitamiinia.

Karin Munsterhjelm on hoitanut omia potilaitaan professori Hofferin mallin mukaisesti – ja saanut erinomaisia tuloksia.

– Olen hoitanut sekä masennus- että skitsofreniapotilaita ja olen havainnut B3-vitamiinin olevan aivan selkeästi terapeuttinen. Minulla on joitakin skitsofreniapotilaita, jotka tulivat ajoissa hoitooni, ja he ovat pystyneet palaamaan työelämään. On myös kroonisia tapauksia, jotka ovat vain maanneet sängyssä, mutta he ovat kuitenkin saaneet elämänsä takaisin, vaikka he eivät ole enää töihin kyenneetkään.

Masennukseen monia syitä

Karin Munsterhjelm sanoo, ettei lisääntyneitä psyyken häiriöitä voi selittää yhdellä tai kahdella tekijällä.

– Olen kuitenkin varma siitä, että ruokavalio on yksi keskeisistä tekijöistä. Me syömme yhä enemmän pikaruokia ja prosessoituja ruokia ja sokeria työnnetään joka paikkaan. Jos ostat jonkin valmisruuan, siinä on ihan varmasti sokeria.

– On mielenterveydelle hyvin tärkeä asia, ettei sokeritasapaino heilahtele. Minulla on paljon potilaita, jotka ovat suorastaan riippuvaisia sokerista. He saavat vieroitusoireita, jos he yrittävät luopua karkista ja suklaasta.

Munsterhjelm on erityisen huolissaan lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista.

– Heidän tilanteensa on huono. Masennusta esiintyy selvästi enemmän kuin ennen ja myös nuorten fyysinen kunto on rapistunut. Armeijaan menevien nuorten miesten kunto on huomattavasti huonompi kuin aikaisempina vuosina ja myös ylipainoisten määrä on lisääntynyt selvästi.

Munsterhjelmin syyttävä sormi osoittaa myös muutamaa nykyajan jokapäiväiseen elämään kuuluvaa teknistä laitetta.

– Tiedän olevani vastarannan kiiski, mutta olen sitä mieltä, että tietokoneiden ja kännyköiden säteily vaikuttaa ihmisiin. Niiden vaikutus aivoihin on varmasti huono. En pidä mikroaaltouunistakaan, sillä tiedetään sen muuttavan ruuan molekyylirakennetta.

Hampurilainen ahdistaa

Karin Munsterhjelm kuuluu myös Suomessa vaikuttavaan Funktionaalisen Medisiinan Seuraan. Funktionaalisen lääketieteen perushoitomenetelmiä ovat muun muassa yksilöllisesti ohjatut ruokavaliomuutokset, probioottinen hoito ja elimistön korjaustapahtumia tukevat ravintolisät kuten vitamiinit, hivenaineet, välttämättömät aminohapot ja rasvahapot. Hoitomenetelmiin kuuluvat myös fytoterapeuttisten valmisteiden käyttö ja entsyymit. Ajatusmaailma ortomolekulaarisen lääketieteen kanssa on siis hyvin samankaltainen.

Lääkäri Rauli Mäkelä kuuluu niin ikään Suomen Funktionaalisen Medisiinan lääkäreihin. Vaikka Mäkelä on erikoisalaltaan korvalääkäri, hän on perehtynyt hyvin laaja-alaisesti moniin muihinkin lääketieteen osa-alueisiin. Hänkin on vastaanotollaan havainnut mielenterveysongelmien lisääntyneen selvästi.

– Muutama vuosi sitten meilläkin tuli televisiosta dokumentti Super Size Me, jossa Morgan Spurlock -niminen toimittaja söi kuukauden ajan pelkkiä McDonaldsin hampurilaisia. Hän lihoi muistaakseni toistakymmentä kiloa ja muukin terveys meni alamäkeen. Hänelle alkoi kuun loppupuolella tulla myös psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja ahdistusta, Mäkelä vahvistaa.

Erikoislääkäri Rauli Mäkelä painottaa sitä, ettei hän ole hoitanut mielenterveysongelmaisia, mutta hän ei ole voinut olla huomaamatta, mihin nykyaika on vienyt.

– Minua kauhistuttaa, kun sadat tuhannet nuoret ja nuoret aikuiset syövät nykyään kaiken maailman mömmöjä. Vastaanotolleni tulevat nuoret ihmiset näyttävät täysin normaaleilta ja tuntuvat hyvin fiksuilta, mutta sitten käy kuitenkin ilmi, että hyvin moni syö ahdistustiloihin mielialalääkkeitä. Heitä on järkyttävän paljon.

B3-vitamiini ja sen lähteet

B3-vitamiini eli niasiini vaikuttaa hiilihydraattien, rasvojen ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan. Se toimii myös soluja suojaavana antioksidanttina. Suomalaiset saavat B3-vitamiininsa lihasta, maksasta, kalasta, kokojyväviljasta, kananmunasta, maitovalmisteista ja pähkinöistä. Pääasiallinen niasiinin lähde on liha ja lihavalmisteet.

Niasiinia on kahta eri muotoa: niasiiniana ja niasiiniamidina. Niasiinilla on havaittu hyvää eli HDL-kolesterolia kohottava vaikutus ja huonoa eli LDL-kolesterolia sekä triglyseridejä vähentävä vaikutus. Karin Munsterhjelm huomauttaa, että hyvin suuret annokset niasiinia voivat joillakin henkilöillä nostaa väliaikaisesti maksan entsyymejä. Jotkut taas voivat siitä pahoin eikä käyttöä voi jatkaa, ja annosta pitää laskea. Kaikkien suuria annoksia nauttivien maksa-arvoja seurataan säännöllisesti.

Munsterhjelm toteaa, että lääkärin, joka aloittaa B3-vitamiinin antamisen terapeuttisina annoksina, tulee tutustua huolellisesti sillä tehtyihin tutkimuksiin ja annosmääriin. Hän sanoo kuitenkin, että niasiini ja niasiiniamidi lääkkeellisinä annoksina sopivat valtaosalle potilaista.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Miguel Vera

Terveys-Hymy 7-11

Teksti: Hymy
Avainsanat: masennus, Mielenterveys, B3-vitamiini, niasiini

Kommentit

Oma kommentti