18-vuotiaasta Ville Larinnosta on sanottu, että hän on Matti Nykäsen jälkeen lahjakkain suomalainen mäkihyppääjä. Nuori huimapää onkin kehittynyt huimaa vauhtia.
Lahtelaisen Ville Larinnon, 18, mäki-innostus on verenperintöä, sillä hänen isänsä ja nykyinen valmentajansa Jari Larinto oli aikoinaan tunnettu mäkimies. Ville saikin ensimmäiset mäkisuksensa jo nelivuotiaana. Pojasta polvi paranee, sillä Ville on jo nyt ylittänyt kirkkaasti isänsä parhaat saavutukset. Viime joulukuussa hän kapusi ensimmäisen kerran urallaan maailmancupin palkintopallille ja peräti kahdesti, sillä hän oli Trondheimissa toinen ja Pragelatossa kolmas. Kun Ville tammikuussa kilpaili elämänsä ensimmäistä kertaa Ulmin lentomäessä, hän sijoittui viidenneksi.
– Mulla on mäkimiehenä heikkouksia vielä lähinnä ilmalennossa ja erityisesti sen loppuvaiheissa. Sieltä voisi olla vielä pari metriä kaivettavissa. Jos taas hyviä puolia kysytään, niin niitä voisivat olla fyysiset ominaisuudet eli nopeus ja kimmoisuus. Ponnistusvoima on hyvä, Ville arvioi.
Villen koulu on vielä pikkaisen kesken. Hän kirjoitti jo syksyllä Salpausselän urheilulukiossa ruotsin ja alun perin tarkoitus oli kirjoittaa nyt tänä keväänä loput, mutta talven kilpailukalenteri on sen verran tiukka, että kirjoitukset siirtynevät syksyyn. Se ei kuitenkaan nuorukaista harmita yhtään.
– Pidän kuitenkin tärkeänä, että käyn kouluni loppuun, Ville toteaa. – En oikein ymmärrä niitä, jotka jättävät koulut kesken, kun sattuvat vähän pärjäämään ja luottavat siihen, että mäkihypyllä elää koko loppuelämänsä. Aika harvalla se niin menee.
Ville ei kuitenkaan vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona. Aikaa on miettiä sitä vielä vaikkapa armeijassa, joka kutsuu nuorta miestä kesällä 2010. Tyttöystävää Ville ei ole muilta kiireiltänsä ehtinyt hankkia.
Ville ei odottanut kuluvalta kaudelta näin hyvää menestystä. Hän oletti toki pääsevänsä kiertelemään maailmancupia, mutta palkintopallille hän ei vielä uskonut nousevansa. Toisin kävi, ja Ville itsekin myöntelee, että aika lailla nappiin on mennyt. Myös isä-poika valmennussuhde pelaa.
– Hyvin on mennyt ainakin tähän asti, hän naurahtaa. – Isä varmasti tietää ja tuntee, millaista treeniä milloinkin tarvitaan. Totta kai aina välillä roolit voivat mennä vähän sekaisin ja tulee pientä kinaa, mutta harvoin semmoista sattuu.
Myös Villen kaksi vuotta nuorempi pikkusisko Elina on urheilullinen tapaus. Hänen lajinsa on jalkapallo, ja tyttö harrasti myös alppihiihtoa ihan pikkulikasta lähtien, mutta tämä laji jäi, kun Lahdesta ei löytynyt valmentajaa.
Mäkimiesten painosta on viime vuosina keskusteltu paljon, mutta painoindeksi ei ole vielä kertaakaan tuottanut Ville Larinnolle ongelmia, vaikka joskus liki onkin pitänyt, sillä ennen kilpailua paino pyritään viemään mahdollisimman alas. Ville on 175 cm pitkä ja painaa 57,5 kg.
– Kisakauden aikana on hyvä tarkkailla syömisiään. Ihan mitä tahansa ei sovi syödä, vaikka välillä tietysti tulee herkuteltua. Kun kausi loppuu keväällä, paino nousee vähän kesäksi, mutta saan sen aika helposti pudotettua.
Ville sanoo olevansa kaikkiruokainen, mutta hetken miettimisen jälkeen löytyy yksi juttu, jota Ville ei pistä suuhunsa. Se on sipuli. Se ei oikein putoa.
– Sen sijaan lempiruoka on äidin tekemä lasagne, Ville toteaa.
Ville saa olla äidilleen Minnalle kiitollinen eräästä toisestakin ravitsemukseen liittyvästä seikasta. Minna Larinto keksi nimittäin viime syksynä pojalleen sopivan ravintolisän, nestemäisen Mivitotalin. Ville on nauttinut sitä ohjeiden mukaan aamuin illoin ja on hyvin tyytyväinen tuotteeseen.
– En ollut hirveästi harrastanut ravintolisiä siihen mennessä ja olenkin sitä mieltä, että kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet pitäisi saada perusravinnosta, mutta kun kovasti liikkuu ja treenaa, silloin tarvitaan ravintolisiä. Kokeilimme Mivitotalia ja kun havaittiin se oikein hyväksi, sen käyttöä päätettiin jatkaa. En syö mitään muita ravintolisiä paitsi saman valmistajan kalkkitabletteja.
– Mivitotal on lisännyt vastustuskykyäni. Sen on oikeastaan huomannut parhaiten siinä, kun syksyllä tuli leireiltyä ja oikeastaan kaikki muut porukasta olivat enemmän tai vähemmän kipeinä. Vaikka pyörin muiden seassa, mulle ei tullut yhtään mitään. Mivitotal on siis auttanut minua pysymään terveenä, mikä on erityisesti urheilijalle hyvin tärkeä asia.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 3-09
Mivitotal – Legendaarista voimaa!
Mivitotal on taikajuomaa, joka aktivoi ihmistä. Se antaa elonvoimaa! Tää on sellainen live and let die -juttu. Jos tarttet lisää höpinää töppösiin, tää mun frendi voi jeesaa suakin. Ei muuta kun get on baby!
Kommentit
Oma kommentti