Päivi on sairastanut narkolepsiaa 30 vuotta

Päivi Laitinen on sairastanut polttavana puheenaiheena olevaa narkolepsiaa jo kymmeniä vuosia. Sairaus pysyy kuitenkin kurissa lääkityksellä. – Mutta stressin ja muistamisen kanssa onkin sitten ollut ongelmia, hän huokaa.

Naantalilainen Päivi Laitinen, 45, purskahtaa nauruun, kun häneltä kysyy, onko tavallista yleisemmän tuntuisesta nimestä ollut koskaan ongelmia. On ollut.

– Meitä oli samassa oppilaitoksessakin kolme samannimistä! Kyllä siinä menivät monet asiat sekaisin. Lähistöllä on vaikuttanut samanniminen lääkärikin. Nuoruudessani, kun asuin Lohjalla, siellä oli samanniminen mutta minua selvästi nuorempi tyttö, joka oli syyllistynyt linja-auton töhrimisiin. Minuakin kuultiin siitä, mutta onneksi pystyin osoittamaan olleeni tuolloin kuoroharjoituksissa. Terveyskeskuksessa on mokattu monta kertaa, kun eivät ole katsoneet syntymäaikaa. Olen joutunut itse korjaamaan.

Päivillä on nuoriso-ohjaajan koulutus, mutta lama vei aikoinaan työpaikan alta. Hän yritti opiskella sosionomiaa, mutta ala ei sittenkään puhutellut. Tällä hetkellä hän opiskelee yrttilääkintää ja valmistuu fytoterapeutiksi ensi syksynä. Edessä on oman toiminimen perustaminen.

– Olen harrastanut vaihtoehtojuttuja jo nuoresta pitäen. Olen saanut vaivoihini helpotusta muun muassa naprapaatilta. Olen vastustanut kovia peruslääkkeitä ja yrittänyt hakea aina apua luonnonmukaisista hoidoista. Osaan itsekin tehdä akupainantaa.

Luontaistuotteista apua

Päivi on 10- ja 13-vuotiaiden poikien yksinhuoltaja ja tällä hetkellä sinkku. Hän sanoo suoraan, ettei ole jaksanut eikä ehtinyt panostaa seurustelurintamalle. Vilskettä ja vipinää on elämässä riittänyt muutenkin.

Päivi on jo peräti 30 vuoden ajan sairastanut nykyisin pinnalla olevaa kohutautia eli narkolepsiaa.

– Se ilmenee ihan samalla lailla kuin muillakin tätä tautia sairastavilla. On väsymystä, yöuni on pätkittäistä ja nukahtelen päivälläkin, jos en muista ottaa lääkettä tai jos on muuten tylsää. Narkolepsia pysyy lääkityksellä jollakin lailla kurissa, mutta erityisesti se haittaa yöunia.

Päivin läheiselläkin on vaikea sairaus, sillä hän potee MS-tautia.

– Hän on käynyt Helsingissä tohtori Anu Mäkelän luona jo viitisen vuotta ja on saanut helpotusta sairauteensa. Kerran minullekin tuli mieleen, mahtaisiko hän pystyä auttamaan myös meikäläistä. Hän suositteli tutkimusten ja hoidon jälkeen minulle sekä Antistress- että Muisti+ -nimisiä valmisteita. Molemmat olivat luontaistuotekappatavaraa. Yöksi hän määräsi vielä tryptofaanivalmistetta.

Tentit menevät läpi

Päivi kertoo, että Antistressin vaikutus tuntui heti ensimmäisestä tabletista.

– Opiskellessa tenttiin meneminen tökki aikaisemmin pahasti, hän nauraa.

– En ollut ainakaan 15 vuoteen käynyt missään tentissä, ja nyt uudet vierasperäiset sanat eivät tarttuneet ollenkaan. Ne pyörivät mielessä, mutta eivät suostuneet tulemaan ulos. Kun nyt sain paperin eteeni ja piti ruveta kirjoittamaan, ei enää ilmennyt samanlaista paniikkia kuin aikaisemmin. Otan Antistressiä aina tilanteen mukaan, mutta Muisti+ toimii taas hiukan pitemmällä aikavälillä. Sen vaikutus ei näy yhtä nopeasti kuin Antistressillä.

Päivi ottaa päivittäin yhden Muisti+ -tabletin, mutta Antistressiä ei yhtä usein

– Molemmista tuotteista on ollut selvää hyötyä, Päivi vakuuttaa.

– Tentit ovat menneet läpi eivätkä avaimet, silmälasit ja muut pikku tavarat enää ole koko ajan kateissa. Aiemmin ne olivat aina hukassa, etenkin jos sattui olemaan tavallista väsyneempi eikä sitten enää muistanut kirveelläkään, mihin ne oli työntänyt. Kaikissa olisi pitänyt olla jokin hälytyslaite!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Roni Lehti

Terveys-Hymy 11-11