”Pärjään nyt nivelrikon kanssa”

Lisbet FerminNivelrikko ja fibromyalgia vaivasivat porvoolaista Lisbet Fermiä vielä vuonna 2006 niin pahasti, ettei hän päässyt enää kyykkyyn. Nyt kyykky taas onnistuu ja polvien turvotus on poissa.

Lisbet Fermin, 61, terveysongelmat alkoivat jo parikymppisenä, kun auto ajoi Helsingissä hänen päälleen.

– Kävelin pitkin suojatietä Mannerheimintiellä, kun auto törmäsi minuun. Lensin katuun ja sain muutamia murtumia. Sattui sekä niskaan että vähän muuallekin.

Nuori ihminen toipui nopeasti, mutta jo kolmekymppisenä niskakivut olivat aika pahat. Lisbet sanookin, että hänellä on ollut kipuja niin kauan kuin hän muistaa. Myös päätä on särkenyt, samoin hartioita.

– En osaa sanoa, kuinka paljon vaivoistani on peräisin yliajosta, sillä asiaa ei ole sen paremmin tutkittu. Vasta kolmisen vuotta sitten tehdyissä tutkimuksissa sain tietää, että minulla on pysyvä niskavamma. Vaivat alkoivat kiusata entistä pahemmin sen jälkeen, kun täytin 50 vuotta. Onnettomuuden aiheuttamien vaivojen lisäksi minulla on todettu nivelrikko.

Lisbet oli kymmenen viimeistä työvuottaan myyjättärenä miesten pukuosastolla Helsingissä. Hänen aviomiehensä työskentelee autonkuljettajana, mutta on vähitellen hänkin siirtymässä eläkkeelle. Pariskunnalla on kaksi lasta ja viisi lastenlasta.

– Kun olin viimeisiä vuosia töissä ja minun piti lyhentää miesten housuja, en enää päässyt kyykkyyn kunnolla, koska polvet olivat nivelrikon takia niin kipeät, turvonneet ja jäykät. Niskavaivojen lisäksi minulla on aika monissa käsien ja jalkojen nivelessä nivelrikkoa ja 12 vuotta sitten minulle puhkesi myös fibromyalgia.

– Kaiken lisäksi loukkasin vielä vuonna 2005 olkapääni töissä niin pahasti, että siitä meni jänne poikki. Olin tulossa varastosta ja vedin hissin oven kiinni, jolloin tuntui outoa kipua olkapäässä. Säryt alkoivat vaivata koko ajan entistä enemmän, eivätkä edes kortisonipiikit auttaneet. Vaiva äityi niin pahaksi, että päädyin Heinolan reumasairaalaan. Seurauksena oli leikkaus, jonka jälkeen jäin eläkkeelle kolme vuotta sitten.

Lääkkeitä kului

Lisbet olisi vielä nivelrikon kanssa pärjännyt, mutta fibromyalgia on ajoittain niin paha, että vähän joka paikkaa särkee eikä yöunista tule mitään. Kaikki lääkärit eivät vieläkään osaa suhtautua fibromyalgiaan oikeana reumansukuisena tautina, vaan antavat ymmärtää vian olevan potilaan korvien välissä. Onneksi Lisbet on nyt löytänyt hyvän lääkärin, joka ymmärtää hänen vaivojaan.

– Yöunet ovat erityisen huonoja silloin, jos matalapaine on tulossa. Etelässä nukun sen sijaan aina hyvin, jos vain on lämmintä.

– Särkylääkkeitä on kulunut paljon, ja tottahan ne auttavat, mutta onneksi löysin Litozin-nimisen luontaistuotteen jo yli kaksi vuotta sitten.  Olen joka aamu ottanut kaksi kapselia. Litozin on torjunut juuri nivelrikon aiheuttamia särkyjä ja  poistanut myös turvotusta. Sisareni oli hiljattain käymässä luonani, jolloin pyysin häntä katsomaan, kuinka ketterästi pääsen nykyään polvilleni. Olen myös pystynyt Litozinin myötä vähentämään reilusti särkylääkkeiden käyttöä, sillä kun aikaisemmin jouduin ottamaan niitä joka päivä, tarvitsen särkylääkkeitä enää ehkä kerran kolmessa viikossa.

– Lääkärit eivät yleensä ota Litoziniin mitään kantaa, mutta jokin aika sitten sattui hyvä tapaus, kun soittelin nivelrikon takia suunnitellusta peukaloleikkauksesta. Lääkäri päätyi kuitenkin lopulta siihen, ettei operaatiota tehdä, koska peukaloleikkaus on aina vähän hankala juttu. Hän kuitenkin ehdotti, että voisin syödä jotakin sopivaa valmistetta, jolloin kerroin ottavani Litozinia. Hän totesi siihen, että se on hyvä juttu.

– Jumppaan joka ilta, sillä minulla on vähän skolioosia, mutta olen vielä mielestäni aika notkea. Yritän pitää kuntoani yllä vesijumpalla ja uinnilla, mutta aina ei ehdi, kun on touhua lastenlasten kanssa. Nuorimmainen on kohta kuusivuotias, joten heidän kanssaan ei enää tarvitse kontata lattialla, mutta jos tarvitsisi, se ei tuottaisi mitään vaikeuksia.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 5-09

Teksti:Reijo Ikävalko
Avainsanat: Litozin, nivelrikko, Rosa Canina, ruusunmarja

Kommentit

Oma kommentti