Pipo päässä vain pakkasella

Annikki Hagros-KoskiHiustutkija Annikki Hagros-Koski tukistelee kovalla kädellä suomalaisia hiustenhoitotapoja. – Hiuksia ei pitäisi pestä 365 kertaa vaan ainoastaan sata kertaa vuodessa, hän toteaa.

Annikki Hagros-Koski toimii HiusAkatemian toimitusjohtajana aivan Helsingin sydämessä Mannerheimintien alkupäässä. Henkilökuntaa tässä toimipisteessä on kymmenkunta, ja he muodostuvat parturikampaajien ohella myös sairaanhoitajista ja hiustutkijoista.

– Me teemme hiustutkimuksia, jotka koskevat hiusten lähtöä, kaljuuntumista, pälvikaljuisuutta, vaikeita hiuspohjan ongelmia, psoriasista, atopiaa ja vaikeita hilseitä. Saamme yli 90 prosentille hiukset takaisin päähän, jos vain ohjeita noudatetaan. Ihan umpikaljuun emme mekään pysty taikomaan hiuksia, mutta jos päänahasta nousee vaikka vain muutama hento hius sieltä täältä, silloin on aina mahdollisuus saada tukka takaisin, Annikki Hagros-Koski kertoo.

Mitään poppakonstia ei ole, mutta Annikki painottaa terveellisen ruuan merkitystä myös hiusten hyvinvoinnin kannalta.

– Ravinnosta 70–80 prosenttia tulisi muodostua vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista, ja vain 20–30 prosenttia saisi olla eläinkunnan tuotteita ja viljatuotteita, mutta meillä Suomessa suhde on ihan päinvastainen.

Annikki on katsellut suomalaisten hiuskuontaloita jo vuosikausia ja huokaa tilanteen muuttuneen koko ajan huonommaksi. Hän osoittaa syyttävällä sormellaan shampookauppiaita ja nykyaikaista markkinataloutta turhien tarpeiden luomisesta. Hiuksiakaan ei saisi pestä päivittäin, koska päänahassa on runsaasti tali- ja hikirauhasia.

– Kaksi kertaa viikossa riittää, mutta jos on pakko pestä useammin pölyisen työn tai hajuhaittojen vuoksi, on käytettävä säilöntäaineettomia shampoita. Säilöntäaineet haittaavat ja jopa tuhoavat tärkeää normaalia bakteerikantaa.

Esimerkiksi hilse voi johtua monista syistä eikä suinkaan siksi, että hiuksia pestään liian harvoin. Lisäaineet aiheuttavat hilsettä, samoin huonot pesuvedet, mutta myös huono ravinto, ilman saasteet, sienet, hiiva, liiallinen oluen juonti ja valkoisten jauhojen ja sokerin syöminen.

– Shampoon valinta on aina yksilöllinen juttu, mutta pääsääntönä voisi pitää, että sitä parempi, mitä lyhyempi on pullon kyljen tuotesisällyslista. Jos on hirveän pitkä litania, se tarkoittaa kaiken maailman mämmiä ja mömmöä kuten säilöntä-, väri- ja hajusteaineita ynnä muuta tarpeetonta.

HiusAkatemiaan palkattiin kemisti keräämään markkinoilta tuotteet, joissa on vähiten haitta-aineita. HiusApteekki toteutettiin Allergia- ja astmaliiton antamien ohjeiden perusteella. Annikki toteaa kuitenkin, että jos ongelma on vakava, paras ratkaisu olisi tehdä heti kärkeen perusteellinen hiustutkimus. Vasta sen jälkeen tiedetään, mitkä ongelmat ovat ja millä konsteilla niihin päästään käsiksi.

Annikki nimeää hiuksille haitallisiksi kaikki valmisruuat, uppopaistetut ruuat, sipsit ja limsat, mutta hän painottaa, että niitäkin voi toisinaan maistella, kunhan siitä ei tule tapa. Haitallisia ovat myös kaikki lisäaineet ja sellaiset tuotteet, jotka sisältävät emulgointi- ja happamuudensäätö-, stabilointi-, kiinteyttämis- ja nostatusaineita sekä sulatesuolat, jauhonparanteet ja paakkuuntumisen estoaineet. Fosfaatit haurastuttavat hiuksia ja aiheuttavat runsaasti käytettyinä osteoporoosia.

Hiusystävällisiä ruokia ovat puolestaan kylmäpuristetut öljyt, hedelmät, vihannekset ja marjat. Kun omenan päivässä sanotaan pitävän lääkärin loitolla, Annikki heittää omana versionaan, että luomukananmuna päivässä pitää tukan päässä.

Kun nykyiset suuret ikäluokat olivat nuoria, pipoa ei saatu päähän edes kovimmilla talvipakkasilla. Nykynuoret pitävät pipoa päässään vaikka heinäkuun helteillä. Annikki pudistelee päätään.

– Pipo estää hiusten hapensaantia, koska iho on suurin hengityselin. Ulkona pipo on hyväksi, mutta ei sitä koko päivää kannata pitää. Myös nykyisin muodissa oleva kaljuksi ajeleminen on huono juttu. Päänahan huokoset ovat suuremmat kuin muualla, koska tukka on erilainen karva kuin ihokarva, jolloin kaljuun päänahkaan pääsee helposti likaa. Olen tavannut nuoria miehiä, jotka ovat halunneet kasvattaa kaljukauden jälkeen tukkansa takaisin, mutta se ei aina enää välttämättä palaudu entiseen tuuheuteen.

– Hiukset on alun perin tarkoitettu suojaamaan ihmistä kuumalta, kylmältä, viimalta, kolhuilta ja lialta. Ei tukka ole sattumalta tullut ihmisen päähän. Kyllä sillä on oma merkityksensä.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 12-10

Teksti: Hymy
Avainsanat: hiusongelma, hius, hiusten hyvinvointi

Kommentit

Oma kommentti