Anna Liisa Harjunpää kutsuu itseään onnelliseksi mummoksi. Kahden lapsenlapsen lisäksi onnea tuottavat hyvin sujuneet lonkkaleikkaukset sekä tätä nykyä täysin terveet polvet.
Anna Liisa Harjunpää on tätä nykyä sinkku ja eronnut jo aikoja sitten. Hänellä on liitostaan tytär ja poika, ja tyttärellä on kaksi pientä poikaa. Mikäs siis on mummona ollessa.
Anna Liisa eli ystävien kesken Ansu asustaa Leppävirran Oravikoskella, josta on matkaa sekä Kuopioon että Varkauteen saman verran, 40 kilometriä. Ansu on ollut nyt jo kymmenen vuotta eläkkeellä, mutta elämäntyönsä hän teki kasvattajahoitajana perhetukikeskuksissa. Hän on myös työskennellyt päiväkodissa.
– Työ oli hyvin liikunnallista ja siihen sisältyi aivan kaikkea aina huushollihommista henkiseen puoleen, hän kertoo.
– Olin alkuun Kuopion kaupungin palveluksessa ja sitten Vehkalahden kunnalla. Syntyjäni olen Oulun läänin Pyhäjärveltä, joten olen kierrellyt maata aika lailla.
Ansulle tulee ensi kevättalvella 70 vuotta täyteen, mutta hän aikoo lähteä juhlia karkuun, luultavasti Viroon ja jonnekin kylpylään. Kun tätä juttua tehtiin, hän oli juuri palannut viiden päivän Viron reissultaan. Hänellä on siellä paljon ystäviä.
Aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen sakka onnellisen mummon terveydessä ei ollut juuri mitään huomauttamista, mutta pian sen jälkeen lonkkanivelet alkoivat vaivata. Ensin alkoi kenkkuilla toinen lonkka ja heti perään toinenkin. Ensimmäinen lonkan tekonivelleikkaus tehtiin runsaat neljä vuotta sitten, tämän vuoden alussa toinen. Ensimmäinen operaatio onnistui hyvin, ja hyvältä näyttää toinenkin, vaikka se vielä on toipumisvaiheessa.
– Vaikka lonkkajutut menivät hyvin, polvia alkoi särkeä. Erityisesti kipuja oli oikeassa polvessa, mutta sitten myös vasemmassa. Kuulin eräältä ystävältäni Mezina Oy:n NutriLenk-nimisestä niveltuotteesta ja rupesin syömään sitä. Aloitin vuosi sitten ensin kahdella tabletilla aamulla ja kahdella illalla. Kahden viikon kuurin jälkeen otin enää yhden aamulla ja yhden illalla, ja tuotteesta tuntui olevan ihan selvää apua.
– Väliin tuli kuitenkin muutaman kuukauden tauko, kun valmistetta ei ollut joka paikasta saatavana. Sitten sitä tuli myyntiin Leppävirralle ja rupesin taas ottamaan sitä, sillä polvivaivat olivat tulleet takaisin. Olen taas ottanut yhden tabletin aamulla ja toisen illalla, eikä polvissa ole minkäänlaista särkyä.
Kun tätä juttua tehtiin, Ansu oli juuri edellisenä päivänä pannut polvensa ja lonkkansa todella koetteelle, sillä hän osallistui kolmen ja puolen kilometrin luontopolulle, joka oli laadittu von Wrightin taitelijaveljesten maisemiin Kuopion Haminanlahdelle.
– Se oli kyläyhteisön retki, ja reissu oli todella rankka, sillä kovia nousuja ja laskuja oli paljon. Siinä näyttivät huohottavan ihan tervekoipisetkin ihmiset, ja tottahan se lujille otti meikäläisellekin, kun kuntoilu on jäänyt vähille vain runsasta puolta vuotta aiemmin tehdyn lonkkaleikkauksen takia. Kuntosalilla olen käynyt, mutta ihan näin vakavaa kuntoilullista haastetta en ole ottanut ennen kuin nyt. Halusin kuitenkin pysyä porukassa mukana, ja hyvin se onnistuikin.
– Kumpaankaan polveen ei sattunut yhtään edes rankimpien nousujen ja laskujen aikana, eivätkä polvet ole kipeitä nytkään eli seuraavana päivänä. Viimeksi leikattu lonkka hiukan sentään ilmoitteli itsestään, mutta ei sekään pahasti. Aiemmin leikatussa lonkassa ei ollut mitään tuntemuksia.
Ansu ei ole vielä ehtinyt puhua lääkärille NutriLenkistä, mutta aikoo tehdä sen, kun sopiva tilanne osuu kohdalle.
– Aion jatkaa NutriLenkin syömistä varmaan elämäni loppuun asti. Sen lisäksi otan päivittäin D-vitamiinia ja omega kolmosta, mutta en mitään muuta.
Teksti:
Kuva:
Terveys-Hymy 9-09
Kommentit
Oma kommentti