Professori Antti Arstila teki ummetusoppaan

Antti ArstilaKaikki me osaamme peetä puhua, mutta sitten ei enää naurata, kun ummetus iskee. Professori Antti Arstila on kuitenkin tehnyt kaikkien kovavatsaisten helpotukseksi hauskan ja opettavaisen ummetuskirjan.

Uuden teoksen Hyvästi ummetus julkaissut professori Antti Arstila suoritti asevelvollisuuttaan kesällä 1961 Utön linnakkeessa keskellä Saaristomerta. Linnakkeen puusee oli rakennettu kalliolle siten, että kakka putosi kymmenisen metriä alapuolella jylisevään mereen.

Arstila luonnehtii tuolloisen suolentoiminnan kylmäksi, mutta mahtavaksi elämykseksi, kun myrskyn sattuessa lähes kymmenmetriset aallot iskivät voimalla kallioon huussin alla.

– Utö opetti, että kakkaamisessa ei sovi aikailla, Arstila nauraa.

– Tempo oli tosi nopea. Kasarmilla kessu karjui, että kämppä kuntoon, vetimet päälle, kiväärit mukaan. Teillä on minuutti aikaa, ja siitäkin on jo puolet kulunut. Opin jo armeijassa, että ulostamisen pitää olla joutuisaa ja tehokasta. Kyseessä on käymälä eikä viipylä. Aamun lehteä luetaan aamiaispöydässä, ei pytyllä.

– Lääketiedettä ulostaminen ja ulosteet ovat aina kiinnostaneet. Alkukantaisten esi-isiemme poppamiehet ja shamaanit tutkivat innolla ulosteita ja nähtävästi osasivat sen perusteella tehdä monia johtopäätöksiä eri sairauksista. Ranskan aurinkokuningas Ludwig XIV teki asiansa koko hovin edessä Louvren linnassa valtaistuinkorokkeella.

– Kaksi henkilääkäriä tutki saaliin ja jos kuninkaan tuotokset olivat hyvät, valtakunnan asiat olivat sinä päivänä kunnossa. Koska kuningas ilmeisesti kärsi kroonisesta ummetuksesta, hänellä oli hyvää aikaa istunnon kestäessä vastaanottaa ulkovaltojen lähettiläitä. Ei taitaisi enää onnistua nykyaikana!

Professori Arstila kertoo, että tarkka ulostamisrytmi on välttämätöntä monissa keskushermoston taudeissa kuten MS-taudissa, Alzheimerin taudissa ja Parkinsonin taudissa. Niissä ulostamisrytmillä on yhtä tärkeä merkitys kuin unirytmillä. Monissa muissa sairauksissa ulostamisrytmiä säätelee lääkkeiden otto.

– Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että kolmen-neljän päivän mittainen ja muuttuneista olosuhteista johtuva ummetus on vielä normaalia eikä anna aihetta huoleen, mutta jos tällaiset ummetusjaksot toistuvat esimerkiksi kerran kuussa puolen vuoden aikana, on ensiksi itsetutkiskelun paikka, sillä asianomainen tekee silloin jotakin väärin.

Jos kuitenkaan itsetutkiskelukaan ei tuota tulosta, on syytä hakeutua hoitohenkilökunnan puheille.

– Mikäli paksusuolesi toimii moitteettomasti, sopiva istuntoaika on kahdesta kolmeen minuuttiin. Jos aikaa kuluu pitempään, olet ummella tai olet opettanut peräsuolesi huonoille tavoille. On syytä muistaa, että ulostaminen on aktiivi toimenpide, pytylle ei saa jäädä viihtymään. Liian pitkät istuntoajat ovat usein syynä peräpukamien syntyyn.

Professori Arstila kehottaa myös tarkkailemaan ulostusta.

– Punaiset jäljet kertovat useimmiten sisäisistä tai ulkoisista peräpukamista, mutta punainen jälki voi kertoa myös peräsuolen haavaumista tai fisteleistä. Pikimusta läikkä taas kielii ohutsuolen, paksunsuolen tai peräsuolen ongelmista. Usein se on paksunsuolen syövän ensimmäinen merkki, mutta rautalääkkeet tai kovin rautapitoinen ravinto jättävät samanlaisen jäljen.

– Harmaat jäljet kertovat taas haiman tai maksan ongelmista, ja usein tämä on merkkinä muuten vielä täysin oireettomasta haimasyövästä. Verenvuoto ei koskaan jätä harmaata läikkää.

Mallia voi ottaa muistakin luomakunnan kulkijoista.

– Koiranomistajana olen huomannut, että lähes kaikki koiran taluttajat tutkivat tarkasti koiransa jätökset. Omia jätöksiä kuitenkin pelätään tai kammoksutaan, mutta aivan suotta. Kakka on tärkeää materiaalia. Lääketiede osaa nykytekniikoilla katsoa uskomattoman monia asioita ulostenäytteestä.

Professori Arstilalla on lista ruoka-aineista, jotka tuottavat takuuvarmasti ummetuksen. Sellaisia ovat pitsat, ranskalaiset, pihvit, spaghetti, herneenpalot, suklaa, karkit, maito, juustot, hampurilaiset, idut, raaka kaali ja raaka lanttu.

”Ummetuspiru” ei puolestaan pidä vihanneksista, juureksista, hedelmistä, vedestä, marjoista, kaurapuurosta, täysjyväleivästä, kalasta, siipikarjasta, liemiruuista ja keinotekoisesti makeutetuista juomista.

Arstila pystyy luettelemaan useita syitä ummetukseen.

– Päivittäisen liikunnan vähäisyys. Liikunta saattaa olla myös liian sulavaa kuten laskettelua loivassa rinteessä tai lastenvaunujen työntämistä. Suoliston on saatava pomppia ja hyppiä. Liikunta saattaa kohdistua vain käsivarren lihaksiin, mutta ei ulkoisiin vatsalihaksiin tai palleaan.

Pienten käsipainojen nostelu ei näin vielä vähennä ummetusta, Arstila toteaa ja jatkaa listaa.

– Päivittäinen ruoka ei ole tarpeeksi kuitupitoista. Vettä ei juoda tarpeeksi, jolloin liian vähäinen neste lisää ulosteen kuivuutta. Yksi ummetusta lisäävä syy ovat myös erilaiset lääkkeet. Myös liiallinen telkkarin katsominen lisää takuuvarmasti ummetusta, samoin tietokoneen ääressä istuminen.

Turhan paljon nykyaikana istutaan myös autossa.

– On lisäksi pahasta, jos pidättelee ulostamista. Silloin peräsuolen seinämän lihaksisto veltostuu ja se tottuu olemaan aina täynnä tavaraa. Tällöin joutuu helposti ummetusputkeen.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Seppo Saarentola

Terveys-Hymy 09-10

Teksti: Hymy
Avainsanat: Antti Arstila, paksusuoli, ulostamisrytmi, ummetus

Kommentit

Oma kommentti