Pultti sai kaksi kuolemantuomiota!

Helsingin Kannelmäessä asustava 10-vuotias englanninbulldoggi Pultti saa kiittää elämäänsä siitä, että sen kotiväki sattuu olemaan luontaistuotekauppiaita.

Kun englanninbulldoggi painaa 21 kiloa ja on tasaisenruskea lihaksekas pötkylä, sen parempaa nimeä kuin Pultti ei sille voi olla olemassa. Pultti täytti syyskuussa jo 10 vuotta, mikä on tälle rodulle huomattavan korkea ikä, sillä englanninbulldoggien keski-ikä pyörii normaalisti kuuden vuoden kieppeillä. Mutta Pultti ei olekaan mikä haukku tahansa.

Johanna Peuranheimon ja Anssi Holopaisen talouteen kuuluu kaikkiaan kolme koiraa eli Pultti, 14-vuotias chihuahua Käpy sekä 12-vuotias kääpiösnautseri Riki. Eikä tässä vielä kaikki, sillä nurkissa naukuu myös kuusivuotias maatiaiskissa Oliver, joka sivumennen sanottuna on Pultin sydänystävä. Kumppanukset nukkuvat vierekkäin ja pusuttelevat päivittäin.

Ongelmana lonkat

Pultti on syntynyt ja asunut vuosikaudet Anssin ex-vaimon perheessä ja Anssi sanookin sen olleen 15-vuotiaan poikansa koira. Pari viimeistä vuotta se on kuitenkin asustanut Johannan ja Anssin kotona Helsingin Kannelmäessä.

– Pultti on hyvin rauhallinen koira eikä se juuri hauku, ellei jokin toinen koira aloita. Se syö kaikkea, mitä vastaan tulee, ja sen erikoisherkku on kurkku. Kun sille sanotaan, että kurkku on terveellistä, se juoksee toiselta puolelta taloa, Anssi kertoo.

– Yhden ainoan kerran kävi viime kesänä mökillä niin, ettei se suostunut syömään makkaranpalaa, mutta siihenkin löytyi syy: sillä oli kovia vatsakipuja ja se voi pahoin. Normaalisti se sisäänhengittää makkaranpalan parissa sekunnissa eikä se pure vaan nielaisee kokonaisena, vaikka annos olisi tennispallon suuruinen.

– Pultin ongelmana ovat olleet äärimmäisen huonot lonkat, mikä on tälle pitkälle jalostetulle rodulle ominaista. Koirien lonkat luokitellaan, ja Pultin lonkat ovat varmaan ihan sieltä huonoimmasta päästä.

Pultti uhataan lopettaa

– Iän myötä Pultin nivelrikko paheni. Kaksi vuotta sitten alkukeväästä se tuli meille vähäksi aikaa, sillä eläinlääkäri oli katsonut, että se pitää lopettaa. Me ajattelimme kuitenkin, että kokeillaan vielä oman kaupan aineita ja katsotaan, millä tavalla ne vaikuttavat. Niin Pultti jäi sitten meille. Olimme Johannan kanssa eri mieltä eläinlääkärin kanssa. Pudotettiin hiukan sen painoa ja ruvettiin antamaan Bioteekin Hainrusto + vihersimpukka -nimistä nivelvalmistetta. Se sai kaksi kapselia aamuin illoin, mikä oli aika paljon, mutta päivittäisen liikunnan myötä koira alkoi piristyä selvästi. Alkuun annoimme sille myös eläinlääkärin määräämää kipulääkettä.

Reilun kuukauden kuluttua Johanna ja Anssi veivät Pultin toiselle eläinlääkärille, sillä tarkoituksena oli saada sille lisää kipulääkettä. Tämäkin eläinlääkäri oli sitä mieltä, että koira olisi lopetettava. Siis nyt jo toinen tappotuomio!

– Hän kirjoitti armosta neljäksi päiväksi kipulääkettä, että päästään pääsiäisen yli, mutta sen jälkeen meidän olisi pitänyt viedä Pultti lopetettavaksi. Ei sitten viety, ja siitä on nyt kulunut jo kaksi ja puoli vuotta. Kipulääkkeitä se ei ole tarvinnut enää kahteen vuoteen. Se syö edelleen Hainrusto + vihersimpukkaa, mutta puolet pienemmällä annostuksella kuin alussa eli siis yksi kapseli aamulla ja toinen illalla. Annamme sille myös Bioteekin Cibusine Forte -nimistä kurkumiinivalmistetta.

Ikinuori Pultti

Pultti on nykyään kuin uudestisyntynyt verrattuna muutaman vuoden takaisiin aikoihin. Se hyppii ja pomppii ja tekee isäntäväkensä kanssa parin kolmen kilometrin kävelylenkkejä oikein mielellään. Välillä se intoutuu peräti juoksemaan ja kun kotiovi häämöttää, sen riehaantuu arvokkaasti niin kuin kymmenvuotiaan englanninbulldogin kuuluukin.

– Onhan se aamuisin vähän jäykähkö, mutta niin ovat muutkin vanhukset, Anssi naurahtaa.

– Ei se hirveästi tunnu kärsivän, ja vähän väliä se pyrähtää juoksuun. Kyllä sen koirasta näkee, kuinka se voi. Ei se hyppisi ja pomppisi ja tekisi pitkiä lenkkejä meidän kanssamme, jos se ei pystyisi tai jos se olisi vaikeaa. Ei koira osaa huijata.

– Sen lonkat ovat tietysti edelleen käsittämättömän huonot, mutta sen kipuoireet ja tulehdustila ovat kuitenkin helpottaneet. Se on saanut myös lihasvoimaa takaisin takajalkoihinsa. Sen jalat olivat ennen tätä aika lailla heikot, mutta nyt se pystyy nostamaan koipea ja seisomaan toisella takajalalla oikein hyvin. Kun aiemmin nosti sen toisen takajalan niin toinen petti alta. Nykyään se myös nousee toisinaan takajaloilleen tukea vasten, mistä aikaisemmin ei ollut puhettakaan.

Kumpikaan tappotuomion antaneista eläinlääkäreistä ei tiedä Pultin nykytilaa.

– Ei ole otettu yhteyttä, Anssi vakuuttaa. – Eikä oteta.

Terveys-Hymy 10-2016