Radioääni pyörällä  

Lapin Radion legendaarinen radioääni Esko Ranta jäi nelisen vuotta sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle 36,5 yleisradiovuoden jälkeen. Hänen äänensä on tuttu myös valtakunnanverkosta ja telkkaridokumenteista. Esko on innokas pyöräilymies ja hän tietää omakohtaisesti, kuinka paikat pysyvät kunnossa.

Rovaniemeläinen Esko Ranta, 66, nimittelee itseään talvisodan jälkitaudiksi ja välirauhan lapseksi. Hän näki päivänvalon Pelkosenniemellä. Saman luokan koulukavereista kannattaa mainita vaikkapa Antti Hulkon eli Andy McCoyn isä.

Eskoa kiinnosti alkuun Yleisradion tekniikka, ja niinpä hän hommasi itselleen

musiikkipuolen äänitarkkailijan pätevyyden. Eri toimittajien kanssa työskennellessään hän kuitenkin huomasi, että tuohan on mielenkiintoista hommaa. Näin hänestäkin tuli toimittaja. Toki Esko myöntää, että hänellä on ollut suunsoitto, koulunäytelmien tekeminen ja tarinoiden kertominen jo syntymävikana, joten hyppäys mikrofonin toiselle puolelle ei ollut suuri.

– Olen minä nuoruudessani rehellistäkin työtä tehnyt, hän velmuilee. – Olin metsätöissä niin kuin siihen aikaan kaikki muutkin ikätoverini. Se hyöty niistä ajoista on, että kesämökilläni pikkupuun teossa olen suorastaan ammattilainen. Ja kävin minä seppäkoulunkin jossakin välissä..

Esko on naimisissa lukion matematiikan ja fysiikan opettajana elämäntyönsä tehneen Kaarinansa kanssa, ja pariskunnalla on kaksi lasta. Poika on soitonopettaja ja tytär näyttelijä.

Esko on innokas pyöräilymies. Hän tosin toteaa, ettei systemaattinen harjoittelu ole kiinnostanut häntä koskaan, mutta kilpaileminen kyllä. Niinpä hänellä on veteraanisarjoista jopa Suomen mestaruuksia ratapyöräilyn puolelta ja MM-kisoissa hän on ollut parhaimmillaan neljäntenä. Hänellä on edelleen sekä kilpapyörä että maastopyörä, mutta kilpailulisenssiä hänellä ei ole ollut vuoteen.

Vanhan totuuden mukaan urheilija ei tervettä päivää näe, ja tämä sääntö pätee osittain myös Eskoon. Yleinen terveys tosin on pitänyt todella hyvin, mutta hän on joutunut pariin pahannäköiseen liikenneonnettomuuteen.

– Hampaat jäivät yhden italialaisen sillan varteen, kun moottoripyörä ajoi selkään. Olin treenaamassa MM-kisoihin, mutta onneksi pääsin jo kolmen päivän kuluttua pois sairaalasta ja pystyin jatkamaan treenausta. Olen ollut kolarissa autonkin kanssa.

Jokainen voi kuvitella, minkälaiseen rasitukseen lihakset joutuvat pyöräilyssä. Takavuosina pyöräilijät sivelivät särkeviin lihaksiinsa pahanhajuista linjamenttia, mutta vuosituhannen vaihteessa alkoivat Eskon kotikaupungista Rovaniemeltä puhallella Relaxant-nimiset uudet ja raikkaammat tuulet.

– Kilpakaverini Jukka Oksasen avovaimo on liikunnanohjaaja, joka veti aamujumppia Espanjan valmennusleirillä. Jukka puolestaan veteli sen ajan pikkusikaria, istuskeli ja naureskeli, että hän ei viitsi lähteä venyttelemään. Hän panee Relaxantia reisiin ja se on siinä. Minä kyselin ihmeissäni, mikä aine se semmoinen on, jolloin sain kuulla siitä enemmän ja vielä senkin, että kyseessä on rovaniemeläinen tuote. Minähän otin heti yhteyttä Relaxantia valmistavaan Detriaan ja hommasin sitä.

– Rupesin tietysti heti kokeilemaan ja huomasin välittömästi, että perkele, tämähän se vasta on sopiva aine tämänkaltaiselle elämäntapaurheilijalle. Testasin tuotteen tehoa ajamalla neljän kilometrin matkan maaradalla. Se on koko ajan maitohappomatka, joten lihakset joutuvat koville, jos sen ajaa vaikkapa kuuteen minuuttiin. Se merkitsee silloin noin 40 km tuntinopeutta. Jätin ajettuani poikkeuksellisesti loppuverryttelyt pois ja vetelin vain Relaxantia huolella jalkoihin, pohkeisiin ja reisiin. Seuraavana aamuna lihaksissa ei ollut minkäänlaista jäykkyyttä, ja tämän jälkeen olen käyttänyt Relaxantia säännöllisesti. Sitä käyttävät varmaan kaikki Ounaksen Pyöräpoikien urheilijat.

Esko ja hänen vaimonsa Kaarina ovat tehneet tuttavuutta myös Jalka-Relaxantin kanssa.

– Olimme mustikkareissulla Pyhätunturin maastossa. Isonkurun ja Pyhänkasteen lammen maisemissa riittää portaita satoja askelmia. Me riipaisimme sillä reissulla vielä ämpärillisen mustikoita ja tulimme ämpärin kanssa lopulta 355 askelmaa ylös. Koska Kaarinalla pakkaa silloin tällöin vetämään suonta, hieroin reissun päätteeksi hänen jalkoihinsa Jalka-Relaxantia, mutta en enää laiskuuttani jaksanut tehdä samaa temppua itselleni. Niinpä seuraavana päivänä mulla oli pohkeet kipeät eikä hänellä tuntunut missään.

Eskolla on myös mystinen vaiva, johon Jalka-Relaxant auttaa. Kyse on hänen häntäluustaan.

– Olimme 70-luvulla näytelmäkursseilla Tampereella, ja tulin toukokuun kylmillä kivillä istuneeksi sen verran, että sain häntäluun tietämille jonkinlaisen reumaattisen krempan, Esko kertoo. – Sen jälkeen olen herännyt usein öisin aivan sietämättömään tuskaan ja varsinkin silloin, jos häntäluun tienoot ovat kastuneet tai takapuoli on muuten saanut kylmää. Kipu on säteillyt häntäluusta pakaralihaksiin molemmille puolille ja vähän ylemmäksikin.

– Rupesin kokeilemaan Jalka-Relaxantia tuskiini ja huomasin suureksi ihmeekseni, että se auttoi ihan välittömästi. En tänä päivänä käsitä, miksi se toimii niin hyvin ja niin nopeasti.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Timo Lindholm ja Mike Gladu

Terveys-Hymy 10-2007