Sen jälkeen kun Raija Pyykkö sairastui Parkinsonin tautiin, elämä on tarjonnut hänelle monenlaisia rajoituksia. Etenkin kävely ja liikkuminen tuottavat vaikeuksia, eivätkä kädetkään tottele ihan niin kuin pitäisi.
Vaikeasta sairaudestaan huolimatta lieksalainen Raija Pyykkö, 64, on edelleen työkykyinen. Hän tuuraa kauppiasta Lieksan Lifessa aina silloin, kun tämä tarvitsee apua. Raija on työskennellyt luontaistuotealalla jo parikymmentä vuotta. Tätä ennen hän oli töissä joensuulaisessa luontaistuotekaupassa ja jo sitä aikaisemminkin hän vaikutti samalla alalla.
Raijalla ja hänen puolisollaan on kolme aikuista lasta, joista vanhin on poika ja muut ovat tyttöjä. Seuraavaa polvea ei vielä ole. Vanhempi tyttäristä olisi kiinnostunut äidin alasta, mutta työpaikkoja on valitettavan harvassa.
Raija oli täysin terve aina viime vuosituhannen loppumetreille asti, kunnes hänellä vuonna 1999 todettiin Parkinsonin tauti. Raijan täti sairasti samaa tautia, joten diagnoosi ei sinänsä ollut aivan mahdoton yllätys, vaikka se alkuun tietysti oli hirmuinen shokki.
– Ensimmäinen oire oli, kun vasemman käden peukalo alkoi vipattaa, hän kertoo.
– Lääkitys alkoi vuoden kuluttua diagnoosista, ja siitä on ollut todella huomattavaa apua. Syön edelleen lääkkeitä ja olen pysynyt työkuntoisena. Sairaus on 13 vuoden aikana lääkärin mielestä kohdellut minua hellästi, eikä sen olemassa oloa päältä päin aina edes huomaa.
– Kaikki sujuu edelleen, joskin hitaammin kuin ennen, kunhan vain muistan ottaa lääkkeeni ajoissa. Liikkuminen on kaikkein hankalinta, ja eniten tauti rajoittaa juuri kävelyä. Ongelma on pahimmillaan iltapäivisin. Lääkitys ei oikein auta siihenkään.
Hitaasti mutta varmasti
Raija liikkuu silti edelleen kotona ja pihassa ja on toimintakykyinen kaikin puolin, vain kankeus ja hitaus haittaavat.
– Toisinaan tämä tauti kyllä suututtaa, hän myöntää.
– Esimerkiksi perunoiden kuoriminen käy nykyään aika hitaasti, mutta onnistuu kuitenkin.
Raija on kertonut kaikille ystävilleen, tuttavilleen ja myös luontaistuotekaupan asiakkaille sairaudestaan, jotta ihmiset tietäisivät, mistä on kysymys. Ja koska Raija on työskennellyt luontaistuotteiden parissa, hän on myös käyttänyt niitä.
– C-vitamiinia otan päivässä 1000 mg, ja se on ihan ehdoton lääkitykseni tukena. Syön myös kalaöljyä, D-vitamiinia ja vaihtelevasti monivitamiineja, hiukan mitä milloinkin. Mutta kaikkein suurimman, parhaimman ja nopeimman vaikutuksen on tehnyt entsyymivalmiste Regulat.
Raija luki ensiksi siitä kirjoitetun kirjasen, jonka jälkeen hän osti pullon.
– Maistelin ja hämmästelin, kuinka nopeasti se alkoi vaikuttaa. Tuntui kuin karhu olisi herännyt talviuniltaan! Piristyin selvästi, ja sen huomasi lähipiirikin. Olin paljon virkeämpi kuin ennen, ja myös Parkinsonin mukanaan tuomat säryt ja kivistykset helpottivat selvästi. Tässä taudissä lihakset heikkenevät heikkenemistään, ja vaeltavia kipuja ilmaantuu milloin minnekin.
Nopeita vaikutuksia
Raija ei ole ehtinyt kertoa Regulatista lääkärille, koska hänellä ei ole ollut mitään tarvetta lääkärikäyntiin.
– Se alkoi toimia todella nopeasti, voi sanoa että ihan jo viikossa. Kaikkein nopeimmin se vaikutti mielialan muutokseen, joka oli suorastaan huikea. Unen laatu on parantunut ja silmien kuivuminen vähentynyt, sillä aika ajoin oli kuin silmissä olisi ollut hiekkaa. Hiukset ovat vahvistuneet eikä flunssaa ole ollut koko vuonna.
– Parkinson-ihmisillä käsiala tahtoo mennä piperrykseksi, mutta nyt kirjoittaminenkin on vähän parantunut. Myös aika ajoin kiusanneet rytmihäiriöt ja suonenvedot ovat vähentyneet. Joten suotuisia vaikutuksia on aikamoinen litania!
Raija on vakavasta sairaudestaan huolimatta säilyttänyt huumorintajunsa. Se käy esimerkiksi ilmi, kun häneltä kysyy, mitä hän touhuaa vapaa-aikanaan.
– En harrasta paljon mitään. Luin netistä, että Parkinson-ihmisiltä puuttuu toimintahormoni, ja se minulta tosiaan näyttää puuttuvan. Omakotitalossa ja sen pihahommissa kyllä riittää tekemistä, jos tekemisen puute yllättää, hän nauraa.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Jukka Timonen
Terveys-Hymy 8-12
Kommentit
Oma kommentti