Turkulainen talouspäällikkö Raimo Viljanen on tätä nykyä onnellinen mies. Hänen vuosikausia kestänyt taistelunsa syöpää vastaan on ohi. – En kertaakaan menettänyt toivoani tai masentunut. Ajattelin, että ovat siitä monet muutkin selvinneet, hän naurahtaa.
Turkulaisen Kulmakuntalehden ja Uusi Pori -lehden talouspäällikkönä työskentelevä Raimo Viljanen, 58, on käynyt joka vuosi etelässä. Vuonna 2002 tapahtui Kanarian saarilla jotakin sellaista, joka mullisti hänen elämänsä vuosikausiksi.
– Eräs porilainen ystäväni huomautti, että kaulani oli jotenkin oudosti turvonnut. Löysin myös molemmista kainaloistani aika isot patit. Luulin tietysti aluksi, että kyseessä oli jonkinlainen tulehdus ja menin paikalliseen lääkäriin. Tutkimusten jälkeen hän keskusteli kollegansa kanssa ja kuulin sanan cancer, syöpä, jolloin tajusin heti, mistä oli kysymys.
Espanjalaislääkärit olisivat halunneet ottaa koepaloja ja tutkia Raimoa tarkemmin, mutta hän ilmoitti lähtevänsä jatkotutkimuksiin kotimaahan. Lomasta oli jäljellä vielä kolme vuorokautta.
– Se oli oikein hyvä päätös, sillä olisin joutunut Suomessa karanteeniin, jos minua olisi siellä ruvettu leikkelemään. Menin heti Suomeen tultuani työterveyslääkärin puheille, ja hän määräsi minut vielä samana iltana Tyksiin. Olin siellä koko seuraavan päivän ja minulle tehtiin kaikki mahdolliset kokeet. Diagnoosina oli pahanlaatuinen imusolmukesyöpä.
Raimo oli tähän mennessä ollut terve mies. Vasta nyt myöhempinä vuosina kuvaan ovat tulleet koholla olevat verenpaine ja kolesteroli, jotka vaativat lääkityksen, mutta syövän iskiessä hänen terveydentilassaan ei ollut moittimista.
– Muistin heti diagnoosin kuultuani, että äitini oli kuollut syöpään vain 52-vuotiaana. Rupesin heti miettimään, onko tämä perinnöllistä, vaikka nykyään sanotaan, ettei syöpä sinänsä periydy. Diagnoosi oli alkuun aikamoinen shokki, mutta onneksi solusalpaajahoidot aloitettiin välittömästi. Juuri silloin markkinoille oli tullut uusia sytostaattilääkkeitä. Ensimmäinen hoitokerta kesti 6-7 kuukautta ja siten, että kuuri kesti viikon, jonka jälkeen pidettiin kahden viikon tauko. Sädehoitoa en ole saanut ollenkaan vaan pelkkiä sytostaatteja.
Raimo ei antanut syövän haitata elämänmenoaan. Hän tuli alkuun töihin suoraan hoidoista ja kaverit ihmettelivätkin asiaa kovasti. He kun olivat kuulleet monenlaisia kauhukertomuksia syöpähoitojen sivuvaikutuksista.
– Ensimmäisenä vuonna kävin ihan normaalisti töissä syöpähoitojenkin aikana. Syöpä pysyi kurissa hoitojen avulla eikä se levinnyt, mutta se uusiutui joka vuosi. Kaulasta se lähti pois ihan alkuvaiheissa, mutta kainaloissa se pysyi sitkeästi. Syöpä uusiutui vuosittain 2003-2007, mutta sain koko ajan parasta mahdollista hoitoa. Tosin viimeisenä vuonna eli 2007 olin jo niin väsynyt hoitoviikon jälkeen, ettei enää tehnyt mieli lähteä töihin eikä paljon muuallekaan.
– Tukka lähti päästä kahteen kertaan, muistaakseni vuosina 2002 ja 2004. Henkisesti kestin kaiken mielestäni aika hyvin. Pahempia masennuskausia ei tullut ja jaksoin uskoa, että vielä tästä selvitään. Ajattelin, että helvetti, on tästä monet muutkin selvinneet.
Raimo oli jo vuosia aikaisemmin kuullut Havupuu-uutejuomasta, mutta vasta 2007 asia muuttui ajankohtaiseksi.
– En ollut kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota. Työkaverillani oli käsissä aivan kauhea psoriasis niin että sormenpäätkin vuotivat verta. Hän oli ollut Ravintorenkaan toimitusjohtajan Kari Herttuan kanssa tekemisissä ilmoitusasioissa ja yllytti minuakin kokeilemaan Havupuu-uutejuomaa. Hoitoni olivat loppusuoralla lokakuussa 2007, kun rupesin ottamaan joka aamu tyhjään vatsaan kaksi desiä Havupuu-uutejuomaa.
– Kun minulla oli seuraava tarkastus puolen vuoden päästä, kainaloiden patit olivat selvästi pienentyneet. Vasemmasta kainalosta ne olivat kadonneet melkein kokonaan ja oikeassa kainalossa ollut, oikein sitkeä pattikin oli pienentynyt. Hoitoja ei enää jatkettu, koska kaikki oli menossa hyvään suuntaan. Lääkärit ihmettelivät tilannetta, mutta en kertonut heille mitään.
Raimo antaa täyden tunnustuksen saamalleen sytostaattihoidolle ja toteaa, että niiden ansiosta hän on parantunut. Mutta Havupuu-uutejuoman hän nimeää niin sanotuksi viimeiseksi silaukseksi tai pisteeksi iin päälle, sillä syöpä ei ole vuoden 2007 jälkeen enää uusiutunut.
– Minulla on nyt käytännössä terveen paperit, hän iloitsee. – Kun keväällä minulle tehtiin ultraääni, kummassakaan kainalossa ei enää näkynyt yhtään mitään. Lääkäri löysi sieltä jotakin ihan pientä, mutta kaikki imusolmukkeet olivat silti normaaleissa rajoissa. Kun nyt kävin uudestaan vastaanotolla syksyllä, kaikki veriarvot olivat erittäin hyviä. Lääkäri totesi, ettei minua kannattanut enää edes laittaa ultraääneen, kun kerran kaikki näytti olevan kunnossa.
Kontrolleja on nyt puolen vuoden välein ja seuraava on maaliskuun lopussa. Sitä ennen Raimo ehtii viettää kuuden viikon loman Inglesissä. Jos kaikki on kunnossa seuraavalla kontrollikäynnillä, hän aikoo kertoa Havupuu-uutejuomasta lääkärille.
– Kun sain terveen paperit, tunne oli kieltämättä aika upea, hän toteaa. – Ei siinä oikein osannut ajatella muuta kuin että näinkin voi käydä. Taisi siinä viikonvaihteessa tulla vähän juhlittua.
Raimo juo edelleen joka aamu tyhjään vatsaan kaksi desiä Havupuu-uutejuomaa. Jos hän lähtee matkalle, pullo kulkee aina mukana, ja jos juoma loppuu, hän marssii lähimpään luontaistuotekauppaan.
– Elämässä ei ole mitään rajoituksia. Työterveyslääkäri on kyllä yrittänyt vihjailla, että ruokavaliota voisi vähän katsoa, että saisi painoa putoamaan, mutta ei hänkään ole ollut kovin ankara. Hän jopa myönteli, että täytyy ihmisen joskus herkutellakin. Meikäläinen on läpikäynyt sen verran kovan kokemuksen, että turhat rajoitukset olisivat aika kohtuuttomia.
Myös Havupuu-uutejuoman nauttimisen samoihin aikoihin aloittaneella työkaverilla on hyviä kokemuksia.
– Nyt hänen sormenpäänsä eivät enää ole verillä ja hän tulee psorinsa kanssa toimeen. Hän tosin arveli ihan hiljattain, että hänen pitäisi varmaan juoda sitä enemmän, jotta vaikutus olisi vieläkin parempi. Joka tapauksessa hänkin on saanut apua vaivaansa.
Raimo Viljanen sanoo painokkaasti, että hänen tarinallaan on selkeä opetus.
– Syöpä ei nykypäivänä enää ole sellainen mörkö kuin aikaisemmin, esimerkiksi silloin kun äitini kuoli siihen vuonna 1980. Syöpä ei enää ole kuolemantuomio vaan siitä voi selvitä.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuva: Reino Kaivola
Terveys-Hymy 1-10
Havupuu-uutejuoma
Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.
Kommentit
Oma kommentti