Ennenaikaisesti syntyneillä ja lapsilla, joiden vanhemmat ovat tupakoineet raskausaikana tai kärsineet tahattomasta lapsettomuudesta, on kohonnut astmariski. Sen sijaan äidin sosiaaliluokka ei vaikuta lapsen sairastumiseen, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maijakaisa Harjun väitöstutkimus.
Suomessa 5–7 prosenttia lapsista sairastaa astmaa ja se on yleisin lasten pitkäaikaissairaus. Astmaan liittyy voimakas perinnöllinen alttius ja lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat astman puhkeamisalttiuteen. Astman esiintyvyyden nopea kasvu ei selity pelkillä perinnöllisten tekijöiden muutoksilla, vaan ulkoisten tekijöiden merkitys on huomattava. Koska immunologinen kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti jo raskausaikana ja varhaislapsuudessa, ovat raskaudenajan ja varhaislapsuuden altisteet keskeisessä asemassa selvitettäessä astmaan sairastumisen riskitekijöitä.
Äidin aiemmat keinohedelmöityshoidot lisäsivät merkittävästi lapsen riskin sairastua astmaan verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei ollut vastaavia ongelmia. Myös aiemmat toistuvat keskenmenot ja pitkittynyt viive raskaaksi tulossa suurensivat lapsen sairastumisriskiä spontaanisti alkaneissa raskauksissa.
Vanhempien raskaudenaikainen tupakointi lähes nelinkertaisti lapsen astmaan sairastumisriskin verrattuna tupakoimattomiin perheisiin. Lapsilla, joiden vanhemmista vain isä tupakoi, riski oli lähes kolminkertainen, joten myös isän raskaudenaikaisella tupakoinnilla oli suuri merkitys. Vanhempien tupakoinnin lopettaminen raskausaikana näytti pienentävän lapsen astmariskiä. Äidin matala sosioekonominen luokka ei vaikuttanut lapsen astmariskiin
Kommentit
Oma kommentti