Rasvahappovalmiste auttaa oppimisessa

Lukas Hagmanilla, 8, on puheen motorisen tuotannon ongelma 
eli verbaalinen dyspraksia. – Hän joutuu harjoittelemaan normaalia enemmän puheen tuottamista, Piritta-äiti toteaa.

Kun Lukas Hagmanin isä on tunnettu jääkiekkoilija Niklas Hagman, 35, ja äiti entinen missi Piritta Hagman, 35, on helppo alkaa veisata vanhaa virttä siitä, kuinka jääkiekkoilijat ja missit tuntevat vetoa toisiinsa. Näin epäilemättä usein onkin, mutta Hagmanien kohdalla tämä yleistys ei päde.

– Me törmättiin toisiimme keväällä 2002 yhteisten ystävien myötä, Piritta kertoo.

– Olin viettämässä ystävieni tupareita, jonka jälkeen lähdimme porukalla viettämään iltaa. Päädyimme lopulta molemmat samaan paikkaan.

Piritta myöntää, että molemminpuolinen kiinnostus heräsi heti, mutta alkuun kaksikko harrasti varjonyrkkeilyä eli kumpikin luuli, ettei toinen sittenkään ollut kiinnostunut. Sitä oltiin niin coolia että. Mutta lopulta naamiot riisuttiin ja yhteinen elämä alkoi.

Vaikka Piritta on kotoisin Ässien kotimaisemista Porista, hän ei keväällä 2002 seurannut NHL-sarjaa eikä edes tiennyt, että Niklas Hagman oli jääkiekkoilija. Eikä Piritta ollut tuolloin vielä missi, sillä hän teki lopputyötään fysioterapeuttina ja oli juuri valmistumassa. Hänestä leivottiin vasta seuraavana vuonna Miss Suomen ensimmäinen perintöprinsessa ja vuonna 2004 hänestä tuli Miss Skandinavia.

Naimisiin pariskunta meni vuonna 2006 ja heillä on kolme lasta: Lukas, 8, Lila, 5 ja Eliana, 3. Piritta on joskus myöntänyt iltatähdenkin mahdollisuuden olevan vielä olemassa, mutta toistaiseksi hän painaa jarrua.

– Tällä hetkellä kädet ovat aika lailla täynnä. Tämä on aika vauhdikasta sakkia. Alun perin ajattelin, että olisi ihanaa, jos meillä olisi isompi lauma, mutta nyt täytyy edetä vain päivä kerrallaan ja tämänhetkisen tilanteen mukaan.

Tutut kotikulmat

Perheen elämä on Niklaksen uran takia ollut erinomaisen liikkuvaa ja osoite on vaihtunut usein. Nyt kuitenkin Hagmanit ovat vaihtelevalla kokoonpanolla asuneet Pirittan syntymäkaupungissa Porissa jo kolmisen vuotta. Edellinen osoite oli Kaliforniassa Los Angelesin kupeessa.

– Mukava olla vuosien ulkomailla olon jälkeen kotikonnuillaan, kun tuntee jokaisen nurkan ja kulman, Piritta toteaa.

– Lapsuudenkotiini on meiltä matkaa nelisen kilometriä, ja äiti asuu 400 metrin päässä. Turvaverkko on siis kunnossa. Niklas pelaa ensi kaudellakin Jokereissa, joten nykyinen asuinjärjestely pysyy.

– Yksi päätökseen vaikuttavista tekijöistä on ollut myös se, että esikoisemme Lukas on jo kouluikäinen. Vaikka asumme kahdessa kaupungissa, Niklas jääkiekkokauden ajan Helsingissä ja me muut Porissa, tilanne ei ole kuitenkaan uusi. Lapset eivät ole ikinä aikaisemminkaan eläneet sellaista elämänvaihetta, että isä olisi talvisin samalla tavalla kotona kuin muilla.

Onneksi matka Porista ei ole pitkä Helsinkiin tai toisinpäin.

– Me olemme tottuneet välimatkoihin ja kulkemaan kuin karavaanarit. Ideaali tilanne ei ole, mutta näin vielä tällä hetkellä.

Kahdella kielellä

Kun pariskunnan esikoinen Lukas alkoi parivuotiaana opetella puhumaan, vanhemmat huomasivat, ettei kaikki ollut niin kuin piti. Hänelle tehtiin kolmevuotiaana diagnoosi, jonka mukaan pojalla on verbaalinen dyspraksia eli puheen motorisen tuotannon ongelma.

– Aluksi sitä oli vaikea hahmottaa, koska hän on ollut kaksikielinen alusta asti, toisena kielenä siis englanti. Varsinkin kaksikielisillä puhetta pakkaa tulemaan hiukan hitaammin, joten emme heti osanneet sanoa, johtuiko puheongelma kaksikielisyydestä vai jostakin muusta.

Myös Lukaksen pikkusisko Lila on kaksikielinen ja molemmat jatkavat Porissa englanninkielisillä luokilla ja eskarissa. Lukas käy normaalikoulua ja menee syksyllä toiselle luokalle. Dysleksiaa eli lukihäiriötä Lukaksella ei ole todettu. Poika pärjää matemaattisesti ja on avaruudellissa hahmottamissa lahjakas. Älyssä ole kerta kaikkiaan mitään vikaa.

– Vain puheen tuottaminen aiheuttaa ongelmia, ja mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän se tuottaa vaikeuksia sekä sosiaalisesti että psykologisesti. Totta kai asia harmittaa häntä. Onneksi Lukasta ei ole kiusattu koulussa kuin muutaman kerran, mutta sitähän sattuu valitettavasti useimmille lapsille jossakin vaiheessa.

Kiitos koululle

Onneksi Lukaksen koulussa tartutaan tilanteisiin nopeasti kaikkien lasten kohdalla.

– Luotan sataprosenttisesti yhteistyöhön koulun kanssa. Lukaksen luokalla on monenlaisia lapsia, on ulkomaalaistaustaisia ja erinäköisiä, ja kaikilla elämässä on omat haasteensa, joten luokan lapset ovat oppineet näkemään erilaisuutta ja myös hyväksymään sen. Totta kai Lukaskin haluaisi olla kaikkien muiden kaltainen ja kun hänelle tulee asiaa, hän haluaisi pystyä erikseen miettimättä kommunikoimaan ihan niin kuin muutkin lapset.

Piritta Hagman osoittaa kauniin kiitoksen suomalaiselle koulusysteemille, joka on mahdollistanut pienen hionnan Lukaksen opintosuunnitelmaan. Oman haasteensa kuvioihin teki sekin, kun puheterapia kääntyi englannista suomen kielelle perheen Suomeen muuttamisen myötä.

– Oli omat ongelmansa löytää ja saada puheterapeutti Porista, sillä heitä on täällä päin todella vähän. Äärettömän suurella tuurilla pääsimme lopulta yksityiselle puheterapeutille. Kelan kanssa on taisteltu, sillä vaikka minulla on erikoislääkärin lausunto, että lapsi tarvitsee viikottaista puheterapiaa ympäri vuoden, Kela ei suostu sitä maksamaan. Onneksi Satakunnan sairaanhoitopiiri tuli apuun, ja sitä kautta saimme maksusitoumuksen.

Urheilullinen suku

Entä millainen nuori mies on Lukas Hagman?

– Aivan ihana, Piritta-äiti huokaa.

– Hyvin hyvin herkkä ja sensitiivinen poika, joka huomaa hyvin helposti toisten tunnetilat ja on superempaattinen. Hän tykkää pelata jääkiekkoa, mutta hänellä ei ole siihen sellaista intohimoa kuin hänen isällään on ollut, joten epäilenpä, ettei hänestä tule jäääkiekkoilijaa. Niklas suhtautuu asiaan hyvin rennosti, sillä hän tietää, mistä on kyse.

Esimerkkejä lähisuvusta Lukakselta ei ainakaan puutu, sillä myös isoisä Matti Hagman on kaikkien jääkiekon ystävien tuntema suuruus, joka hänkin aikoinaan pelasi NHL:ssä.

Matti ja Niklas Hagman ovat muuten kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen isä-poika pari, joka on pelannut kyseisessä sarjassa. Mainittakoon myös, että Matti Hagmanin sisko Riitta Salin on 400 metrin Euroopan mestari.

Matti Hagmanin aktiivikaudella Suomi ei vielä saavuttanut arvokisamitaleita, mutta Niklaksella on nuorten MM-kultaa ja olympialaisista sekä hopeaa että pronssia.

Rasvahappoja ja ravintolisiä

Kun Lukaksen diagnoosi varmistui, Piritta Hagman alkoi ottaa hyvin tarkasti selvää, mitä ravintoaineita poika tarvitsee. Hän sanoo uskovansa vitamiinien voimaan ja siihen, että tietyt puutokset vaikuttavat moneen asiaan.

– Kalaöljyt auttavat lasten oppimisvaikeuksissa ja rupesinkin tutkimaan, minkätyyppistä öljykoostumusta Lukaksen ongelmassa tarvitaan. USA:ssa ollessamme löytyi oma tuotteensa, mutta täällä Suomessa totesin Harmonian eye q:n kaikkein parhaaksi. Pohjois-Amerikassa Lukas ehti saada rasvahappovalmistetta kaksi vuotta ja täällä Suomessa hän on jo siis kolmen vuoden ajan ottanut maksimimäärän eli kuusi kapselia joka päivä.

Piritta sanoo empimättä, että valmisteesta on ollut Lukakselle apua.

– Uskon sen auttavan aivojen kehittymiseen, mutta sen huomaa myös hänen käytöksestään. Kun Lukas on saanut kalaöljynsä, hän jaksaa keskittyä paremmin ja pitempään. Nyt myös koulu tuo omat haasteensa ja aiheuttaa väsymystä, jolloin entistä enemmän huomaa kalaöljyn tarpeellisuuden. Erityisen selvästi sen havaitsee, jos on ollut taukoa ravintolisissä.

Piritta antaa kaikille lapsilleen D-vitamiinia ympäri vuoden, mutta Lukas saa lisäksi sinkkiä, multivitamiinivalmistetta ja kausittain hän syö myös chlorellaa ja spiruliinaa.

– Lukaksen ennuste on tosi hyvä, Piritta iloitsee.

– Useimmilla lapsilla ongelma on korjaantunut jo kouluikään mennessä, mutta vaikka meillä nyt on siitä menty hiukan pitemmälle, koko ajan parempaan suuntaan on kuljettu.

Toisenlainen äiti

Piritta Hagman teki hiljattain uuden aluevaltauksen, sillä hänet on nähty Liv-kanavalla Toisenlaiset äidit -sarjan juontajana.

– Viime kesänä kuvattiin ensimmäinen kausi ja tänä kesänä toinen, joka lähtee pyörimään telkkarissa syksyllä. Tunnen itsekin olevani tietyllä tavalla toisenlainen äiti, sillä varmasti poikkean jonkin verran keskiverrosta – olenhan elänyt kahdessa maassa jääkiekkoilijaperheen elämää.

Piritta on aina ollut oman tiensä kulkija ja nähnyt sekä pohjoisamerikkalaisen että suomalaisen tavan olla äiti.

– Olen synnyttänyt kaksi lapsistani kotona, mikä on harvinaista sekä meillä että USA:ssa. Olen imettänyt lapsiani ihan taaperoikään asti ja olen monissa asioissa pehmeiden arvojen kannattaja.

Juontajana Piritta väittää vielä olevansa ”ihan raakile”, mitä ei kyllä ole helppo uskoa. Supliikkiongelmaa hänellä ei toden totta ole.

– Viihdyn juontajana, ja oma vahvuuteni on varmaan ihmisten kohtaaminen. Puhuminen on tullut verenperintönä, sillä meillä kaikki ovat kovia puhumaan, hän nauraa.

– Meidän perheemme on aina tullut hyvin toimeen ihmisten kanssa.

Piritta on siis ammatiltaan fysioterapeutti, mutta hän on kertonut haaveilevansa myös kätilön urasta.

– Se kiinnostaa yhä enkä ole haudannut haavettani, mutta nyt en ole sattuneista syistä oikein ehtinyt paneutua asiaan. Olen lasten kanssa arjessa pääsääntöisesti yksin, joten olen joutunut lykkäämään hanketta. Mutta onhan tässä vielä aikaa!

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Juha-Tapio Tuomela

Terveys-Hymy 8-2015