Tohtori Matti Tolonen löytää jonkin verran hyvää, mutta myös puutteita ja virheitä Duodecimin uudesta Ravitsemushoito-oppaasta. Tässä hänen arvionsa uutuuskirjasta.
Tähän asti suomalainen lääkäriseura Duodecim on kutsunut ravintolisien käyttöä ”uskomushoidoiksi”. Nyt suhtautuminen näyttää muuttuneen, sillä seura on julkaissut Ravitsemushoito-oppaan, jossa ruokavalion muutosta ja ravintolisiä suositellaan monen taudin ehkäisyyn ja hoitoon. Teos on tarkoitettu lääkäreille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöille käytännön ravitsemusneuvonnan tueksi.
”Lukuisien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä sopiva ravitsemus on tärkein tai oleellisin osa hoitoa […] yleislääkärin vastaanotolla joka kuudennen potilaan pääasiallisin hoitomuoto voisi olla ruokavalion muuttaminen […] Siksi lääkärienkin on tunnettava ravitsemushoitojen pääkohdat”, sanotaan esipuheessa. Monien tautien hoidossa neuvotaan käyttämään kalaöljyn omega-3-rasvahappoja sekä vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita. Dementiat ja muistihäiriöt -luvussa neuvotaan antamaan ”omega-3-rasvahappolisää harkinnan mukaan, 1 g E-EPA /pv (eikosapentaeenihapon etyyliesteri). Määrä sopii myös säännöllisen antikoagulanttihoidon [verenohennuslääkityksen] yhteydessä.”
Allergioiden hoitoon suositellaan pre- ja probiotteeja, mikä sekin on uuttaa suuntausta. Sitä vastoin aikuisdiabeetikoille suositellaan samaa ruokaa kuin muullekin väestölle, mikä on väärin. Aivan virheellinen on kirjan väite, ettei kalaöljystä olisi hyötyä diabeetikolle.
Kirjoittajat ovat ammattikuntansa kielipelin vankeja ja siksi joutuvat pitäytymään valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa. Niinpä he suosittavat aivan liian vähän D-vitamiinia, vain 7,5–10 µgrammaa päivässä, ja pitävät 50 µg:n päiväannosta ehdottomana ylärajana (vaikka 250 µg on täysin turvallista). Toisaalta he suosittavat seerumin D-vitamiinipitoisuuden nostamista yli 80 nmol/l, mikä edellyttää noin 75 µg:n päivittäistä saantia läpi vuoden. Ristiriitaista tietoa siis.
Puutteitakin on. Kirjasta puuttuu kokonaan luku masennuksen ja muiden mielitautien ravitsemushoidosta, vaikka tutkittua tietoa on paljon tarjolla. Syöpätautien ravitsemushoidosta kirjoittava Kuopion yliopiston ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab ei osaa neuvoa syöpäpotilaiden hoitoon yhtään ravintolisää, vaikka monet niistä parantaisivat potilaiden ennustetta, mm. berberiini, karnosiini, E-EPA, C-, D- ja E-vitamiinit, nestemäinen hainrustouute, seleeni ja ubikinoni (koentsyymi Q10). Ravitsemuksen asiantuntijat ovat siis paradigman (ajattelutavan) eri vaiheissa. Yksi vielä vaikenee ravintolisistä, kun toinen jo suosittelee niiden käyttöä. Elämme murroksen aikaa.
Terveys-Hymy 12-09
Kommentit
Oma kommentti