Reetta Siukolalla todettiin myeolooma eli selkäytimessä oleva syöpä jo peräti 15 vuotta sitten. – Mutta täällä minä vaan elän ja hengitän, Reetta nauraa.
Reetta Siukola, 72, täytti tammikuussa 2010 pyöreitä vuosia. Hän naureskelee päässeensä seitsemänkympin kriisin yli ja toteaa samalla, että moni on luullut häntä kuusikymppiseksi.
Reetta on kotoisin Alajärveltä, mutta nykyiselle asuinpaikalleen Kuortaneelle hän muutti jo vuonna 1962, jolloin hän meni naimisiin Erkkinsä, 73, kanssa. Yhteistä taivalta on siis jo puoli vuosisataa. Pariskunnalla on kolme lasta, kaksi tyttöä ja poika. Lastenlapsia on seitsemän ja aivan näinä päivinä tulossa on jo seuraavaakin polvea.
Sekä Reetta että Erkki ovat yrittäjiä. Reetta piti baaria liikekumppaninsa kanssa seitsemän vuoden ajan, kunnes hän perusti Kuortaneelle kenkäkaupan. Sitä hän ehti pyörittää 18 vuotta, mutta joutui luopumaan siitä terveyden petettyä vuonna 1996. Erkki Siukola puolestaan teki elämäntyönsä autoilijana.
Reetan selkä kipeytyi oudosti jo hänen kenkäkaupan vuosinaan. Hän sanoi hoitavalle lääkärille suoraan, ettei kyse ole iskiaksesta vaan jostakin muusta. Lääkäri totesi kuitenkin, että jokaisella selkää särkee joskus. Reetta vakuutti kuitenkin, ettei hän ole hakemassa eläkepapereita, sillä hän rakastaa työtään aivan liikaa.
– Sitten en kerta kaikkiaan jaksanut. Uuvahdin eivätkä jalat enää kantaneet. Joka välissä piti istua. Tuolloin elettiin vuotta 1995, mutta selkä oli vaivannut siinä vaiheessa jo useamman vuoden. Kenkäkauppa oli pakko lopettaa, sillä Kuortane on niin pieni paikkakunta, ettei sitä kannattanut pyörittää vieraalla työvoimalla.
Potilas oli oikeassa
Reetta päätyi taas kerran kuntoutukseen. Loppulausunto lähetettiin Seinäjoelle hoitavalle lääkärille, joka tiedusteli, oliko kuntoutuksesta mitään apua. Reetta totesi, että pikemminkin päinvastoin.
Lopulta lääkäri uskoi ja sanoi, että otetaanpa vielä yksi koe, kun olet niin sitkeä.
– Muistan kuin eilisen päivän, kun menin mieheni kanssa 20.10.1997 Seinäjoen keskussairaalaan kuulemaan tuloksia. Lääkäri katsoi mun päälleni ja sanoi, että kyllä sä olet koko ajan ollut oikeassa, sulla on erittäin vakava sairaus, jonka kanssa sä elät enää 4–6 vuotta. Kysyin, että oliko se jonkinlainen reuma, johon lääkäri vastasi, että kyseessä on luuytimessä oleva ja parantumaton syöpä.
– Se oli sellainen isku, että sen muistaa ikänsä. Tulimme kotiin ja itkimme yhdessä. Olimme säästäneet vähän rahaa omakotitalon pannun uusimista varten, mutta sanoin miehelleni, että mun tekisi mieli tilata aika erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolalle Kristiinankaupunkiin ennen kuin mitään hoitoja aloitetaan.
Reetta sai ajan muutamassa päivässä, meni vastaanotolle ja kysyi, että mitäs nyt tehdään.
– Hän sanoi, että alkuun tutkitaan sun vertasi ja hän antaa sitten sopivan vitamiinisetin. Söin kolmen kuukauden aikana 40 tablettia päivässä ja vielä vasikanaivouutetta päälle. Sitä mun piti ottaa puuron kanssa eikä passannut ajatella, mitä mä söin.
Syöpäarvot pysähtyivät
Reetta meni parin kuukauden päästä Seinäjoen keskussairaalaan kontrolliin eikä puhunut Jaakkolasta halaistua sanaa. Häneltä otettiin rinnasta luuydinnäyte, josta kävi ilmi, kuinka syöpäarvot olivat edenneet. Lääkäri oli aiemmin todennut, että ne nousevat taudin kehittyessä.
– Mutta se katsoi mua ja sanoi, että nyt nämä arvot ovatkin pysähtyneet eivätkä yhtään nousseet. Näin mentiin varmaan vuosi eteenpäin, kunnes löysin jostakin tiibetinsienen. Laitoin sitä maitoon ja join, jolloin siitä tuli kefiluspiimän makuista. Sittemmin luovuin tiibetinsienestä ja rupesin juomaan Havupuu-uutejuomaa.
Vaikka Reetan sairastamaan myeoloomaan ei ole mitään varsinaista lääkitystä, sitä voidaan kuitenkin yrittää hoitaa kantasoluhoidolla. Sitä tarjottiin Reetallekin, mutta hän ei suostunut.
– Syöpäarvo ei saisi mennä yli 45:n, jolloin ruvetaan tarjoamaan kantasoluhoitoa. Omat arvot olivat jo lähellä sitä. Juttelimme asiasta mieheni kanssa ja tulimme siihen tulokseen, etten rupea kantasoluhoitoon, ne ovat sen verran rankkoja. Lääkäri hyväksyi asian ja totesi, että kyseessä on teidän valintanne.
Reetta on ikänsä ollut luonnonmukaisten hoitojen ystävä. Hän on sitä mieltä, etteivät kovat myrkytkään aina paranna.
– Jostain käsittämättömästä syystä Kuortaneella on kuollut peräti seitsemän ihmistä myeloomaan, vaikka koko maassa tähän tautiin sairastuu vuosittain vain parisataa henkeä. Syytä ei tiedä kukaan.
Vähättelyä ja naureskelua
Reetta ei sitten kuollutkaan 4–6 vuoden kuluttua diagnoosista. Hän oli taas kerran menossa kontrolliin ja lueskeli lehteä omaa vuoroaan odotellessaan.
– Kun hoitava lääkäri näki minut, hän oikein säpsähti. Hän varmaan luuli mun jo kuolleen, mutta siinä mä vaan istuin ja luin lehtiä, Reetta nauraa.
Hän kävi alkuvuosina vielä toisenkin kerran erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan vastaanotolla, jolloin muutamaa vitamiini- ja hivenainearvoa kohennettiin.
– Olen nyt kolmen vuoden ajan joka aamu käynyt kolme kertaa jääkaapilla juomassa Havupuu-uutejuomaa. Syöpäarvot ovat koko ajan pysyneet hyvin kurissa, viimeksi lukema oli 28. Pidän sitä yksinomaan juoman ansiona. Totta kai mulla on koko ajan syöpä päällä eikä se koskaan katoa, mutta kurissa se on pysynyt. Yksi lääkäri sanoikin, että olen varmaan Suomen kaikkein pisimpään myeloomaa sairastanut ihminen.
Reetta on kertonut lääkäreillekin Havupuu-uutejuomasta. Suhtautuminen on ollut jostakin vähättelyn ja naureskelun välimaastosta.
– Ne on niin jänniä nuo lääkärit, Reetta tuhahtaa.
– Sanovat vaan, että hyvä on, jos joku taikajuoma auttaa ja että eipä se varmaan sulle mitään pahaakaan tee. Vakiovastaus on, ettei voi suositella, kun sitä ei ole tieteellisesti tutkittu.
Elämällä on tarkoitus
Reetta vain sen kuin porskuttaa. Hän ei ole 15 vuoden aikana saanut minkäänlaista hoitoa sairauteensa, koska sitä ei ole olemassa. Mutta ei hän ole antanut periksikään. Hän vetää Kuortaneella syöpäkerhoa, ja joka viikko hänelle soittaa pari kolme uutta ihmistä, jotka haluavat lisätietoa myeloomasta.
– Otan Havupuu-uutejuoman lisäksi joka aamu B12-vitamiinia, kuuttatoista eri vitamiinia ja hivenainetta sisältävän monivitamiinitabletin, kalsiumvalmistetta ja omega-3-rasvahappokapseleita. Ruokavalio on nykyään entistä salaatti- ja kasvisvoittoisempaa.
Reetta käy edelleen seurannassa kolmen kuukauden välein. Verikoe on aina viikkoa ennen lääkärin vastaanottoa, jolloin katsotaan, kuinka syöpäarvot jaksavat.
Kuolemantuomion saaneeksi naiseksi Reetta on harvinaisen elämänhaluinen ja iloinen tapaus. Voi kuulemma mennä päiväkausia, ettei hän muista koko syöpää.
– Alkuun otin sen raskaasti. Itkin ja itkin ja itkin ja ajattelin, että nyt se kuolema tuloo ihan viikon sisään. Mutta ei se sitten tullutkaan. Kai mun elämälläni sitten on vielä jokin tarkoitus, ja että saan vielä lastenlapsiani hoivata.
Teksti: Reijo Ikävalko
Kuvat: Anne Anttila
Terveys-Hymy 7-12
Havupuu-uutejuoma
Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä. Tutkimuksiin perustuvien kemiallisten havaintojen ja havupuu-uutejuomaa käyttäneiden henkilöiden kokemusten perusteella sen hyvää tekevä sisältö ei ole pelkän uskon varassa.
Kommentit
Oma kommentti