Remu antoi Tealle ravintolisävinkin

Tea HiillosteMitä on sanottava nuoresta naisesta, joka on jo kultalevyn saavuttanut laulaja, juontaja, terveyden- ja sairaanhoitaja, joka lukee yliopistossa kemiaa ja haaveilee lääkärin urasta – ja on juossut yhden puolimaratonin ja suunnittelee täysmaratonia? Ettei vain Tea Hiilloste olisi pienenä pudonnut taikajuomapataan!

On joitakin ihmisiä, joiden vuorokaudessa tuntuu olevan enemmän tunteja kuin 24 ja joiden energialla voisi valaista Etelä-Suomen. Laulaja-musiikintekijä-juontaja-terveydenhoitaja-sairaanhoitaja-kemian opiskelija Tea Hiilloste, 27, on yksi näistä voimalaitoksista. Tea väittää silti iloisesti nauraen, ettei hän millään tavalla hajoita itseään.

– Musta tuntuu, että olen sellainen luonne, että tarvitsen tämän kaiken, hän toteaa. – Mulla on oltava monta juttua menossa, jottei tule niin paljon paineita yhteen asiaan. Kun tekee paljon kaikenlaista, on varaa höllätä jostakin. Jos joku ei satu menemään ihan putkeen, voi keskittyä muihin hommiin. Ja toisaalta voi jättää joitakin ovia avoimeksi.

Tea on syntynyt Hollolassa, mutta asuu nykyään Helsingissä. Hän on ollut mukana monissa yhtyeissä, mutta ehtinyt opiskella myös klassista laulua. Tea solmi ensimmäisen levytyssopimuksena keväällä 2007. Tean Tytöt tykkää -kappale oli Suomen virallisen sinkkulistan ykkösenä neljä viikkoa ja single myi kultaa eli yli 10 000 kappaletta. Samanniminen ensimmäinen albumi nousi tilastokakkoseksi. Toinen studioalbumi Hey C’mon! julkaistiin syksyllä 2008, ja levyltä lohkaistulla singlellä laulaa myös Tean hyvä ystävä Remu Aaltonen.

– Isona minusta kuitenkin tulee kemisti, hän nauraa. – Aloitin kemian opinnot Jyväskylän yliopistossa viime syksynä. Mulla on keväältä 2008 myös terveydenhoitajan ja sairaudenhoitajan paperit, mutta käytännön työelämässä en ole ehtinyt vielä olla, kun tässä on ollut kaikenlaista muutakin puuhaa. Jos kaikki menee hyvin, minusta tulee neljän ja puolen vuoden opintojen jälkeen filosofian maisteri, mutta haaveilen vielä myös lääkärin ammatista. Erityisesti psykiatria kiinnostaa.

– Levytyspuolella pidän toistaiseksi taukoa, mutta olen kuitenkin tehnyt jonkun verran sekä omia laulukeikkoja että myös bändin kanssa. Juontokeikkojakin on ollut silloin tällöin. Totta kai tavoitteita riittää vielä myös musiikkipuolella, mutta tällä hetkellä keskityn lähinnä opiskeluun ja telkkaritöihin.

Tealla on myös jonkin verran sukurasitteita laulamisen suuntaan.

– Äidin isän isä oli kuplettilaulaja ja isoäiti oli näyttelijä. Isän isä soitti haitaria sotaveteraaneissa, joten suvussa on musikaalisia taipumuksia. Omassa perheessä ei kuitenkaan kukaan muu harrasta musiikkia. Veli soitti aikoinaan sambassa patarumpua, mutta sekin on jäänyt.

Tealta on joskus kysytty, missä hän haluaisi olla kymmenen vuoden kuluttua, ja vastaukseksi tuli, että Italian vuoristossa viljelemässä peltoa rakkaan ihmisen kanssa. Aika näyttää, kuinka tämän suunnitelman kanssa käy.

Tea on hyvin liikunnallinen nuori nainen ja lempilajikseen hän ilmoittaa juoksun. Tea pisteli pari kesää sitten jo puolimaratonin ja ihan kunnioitettavalla kymmenen kilometrin tuntivauhdilla, mutta 21 kilometrin urakka jäi kuitenkin mieleen kovana kokemuksena.

– En tullut varmaan treenanneeksi sitä varten ihan tarpeeksi ja luulin, että se menee tuosta vaan ja ohimennen. Mulle sanottiin juoksun jälkeen, että mene äkkiä makaamaan ja nosta jalat ylös. Olin vissiin sen verran kalpea. Fiilikset ovat vielä aika tuoreet tuon keikan jäljiltä, joten kokomaratonille en toistaiseksi ole revennyt. Toisaalta olen vähän funtsinut, että ensi syksynä Helsinki City Maraton voisi kiinnostaa. Katsotaan nyt.

Tealla on omat niksinsä vireytensä ylläpitämiseksi. Valmisteen nimi on Mivitotal. Ensimmäinen vinkki tästä tuli hänen hyvältä ystävältään Remulta.

– Mä olen hyvässä tikissä, Tea nauraa. – Ei ole minkäänlaisia terveysongelmia, mutta kaikki uusi terveysasioihin liittyvä kiinnostaa tietysti jo koulutuksenikin vuoksi. Vitamiinit ja hivenaineet auttavat elimistöä puolustautumaan pöpöjen hyökkäyksiltä, joita tuntuu riittävän. Otin syksyllä Mivitotalin testattavakseni ja voi sanoa, että olen Remun tavoin positiivisesti hurahtanut siihen.

– Syksyllä päivät alkoivat lyhetä lujaa vauhtia ja tuntui siltä, että tunnit loppuvat, vaikka kello olisi vasta neljä iltapäivällä, kun tuli pimeä. Nyt minulla energia riitti kuitenkin päivän loppuun asti eikä kaamoskaan masentanut yhtä pahasti kuin joskus aiemmin. Otan joka aamu mitallisen Mivitotalia. Joskus aiemmin olen saattanut napata flunssan iskiessä jonkun vitamiinitabletin, mutta silloin se on jo vähän myöhäistä. Ennaltaehkäisy on paljon tärkeämpää.

Tea sanoo, että hän jatkaa Mivitotalin nauttimista myös jatkossa. Muuta taikajuomapataa ei tarvita.

– Lisäplussana tässä on vielä sekin, että samalla kun hoitaa omaa terveyttään voi auttaa myös kenialaisia lapsia. Jokaisen Mivitotal-pullon tuotosta osa menee Kenian itärannikolla sijaitsevan Zimlat-kylän hyväksi. Se on ihan älyttömän hieno juttu, josta olen todella iloinen.

Kertyneillä avustusrahoilla kylään on rakennettu koulu, jossa noin 800 lasta käy luokkia ensimmäisestä kahdeksanteen. Kylässä valmistetaan päivittäin noin tuhat ateriaa, joka monille lapsille on päivän ainoa. Useina vuosina Suomen Vitacom Pharma on kantanut päävastuun ruokaohjelmasta. Ja luonnollisesti lapset saavat Mivitotalia päivittäin!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuva: Miguel Vera

Terveys-Hymy 02-10

Teksti:Vitacom Pharma
Avainsanat: energia, vitamiini, hivenaine, vireys

Kommentit

Oma kommentti