Ruokavalion muutos vei nivelpsorin

Päivi LeppämäkiViisi maratonia juossut psykologi Päivi Leppämäki oli elämänsä kunnossa, kunnes hänen vasen polvensa tulehtui pahasti. Siitä alkoi sairaus- ja lääkityskierre, joka on nyt onneksi helpottunut.

Helsinkiläinen työterveyspsykologi Päivi Leppämäki, 41, on juossut täyspitkän maratonin Helsingissä kolmesti ja Tukholmassa kahdesti. Hänen ennätyksensä on kova, 4,17, mutta siitä huolimatta hän kutsuu itseään lähinnä hölkkääjäksi.

Päivin aviomies on ammatiltaan apulaisrehtori ja pariskunnalla on kaksi lasta, kahdeksanvuotias poika ja viisivuotias tyttö. Alun perin Päivi on kotoisin Ähtäristä.

– Tein vuonna 2007 ihan realistisen harjoitusohjelman ja aloin varustautua seuraavan kesän maratonille, kun syksyllä vasen polvi alkoi yllättäen vihoitella. Lääkäri arveli luonnollisesti aluksi, että kyseessä oli rasitusvamma ja määräsi minut lepoon.

– Noudatin hänen suositustaan, mutta kun puolitoista kuukautta oli kulunut, polvi oli jäykistynyt niin pahasti, että käveleminen alkoi tuottaa vaikeuksia.

Ortopedi totesi lyhyesti, että kyseessä on reumalääkärin asia.

– Reumalääkäri tyhjensi polven, tutki ja totesi sen pahasti tulehtuneeksi. Vaikka lääkitys aloitettiin, tulehdus levisi muihinkin niveliin, muun muassa käsiin ja vasempaan leukaniveleen. Polvikipuisena pystyin vielä käymään töissä, mutta kipeä leukanivel ei oikein sovi puhetyöläiselle. Piti joka aamu jumpata, että sain suun auki. Sitten alkoivat pahat päänsäryt, jotka luultavasti johtuivat leukanivelestä.

Migreenit iskevät

Kun vuosi oli kulunut, Päivin tilanne oli pahentunut entisestään. Myös alaselässä oli useampia tulehduspesäkkeitä ja lopulta Päivi ei enää talvella taipunut aamuisin itse laittamaan kenkiä jalkaansa. Myös nukkuminen alkoi olla hankalaa ja Päivi heräsi usein aamuyöstä valtaviin kiputiloihin.

– Kaikki muut kivut ja säryt olivat vasemmalla puolella, oikealle puolelle se iski vain rystysiin. Säryt olivat pahimmillaan aamuyöstä puoleenpäivään, istuminen alkoi tuottaa vaikeuksia. Päänsäryt ja migreenit alkoivat olla niin valtavia, että ne alensivat työkykyä, mutta en juurikaan ollut poissa töistä. Migreeni iski usein myös viikonloppuisin.

Edes lääkityksestä ei ollut apua. Päivi alkoi myös syödä sytostaatteja, jotka helpottivat alkuun, mutta sitten alkoi tulla entistä pahempia migreenejä. Neurologi määräsi koviin päänsärkyihin useita lääkkeitä, joista ei ollut päänsäryn kannalta hyötyä, mutta sivuvaikutukset olivat voimakkaat.

– Minua hirvitti se, ettei lääkkeitäni ollut alun perin suunniteltu nivelvaivoihin. Erityisesti sytostaatit hirvittivät, vaikka söin niitä huomattavasti pienempiä annoksia kuin syöpäpotilaille annetaan.

Mullistava ruokavalio

Päivi sinnitteli eteenpäin pohjalaisen peräänantamattoman luonteensa avulla. Hän ei uskaltanut olla pitkiä aikoja töistä poissa, sillä hän pelkäsi jäävänsä sille tielle ja että loppukin työkyky menee.

– Päätin itsekseni, että en anna tälle sairaudelle periksi, hän toteaa.

– Verestä ei löytynyt reumatekijää ja diagnoosi oli pitkään auki, mutta koska minulla on ollut myös ihon kanssa ongelmia, reumalääkäri päätyi nivelpsoriin.

Päivin liikuntaharrastukset tietysti jäivät, mikä laski mielialaa entisestään. Syksyllä 2009 Helsingin Sanomissa oli lääkäri Rauli Mäkelän Reuma ja niveltulehdukset -kirjan arvostelu, ja Päivi luki kirjan suurella mielenkiinnolla.

– Kun luin kirjan, en vielä ollut valmis mullistamaan ruokavaliotani, Päivi tunnustaa.

– Se kuulosti niin rajulta ja elämää rajoittavalta. Sulattelin asiaa jonkin aikaa, kunnes varasin Raulilta ajan helmikuussa 2010. Olin siinä vaihessa jo valmis mihin tahansa, kunhan saisin vain terveyteni palautettua.

Päivi piti aluksi ohjeiden mukaan pehmeän paaston ja söi tulehdusta lievittävää valmistetta, josta saisi kaikki tarvittavat ravintoaineet.

– Mäkelä ei missään vaiheessa sanonut, että kaikki reumalääkkeet pitää jättää heti pois, mikä on eettistä ja turvallista, mutta vanhojen hoitojen rinnalle tuotiin uusia. Minulle tuli suurena yllätyksenä, että paasto rauhoitti nivelet heti. Toisaalta oli iso järkytys huomata, että ravitsemuksella oli näin suuri merkitys.

Muutama kilo katosi ohessa

Päivi pystyi jättämään kipulääkkeet pois. Paaston jälkeen aloitettiin eliminaatioruokavalio, jota hän noudatti reilun kuukauden.

– Jätin pois ruokavaliostani punaisen lihan, gluteeniviljat, maitotuotteet, kananmunan, sokerin, elintarvikehiivan ja alkoholin, jota muutenkin käytin vähän. Reilun kuukauden jälkeen tapasin taas Raulin, jolloin verikoe osoitti, ettei tulehduksia enää ollut. Tässä vaiheessa aloin hänen ohjeidensa mukaan vähentää hitaasti reumalääkkeitä eikä olo muuttunut yhtään huonommaksi.

– Samalla rupesin  palauttamaan eliminoituja ruoka-aineita yksi kerrallaan. Ideana oli seurata, mitkä aiheuttavat oireita ja mitkä eivät.

Migreenit loppuivat kuin seinään. Päivi huomasi, että erityisesti punainen liha aiheutti hänelle migreeniä. Myös maito aiheuttaa oireita, gluteeniviljat puolestaan tuovat iho-oireita.

– Voin oikein hyvin, kunhan vain pysyn tiukasti eliminaatioruokavaliolla. Tulin niin hyvään kuntoon, että rupesin jo viime kesänä juoksemaan uudestaan. Maratonit on varmaan juostu, mutta en ole siitä yhtään katkera. On ihanaa, että voin juosta edes omaksi terveydekseni.

– Eliminaatiodieetistä on ollut sekin etu, että muutama sairausteluvuosien aikana kertynyt liikakilo on kadonnut ihan oheistuotteena, Päivi nauraa.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 4-11

Teksti: Hymy
Avainsanat: ruokavalio, migreeni, tulehdus, nivelpsori

Kommentit

Oma kommentti