Ruusujuuri sopii suomalaisille

Jos kieloa ei aikoinaan olisi valittu Suomen kansalliskukaksi, tarjolla olisi ollut toinenkin, ruusujuuri. – Se tarvitsee menestyäkseen kärsimystä, kitumista, vettä ja hallaa, Pohjoismaiden suurimman ruusujuuriviljelmän omistaja Pentti Määttä kertoo.

Jokainen tietää, kuinka sattuma kuljettaa ihmistä mitä merkillisimpiin tilanteisiin, mutta kun rovaniemeläinen Pentti Määttä kolmisenkymmentä vuotta sitten pysäytti autonsa Pohjois-Norjassa tien poskeen niin sanottuja luonnollisia tarpeita varten, hän ei ikimaailmassa olisi voinut kuvitella, että viattomalla pissatauolla olisi ratkaiseva osuus hänen loppuelämänsä työkuvioihin.

– Olin Altan lähellä ennen juhannusta lomareissulla, kun tuli pakko pysäyttää auto tien varteen. Huomasin tunturipuron juurella minulle ennestään täysin tuntemattoman keltaisen kasvin. Se oli kolmisenkymmentä senttiä korkea, tuuheakukkainen ja kun haistelin sitä, se tuoksui ruusulle. Kukka oli niin ihmeellinen ja erikoinen, että hain peräkontista kenttälapion, pistin kasvin pussiin ja toin sen mökilleni Ylläkselle. Kaivoin sen maahan kostealle paikalle, missä se lähti kasvamaan todella hyvin. Se kasvoi vuosi vuodelta suuremmaksi.

Näin elettiin aina vuosituhannen alkuun saakka, kunnes vuonna 2001 MTK ja ProAgria käynnistivät valtion rahoittaman, lappilaisia kasveja koskeneen luontaistuoteprojektin, jossa haettiin paikallisia kasveja teolliseen tuotantoon. Yhtenä kohteena oli ruusujuuri, mikä sai Määtän kiinnostumaan hankkeesta.

Ruusujuuresta bisnes

Ihan nyt ja heti Pentin oma projekti ei käynnistynyt. Ainakaan äkkirikastumisen toivossa hän ei uutta uraansa aloittanut, sillä ruusujuuri antaa satonsa vasta kuudenena vuonna, jolloin kasvi nostetaan maasta ja sen juuret korjataan talteen.

– Ruusujuuren viljelystä ei tietenkään ollut aiempaa kokemusta, mutta olen maanviljelijäperheestä kotoisin ja minulla on aiemmin ollut mansikkaa. Kun sain tiedon, että ruusujuurta pitää kasvattaa ensin vähintään viisi vuotta, ennen kuin tuotantoa voi hyödyntää, istutin ensimmäisenä vuonna vain 3000 tainta maahan. Seuraavana vuonna lisäsin määrää ja vuosi vuodelta määrät ovat kasvaneet.  Viljelmäni on nykyään Pohjoismaiden suurin. Tilukset sijaitsevat 70 kilometriä Rovaniemeltä itään eli Kuusamon suuntaan.

Pentti huomasi kuitenkin hyvin pian, että hän tarvitsee viljelyynsä yhteistyökumppania.

– Tuottajahinta oli niin alhainen, ettei hanke kannattanut sellaisenaan. Löysin yhteistyökumppanikseni kotimaisen luontaistuotevalmistaja Pharmian, jonka kanssa tein sellaisen sopimuksen, että toimitan heille juurista kuivatun raaka-aineen, josta he sitten tekevät tabletit. Tuotteen nimi on GoldenRoot.

– Tuote on nyt ollut Suomen markkinoilla jo kahdeksan vuotta ja kauppa on käynyt ihan hyvin, joskin kuluva vuosi on ollut tälläkin alalla aiempaa hiljaisempi. Olen kuitenkin onnistunut hankkimaan lisää jälleenmyyjiä ja olen tällä konstilla yrittänyt paikata tilannetta.

Hyvä sato luvassa

Pentin yrityksen nimi on Lapin luonnonyrtit ja hänellä myös nettisivusto.

– Tänä vuonna tulee hyvä sato, sillä vettä on satanut sen verran reippaasti, ettei ole tarvinnut kastella. Kasvi on semmoinen, että se tarvitsee kituutusta, sadetta, välillä kuivaa ja aurinkoa, hellettä ja pakkasta. Se tarvitsee menestyäkseen kärsimystä, kitumista ja hallaa. Vain ihan pitkistä kuivista jaksoista se ei tykkää, silloin sen kasvu pysähtyy. Tunturialueen kasvi on tottunut monenlaiseen säähän, ei se ole edes kukinta-aikaan hallalle arkaa.

Pentti Määttä kertoo saaneensa voittopuolisesti myönteistä palautetta tuotteestaan. Eräs erikoisemmista sattui taannoin, kun eräillä markkinoilla hänen eteensä saapasteli nuori mies, joka alkoi kiitellä Penttiä siitä, että oli myynyt hänelle ruusujuurta.

– Mies kertoi, että nyt hänen tyttöystävänsä oli tullut raskaaksi ja että tyttöystävä on nykyään myös hänen vaimonsa.

– Negatiivista palautetta en ole saanut muussa mielessä kuin että jotkut ovat valitelleet sen olevan niin vahvaa, että tulee ylivirkeäksi. Jotkut ovat myös huomautelleet siitä, että jos ruusujuurta ottaa illalla ennen nukkumaan menoa, se vie yöunet. Positiivisista palautteesta vielä sen verran, että moni on tullut kehumaan sen virkistävästä vaikutuksesta ja että ilman sitä ei enää tule toimeen. Se virkistää ja nostaa mielialaa, monet lääkäritkin suosittelevat sitä ja Venäjällä se on apteekin reseptilääke.

Pentti suosittelee ruusujuurta myös urheilijoille ja kuntoilijoille fyysiseen palautumiseen. Ruusujuuri sopii myös otettavaksi varsinaisten lääkkeiden kanssa samanaikaisesti, vain verenohennuslääke Marevan tekee poikkeuksen.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuvat Anne Anttila

Terveys-Hymy 9-2015

 

Teksti: Hymy
Avainsanat: mieliala, vireys, ruusujuuri, fyysinen palautuminen

Kommentit

Jaa että 15€/40 pvä on liikaa? Kyllä moni pienituloinen laittaa saman summan tupakkaan neljässä päivässä ?

Itselle tuote tuntuu nostavan sekä vireyttä että mielialaa, mikä näin syysväsymyksessä on kyllä paikallaan.

Ruusujuuren hinta on niin korkea, ettei tavallisilla pieni- ja keskituloisilla ihmisillä, ole sellaiseen luksukseen varaa. Pentti on varmaan aidolla asialla, mutta jälleenmyynnissä tietyt ekokaupat ja apteekit, ovat kyllä pelkän ahneuden asialla.
Pitäisi saada sellainen edullinen, arki-ruusujuuritippa ruokakauppoihin. Hyvää kannattaa jakaa, kaikkien ulottuville, silloin se vasta on käyttötarkoituksessaan.

Oma kommentti