”Sain lisäpotkua ja vireyttä!”

Otto LehtonenOtto Lehtonen on nuoresta iästään huolimatta voittanut uimahypyissä niin monta Suomen mestaruutta, ettei hän itsekään ole kärryillä tarkasta lukumäärästä. – Aikuisissa niitä on kolme tai neljä ja junioreissa noin 25, urheilija muistelee.

Turkulainen Otto Lehtonen, 22, löysi oman lajinsa jo 11 vuotta sitten eli 11-vuotiaana. Oton edesmennyt isä ja lähihoitajana työskentelevä äiti eivät koskaan lähteneet kilpaurheilun pariin, vaikka urheiluhenkisiä olivatkin.

Oton isosisko Elsa Lehtonen oli SM-tason uimari, ja myös Otto harrasti ensin uintia, mutta sitten hän kyllästyi uintiharjoitusten rutiineihin ja halusi jotakin muuta. Otolla on isosiskon lisäksi myös isoveli.

– Touhuun piti saada lisää äksonia, hän nauraa.

– Menin uimahyppyjen alkeiskurssille ja tiesin jo eka treenien jälkeen, että tää on mun lajini. Jokainen treeni on erilainen ja uusien hyppyjen harjoittelu on tosi kivaa.

Otto muutti kotoa pois parempien harjoitteluolosuhteiden ja koulunkäynnin vuoksi jo 17-vuotiaana. Pari kuukautta sitten hän muutti yhteen tyttöystävänsä Ida Myllynkankaan kanssa. Kun nuori mies on huippu-urheilija ja on juuri muuttanut tyttöystävänsä kanssa yhteen, luulisi, ettei enää aikaa jää muille harrastuksille. Väärin luultu.

– Olen henkeen ja vereen musiikkimies, Otto kertoo.

– Soitan kitaraa, laulan, teen musiikkia ja kuuntelen sitä. Omia levytyksiä ei vielä ole lähtenyt maailmalle, mutta joitakin omia juttuja minulla on jo tietokoneella. Tämän lisäksi teen vielä huvin vuoksi pari kertaa viikossa yötöitä, sillä toimin täällä Turussa tiskijukkana.

Otto itse on aloittanut valmentajan ammattitutkinnon opiskelun Itä-Suomen liikuntaopistossa. Mittavan jalkapallotaustan omaava Ida puolestaan valmistuu ensi keväänä tradenomiksi.

– Alkeiskurssin jälkeen sain jatkaa kilpailuryhmään ja rupesin jo seuraavana vuonna osallistumaan kilpailuihin. Tuorein Suomen mestaruus on vuodelta 2008, mutta sitä ennen mestaruuksia ja mitaleita on tullut jo aika lailla. Vaikka menestystä kertyi kerroshypyistäkin, lopetin tämän lajin muutama vuosi sitten olkapäävammojen takia. Nykyään hyppään pelkästään metrin ja kolmen metrin ponnahduslautaa.

Otto pitää uransa tähänastisena huippuna pääsyä Saksassa pidettyjen nuorten epävirallisten MM-kisojen finaaliin, mutta suuremmat uroteot ovat vasta edessäpäin. Päätavoitteet ovat ensi vuoden EM-kisat Torinossa, MM-kisat Shanghaissa ja vuoden 2012 kesäolympialaiset Lontoossa.

Otto on 172,5 cm pitkä ja painaa 69 kg, joten hän on rakenteeltaan optimaalinen omaan lajiinsa. Hän arvelee oman huipputasonsa olevan kahden, kolmen vuoden päässä, jolloin moni uimahyppääjä on ikänsä puolesta parhaimmillaan. Oton valmentajana on alusta lähtien toiminut turkulainen Jari Komulainen, ei siis ex-presidentin ex-vävy vaan aivan toinen mies.

– Hyvänä puolena hyppäämisessäni on ehkä hyppyjen sujuvuus, ilmavuus ja näyttävyys, Otto aprikoi.

– Kehittämisen varaa on vielä jokaisella osa-alueella, mutta erityisesti ehkä voimassa ja ajoituksessa.

Otto loukkasi viime vuonna kuivaharjoituksissa salilla nilkkansa niin pahasti, että se jouduttiin leikkaamaan. Hän on päässyt täysipainoisen harjoittelun makuun vasta tämän vuoden alusta.

– Katson tietysti aika tarkkaan, mitä syön, mutta kuuntelen kehoani ja toimin sen mukaan. En mene ruokavalion kanssa äärimmäisyyksiin. Syön terveellisen ravinnon ohella myös lisäravinteita enkä tiedä ainoatakaan huippu-urheilijaa, joka ei tekisi samoin.

– Voimaharjoitusten jälkeen teen itse proteiinihiilaripirtelön, mutta senkin ihan harjoitusten mukaan. Pyrin ennen treenejä tankkaamaan pääasiallisesti hiilihydraattipohjaista ja palautumiseen otan sekä proteiineja että hiilareita.

Kesällä Oton kuvioihin tuli myös monivitamiini- ja hivenainevalmiste Mivitotal. Hän sanoo päässeensä sen ansiosta kesäharjoittelukautensa aikana aivan uudelle tasolle.

– Siskoni poikaystävä, joka pelaa salibandyä, on käyttänyt sitä jo monta vuotta ja suositteli minullekin. Halusin loukkaantumisen jälkeen mahdollisimman nopeasti kuntoon ja ajattelin lähteä hakemaan uusia lähtökohtia sekä saada lajiharjoitteluun uudenlaista vireyttä.

– Uimahypyissä vireystason on oltava kunnossa, ja niin se myös alkoi nousta melkein saman tien. Olen ollut paljon pirteämpi kuin ennen ja voin ihan suoraan sanoa, että Mivitotalista on ollut iso apu. Otan 15 millilitraa aamulla ja toisen samanlaisen annoksen joko pari tuntia ennen treenejä tai päivällisen kanssa. Olin tehnyt jonkin verran tuttavuutta vitamiinien ja hivenaineiden kanssa jo sitä ennen, mutta en ollut saanut apua. Nyt tilanne on aivan toinen.

– Mivitotal on antanut minulle potkua päivittäiseen arkeen ja rutiineihin. Palaudun nykyään huomattavasti paremmin ja nopeammin kuin aikaisemmin. Otan myös magnesiumia ja kalaöljyä. Voin kaikin tavoin paremmin kuin ennen.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Tommi Taipale

Terveys-Hymy 11-10

Teksti: Hymy
Avainsanat: urheilu, palautuminen, lisäravinne, uimahyppy

Kommentit

Oma kommentti