Kurikkalainen Sirkka Pesola-Lehtinen napsii neljä jättihelokkikapselia joka ikinen päivä ja sen lisäksi hän nautii runsaasti muitakin luontaistuotteita.- Jättihelokki pitää ihon kunnossa. Se on aivan uskomatonta, hän hyrisee tyytyväisenä.
Sirkka Pesola-Lehtisen, 65, elämäntarina on niin hurja ja monivivahteinen, että siitä saisi kevyesti romaanin tai kokoillan elokuvan. Ei puuttuisi draamaa, seksiä ja väkivaltaa.
– Olen kotoisin Alahärmästä, syntyjäni Pesola, ja oikein mustinta ja hurjinta härmäläisverta, hän uhoaa. – Mun sukuni tappoi kasakoita ja keitti kyläläisille hevoset ruuaksi, kun kasakat olivat varastaneet kaikki eläimet. Kyläläiset olisivat muuten kuolleet nälkään.
Sirkka on elämänsä aikana ehtinyt olla niin rekenä kuin kelkkanakin. Hänen äitinsä jätti neljävuotiaan Sirkan ja tämän kaksivuotiaan pikkuveljen Helsingin rautatieasemalle ja sanoi Sirkalle, että pidä pikkuveljestä huolta. Sen koommin äitiä ei näkynyt. Sirkan seuraava osoite oli lastenkoti, mistä hän päätyi kaikenkarvaisten ihmisten hoteisiin. Niistä ajoista hänellä ei ole muita kuin katkeria muistoja.
Sirkka on työskennellyt karjapaimenena, somistajana ja mainospäällikkönäkin. 17-vuotiaana iskenyt selkärankareuma hidasti hiukan tahtia, mutta Sirkka sinnitteli ja kertoo voittaneensa juoksussa kaikki paikkakunnan samanikäiset pojatkin.
Sirkka meni naimisiin 24-vuotiaana ja liitosta syntyi kaksi tytärtä. Liitto päättyi kuitenkin eroon. Runsaat neljä vuotta sitten hän solmi uuden avioliiton Reijo Lehtisen, 64, kanssa. Reijo on metallialan miehiä ja Sirkan kertoman mukaan mahottoman kiltti.
– Se tykkää töistään kamalasti ja sen työnantaja tykkää siitä niin ettei päästä eläkkeelle. Eikä se haluakaan. Ja minä rakastan sitä niin paljon, että koitapas taittaa hius sen päästä, niin sun käy huonosti! Me asutaan pienessä mökissä ja ollaan onnellisia.
Sirkka sanoo, että hänellä on sairauksia vaikka naapurille jakaa. Hänellä on muun muassa aivovaurio, jonka seurauksena hän on menettänyt suuren osan lähimuististaan. Hän naureskelee, ettei hän osaa edes kirkolle, joten mies voi olla tyytyväinen, ettei vaimo pysty karkaamaan.
– Mulla on myös fibromyalgia ja sitten tuli jokin ortopedinen sairaus, etten pystynyt kävelemään kuin 10 sentin askelia ja niitäkin äärimmäisen tuskan kanssa. Mulle tehtiin kaikki tutkimukset ja lääkärit tuomitsivat minut loppuiäkseni sänkyyn, mutta minä olen Duracell-pupu! Kävin kontaten vessassa ja kädet sekä jalat huitoivat kävellessä minne sattui, ja niinpä mä kävelin kuin juoppo. Kun menin kauppaankin, huusin jo kaukaa että hei, täältä se juoppo taas tulee.
Sirkan mies on kuitenkin käsistään kätevä metallimies ja niinpä hän rakensi Sirkalle kätevän kolmipyöräisen rollaattorin.
Sirkka on syönyt luontaistuotteita ainakin 20 vuotta.
– Bioteekin Jättihelokki + GLA + E -nimisen valmisteen keksi mies, kun hänelläkin on ollut kuiva iho. Me rupesimme molemmat syömään sitä ja nyt kummankin iho on kunnossa. Omalta kohdaltani voin sanoa, että se on aivan uskomatonta. Iho on kuin 20-vuotiaalla.
Sirkan kylpyhuoneen lääkekaappi suorastaan pullistelee erilaisia luontaistuotteita ja hän sanookin, että voisi vaikka perustaa kaupan. Hän ottaa päivittäin jättihelokin lisäksi runsaasti muitakin rasvahappoja, kalaöljyä, kalanmaksaöljyä, B-, C- ja D-vitamiineja, maitohappobakteereita ja paljon muuta. Hän kertoo tarvitsevansa luontaistuotteita muiden sairauksiensa vuoksi.
– Talveksi aina lihotan itseäni 3-4 kiloa, hän nauraa. – Ihminen on ollut maanviljelijä vasta 5000 vuotta, sitä ennen oltiin keräilijöitä. Keräilyaikoina jouduttiin lihottamaan itseään syksyllä talvea varten ja keväällä oltiin laihoja kuin riuku. Keväällä laihdutan sitten itseäni vihreän teen ja CLA-valmisteen avulla.
Kysymys lempiharrastuksesta tuottaa niin yllättävän vastauksen kuin odottaa sopii.
– Luen öisin länkkäreitä niin kuin hullu! Luen niitä siihen saakka kunnes en yksinkertaisesti enää pysy hereillä, mutta herään kuitenkin aamulla, kun mies nousee töihin, vaikka se nukkuu vintillä ja minä alakerrassa.
Teksti:
Terveys-Hymy 1-10
Kommentit
Oma kommentti