Soiko sinulla korvamato?

Kuuletko koko ajan korvissasi yhtä ja samaa rallatusta, vaikka mikään musiikkia tuottava vehje ei ole päällä? Siinä tapauksessa sinulla on korvamato!

Määritelmän mukaan korvamato tarkoittaa musiikkiesitystä tai sävelmää, joka soi päässä vastoin tahtoa, pakonomaisesti ja kaiken aikaa. Virallisesti kyse on tahdosta riippumattoman musiikin kuuntelusta. Usein korvamato syntyy, kun ihminen kuulee vuosien jälkeen tutun kappaleen, joka sitten tekee niin sanotusti pesän korvien väliin.
Korvamato raivostuttaa ja ärsyttää, eikä siitä tahdo päästä millään eroon. Tutkimusten mukaan ilmiö on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä.
Laulettu laulu alkaa soida päässä instrumentaalimusiikkia helpommin. Usein mato iskee, kun ihminen on uupunut, stressaantunut, tylsistynyt, tai silloin kun hän on yksin.
Päässä soiminen eli korvamato on yleensä iloinen, nopeatempoinen ja hyväntuulinen, helposti mukaansa tempaava ralli, jossa on helppo ja itseään toistava sanoitus. Ei ole yllätys, että eniten korvamadosta kärsivät runsaasti musiikkia kuuntelevat ihmiset. Eikä ole yllätys sekään, että erityisesti joululaulut jäävät usein mylläämään päähän. Sama koskee myös lastenlauluja: eräskin sitkeästä korvamadosta kärsivä uhkasi ryhtyä väkivaltaiseksi, jos hän kuulee jossakin ”Vaarilla on saari” -lastenlaulun.

Ei liity sairauksiin

Korvamadosta kärsii moni. On arvioitu, että pakkomusiikki soi päässä viikoittain lähes jokaisen suomalaisen korvien välissä. Eikä kyse ole suinkaan meidän suomalaisten ikiomasta vitsauksesta, vaan korvamato on yleismaailmallinen ilmiö ja kuuluu monien kielten sanastoon. Kyseessä on käännöslaina saksankielisestä sanasta
ohrwurm.

Korvamato tulee

yllättäen ja yhtä yllättäen se myös katoaa. Jos sen kuitenkin yrittää syrjäyttää toisella kappaleella, seurauksena on usein vain tuoreempi korvamato. Oikein vaikeissa tapauksissa korvamato voi uhata jopa mielenterveyttä.
On kuitenkin lohdullista tietää, ettei kyseessä ole neurologinen, psykologinen tai edes fysiologinen riesa. Se ei ole edes mielenhäiriö eikä se liity sairauksiin, mutta eräiden tutkimusten mukaan korvamato soisi muita useammin neuroottisen ihmisen päässä. On myös esitetty, että kroonisesta korvamadosta kärsivät olisivat muita älykkäämpiä ja lahjakkaampia – ja myös musikaalisempia.
Mutta jos korvamato on pesiytynyt vain toiseen korvaan, silloin kannattaa kääntyä korvalääkärin puoleen. Kyse voi olla jostakin vakavammasta.

Kotimainen väitöskirja korvamadosta

Aihe on niin yleinen ja mielenkiintoinen, että siitä on tehty Suomessa väitöskirjakin. Sen tekijä Lassi Liikkanen teki tutkimuksen vuonna 2007, jossa selvisi, että peräti 90 prosenttia yli kymmenestä tuhannesta tutkitusta kertoi kokevansa korvamadon ainakin kerran viikossa. Joka kymmenes ei siis tiedä koko asiasta yhtään mitään, mutta toisaalta kymmenellä prosentilla korvamato soi kaiken aikaa. Tasan ei siis käy onnen lahjat.
Korvamatoa tutkitaan maailmalla yhä kiihtyvällä tahdilla. Sen torjuntaan ei ole olemassa vedenpitävää konstia, mutta erään tutkimuksen mukaan niin yllättävä juttu kuin purukumin jauhaminen voisi häivyttää korvamadon!
Ja jos asiaa ajatellaan positiivisesti, on hyvä muistaa, ettei korvamato tartu ihmisestä toiseen. Kukin eläköön oman matonsa kanssa.