Suihke nosti D-vitamiiniarvot

Nuoren 12-vuotiaan Heli Kaupin D-vitamiiniarvot eivät suostuneet nousemaan tavanomaisilla keinoilla, mutta suihke mullisti tilanteen täydellisesti. – Helin arvot miltei kolminkertaistuivat vain kolmessa kuukaudessa, äiti-Sinikka toteaa tyytyväisenä.

Espoolaisella Sinikka Kaupilla on todellinen suurperhe, sillä lapsia on kuusi: 12-vuotiaiden kaksostyttöjen Helin ja Emman lisäksi kotona asuu enää 16-vuotias Hanna. Maailmalle ovat jo lentäneet Henna, 20, Heidi, 24 ja Jani, 25. Äiti-Sinikka on koulutukseltaan fytonomi ja kotitalousteknikko ja hän on töissä terveyskaupassa.

Tämän tarinan keskushenkilö on ensi tammikuussa 13 vuotta täyttävä Heli. Annetaanpa äidin luonnehtia tytärtään:

– Heli on aina reipas ja virkeä, semmoinen elohiiri. Meidän perheessämme on myös rauhallisempia lapsia, mutta Heli kuuluu tähän vähän vilkkaampaan porukkaan, Sinikka Kauppi nauraa.

– Heli on harrastanut liikuntaa koko ikänsä. Hän on pienestä pitäen ollut sirkuskoulussa ja tanssi myös 6–7 vuotta latinalaisia tansseja, kävi kolmesti latinalaisten SM-kisoissa. Heli oli vuoden verran kilpauintiryhmässäkin, nyt hän haluaa rytmiseen voimisteluun sirkusharrastuksen rinnalle.

Monista harrastuksista huolimatta myös Helin koulu sujuu hyvin. Keskiarvo on kahdeksan ja puolen paikkeilla. Nyt kuudennen luokan aloittaneen Helin tavoitteena on päästä seitsemännellä luokalla biologis-matemaattispainotteiselle linjalle, sillä hänen haaveensa on valmistua hyväksi lastenlääkäriksi. Hän on kyllästynyt sellaisiin lastenlääkäreihin, jotka eivät jaksa kuunnella pieniä potilaitaan.

Erilaisia allergioita

Nyt päästäänkin sitten sopivasti Helin sairauskertomukseen.

– Helin lempiruoka on uuniperunat ja pihvi, mutta meillä syödään perunoita valitettavasti vain muutama kerta vuodessa. Helillä ei tärkkelys oikein sula. Hän on ollut pienestä pitäen aika monille asioille allerginen tai yliherkkä. Yliherkkyyttä on esimerkiksi kotimaisille viljoille, keliakiaa tai vilja-aineallergiaa ei kuitenkaan ole todettu.

Myös muilla perheen lapsilla on ollut samakaltaisia oireita, kenellä lievempiä, kenellä pahempia. Allergiataipumuksia on molempien vanhempien suvussa.

– Jani-pojan tilanne oli pahimmillaan sellainen, että hän pystyi syömään vain yhdeksää ruoka-ainetta. Helin tilanne ei ole ollut koskaan yhtä paha. Myös Helin kaksossiskolla Emmalla on jonkin verran allergia- ja yliherkkyysoireita, mutta ei alkuunkaan yhtä voimakkaina kuin Helillä. Heli on allerginen myös koivun ja lepän siitepölylle, mutta ne me saamme kuriin luontaisin keinoin.

Äiti on asiantuntija

Alan asiantuntijana Sinikka Kauppi on aina antanut katraalleen ravitsevan ja monipuolisen ruuan lisäksi myös tarvittavia ravintolisiä.

– Perusjuttuna on ollut jokin maitohappobakteerivalmiste tai parikin. Olen antanut hänelle päivittäin myös entsyymejä, monivitamiinitabletin, kalaöljyä ja D-vitamiinia. Allergia-aikana hän on saanut paljon muutakin kuten kversetiiniä, ja kun on ollut kova urheilujakso, Heli on ottanut myös magnesiumia. Tällä peruspaketilla olemme edenneet aika kauan.

Kaksi vuotta sitten kesällä Heliin iski mykoplasma. Mykoplasma-arvot on mitattu viimeksi tämän vuoden alussa, ja jostakin syystä ne ovat edelleen korkeat, vaikka oireita ei enää ole.

– Mykoplasman aikoihin syötin Helille kaikenlaisia muitakin luontaisvalmisteita.

– Viimeisetkin yskäoireet katosivat, kun saimme Helin D-vitamiiniarvot nousemaan, mutta puolitoista vuotta hän siinä köhisi. Myös punkin purema-arvot olivat viiterajoilla ja hiukan ylikin. Hänelle tuli lihaskramppeja ja hermokipuja, muun muassa kolmoishermosärkyä kasvoihin. Ensimmäisenä syksynä hän söi neljä kuukautta pelkkää soseruokaa.

Arvot eivät nouse

Sinikka Kauppi arvelee, että Heli on saanut jo pikkuvauvasta saakka D-vitamiinia virallisia suosituksia enemmän, koska hänellä on aina ollut sellainen tunne, että sitä pitää saada enemmän kuin suositukset sanovat.

– Ensimmäisen kerran D-vitamiiniarvot mitattiin Heliltä verestä vasta joulukuussa 2009, jolloin lukemat olivat reilusti alle 50 nanomoolia litraa kohti. Muutamalta muultakin perheenjäseneltä mitattiin tuolloin D-vitamiinitaso, ja Helillä se oli selvästi heikommasta päästä. Kun nostin D-vitamiiniannostusta, muiden arvot nousivat, mutta ei Helillä. Tavoitearvo on 75–150, ja ainakin yksityislabrojen mukaan noin 80 olisi luuston kannalta suotava minimiarvo.

Sinikka yritti nostaa arvoja monin eri keinoin. Oli eri valmistajien tippaa ja tabletteja.

– Puolitoista vuotta sitten Jorvin lastenlääkäri suostui vihdoin ja viimein mittauttamaan Helin D-vitamiinin, ja silloin se oli vain 41 eli pikkuisen vielä aiempaa alempi. Mutta koska HUS-laboratorioiden raja-arvo on 40, uusiin mittauksiin ei enää tämän jälkeen suostuttu!

Seuraavan kerran Helin arvo mitattiin viime joulukuussa, mutta mittari näytti taas tylyjä lukemia: 45. Nyt olivat hyvät neuvot kalliit.

Uudet mittaukset

Sinikka alkoi antaa Helille suun kautta otettavaa Dlux3000-suihketta heti joulukuussa. Koska lastenlääkäri ei suostunut enää mittauttamaan Helin arvoja, virolaissyntyinen, Sinikan mukaan hyvin fiksu koululääkäri ilmoitti kantanaan välittömästi, että ilman muuta Helin arvoja täytyy seurata, koska ne ovat noin alhaiset.

– Mittaus tapahtui 15.3. tänä vuonna, ja se tehtiin aivan samassa HUS:in laboratoriossa kuin Jorvin lähetteelläkin aikaisemmin. Mittausmenetelmä oli siis täsmälleen sama. Helin arvot olivat nousseet vain kolmessa kuukaudessa peräti 109:ään! Olen nyt kysellyt Heliltä itseltään hänen voinnistaan, ja hän on sitä mieltä, että hän on nykyään entistä pirteämpi.

– Tuote on sanalla sanoen uskomaton. Suosittelen sitä kaikille niille, joilla on Helin tavoin niin herkkä ruuansulatuskanava, etteivät D-vitamiiniarvot suostu nousemaan tavallisilla tablettimuotoisilla valmisteilla.

Kaiken tyytyväisyyden keskellä Sinikka on kuitenkin harmissaan julkisen terveydenhoidon tasosta ja asenteista.

– On huolestuttavaa, että julkinen terveydenhuolto ei vieläkään ymmärrä ravintotekijöiden merkitystä. Eri ihmiset oireilevat eri tavalla, ja heidän tuntemuksiaan pitää kuunnella.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 9-12