Suomalaisten seleeninsaanti vähenee

Maaperän köyhtyminen on ongelma koko Euroopan viljapelloille.Tutkija Kaj Mahlberg muuttuu mietteliääksi, kun ruvetaan puhumaan suomalaisten ravinto- ja ruokailutottumuksista. Korjattavaa on paljon.

Suomalaisten kolesterolitasot ovat laboratoriomittausten valossa edelleen turhan korkeita, vaikka niitä pyritään pitämään kurissa valistuksen, ruokavalion ja liikunnan avulla. Hyvän ja huonon kolesterolin suhde näyttäisi edelleen olevan etenkin ikääntyvällä väestöllä pääsääntöisesti huono. Ruokailutottumuksissamme on tapahtunut paljon myönteistä, mutta tässä suhteessa olisi edelleen paljon parantamisen varaa.

Kruunuhaan lääkärikeskuksen, mineraalilaboratorio Milan ja luontaistuoteyritys Biomedin hallinnollinen johtaja, tutkija Kaj Mahlberg tuntee ongelman.

– Suomalaiset syövät edelleen liian vähän kalaa ja vihanneksia. Vaikka ruokasuosituksia on annettu ja niitä on korjattu, totuttuja tapoja on ilmeisesti hyvin vaikeaa pysyvästi muuttaa. Nuori pizza- ja hampurilaissukupolvi on uusi potentiaalinen ongelmapopulaatio.

– Suomessa käytetään maitotuotteita erittäin paljon. Esimerkiksi opiskeluaikoinani Ranskassa oli hyvin harvinaista, että aikuiset olisivat juoneet ”raakaa” maitoa. Sitä vastoin siellä käytettiin runsaasti juustoja ja vastaavia fermentoituja maitotuotteita. Fermentaatiossa eli käymisessä esipilkotaan orgaanisia aineita kuten hiilihydraatteja sekä aminohappoja, jolloin ne ovat ikään kuin ”esikäsiteltyjä” suolistoa ajatellen. Juustoista ja etenkin jogurteista saadaan myös hyödyllisiä maitohappobakteereja.

Ikääntyvä väestö syö yksipuolista ruokaa

Meillä on ikääntyvä väestö, joka myös tutkimusten valossa syö hyvin yksipuolista ruokaa. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki, missä on paljon rasvaa ja sokeria, on kaupassa edullisinta. Rasvan ja sokerin käyttö on mitä ilmeisimmin johtanut siihen, että kakkostyypin diabetes on yleistä ja se alkaa olla vanhenevasta väestöstä jo joka toisella. Piilevänä sitä on varmasti vielä enemmän.

– Ei näytä siltä, että suomalaiset söisivät erityisen monipuolista ruokaa. Jos laskee sata kadulla vastaan kävelevää, voi nykyään valitettavasti todeta, että melkein puolet heistä on reilusti ylipainoisia. Vastaava yksinkertainen laskutoimenpide Ranskassa on aivan toinen. Korkeintaan kymmenen prosenttia on ylipainoisia.

Suomen miesten eliniän ennuste on edelleen matalampi kuin eurooppalaisten. Vuonna 2000 se oli 73,3 vuotta, kun se EU:ssa oli hieman yli 75.  Ennuste on toki parantunut, sillä 1950 syntyneillä se oli merkittävästi alempi.

– Se, kuinka Suomi huolehtii vanhenevasta populaatiosta ja säilyttää sen työkyvyn on hyvin tärkeää, sillä keskustelu eliniän ennusteen mukaisesta työssä jaksamisesta käy nyt vilkkaana. Tähän keskusteluun liittyy olennaisena osana myös ruokavalio.

– Mikäli mahdollista, noudatan itse ranskalaisia ruokasuosituksia. Näinä pimeinä aikoina otan lisäksi päivittäin ravintolisinä muun muassa omega-3-valmisteita, magnesiumia, D-vitamiineja ja seleeniä.

Mies ei ole valmis sijoittamaan rahaa omaan terveyteensä

Mahlbergin mukaan myös paljon positiivista on tapahtunut.

– Kolesterolin ja rasva-aineenvaihdunnan tutkimisessa on harpattu suurin askelin eteenpäin. Pohjois-Karjala -projekti toi esille paljon suomalaisten huonoja ravitsemustapoja, ja siitä kiitos professori Pekka Puskalle. Edelleen työmaata silti riittää, ja erityisen huolissaan pitäisi olla nykyisestä nuoresta väestöstä.

– Hyvä asia on sekin, että miesten tupakointi on selvästi vähentynyt, mutta ikävä kyllä nuoret naiset polttavat edelleen hyvin runsaasti. On kai jo vuosia ollut sellainen tilanne, että 13-vuotiaat tytöt tupakoivat meillä eniten koko Euroopassa.

Mahlbergin mukaan on kuitenkin ongelmallista, etteivät miehet huolehdi itsestään.

– Auton huoltoon tai korjaukseen voidaan hieman huokaisten laittaa 1500–2000 euroa, koska sen katsotaan kuuluvan normaaliin elämään. Suomalainen mies ei kuitenkaan ole valmis sijoittamaan rahaansa omaa terveyttään koskevaan perustutkimukseen. On aika hämmästyttävää, etteivät  keski-ikäiset miehet käy edes kerran vuodessa tutkituttamassa sydän ja verisuonitautien riskitekijöitä.

– Olisiko kansanterveydellisestikin hyödyllistä, että myös miesten tutkimuksia jotenkin sponsoroitaisiin? Naisilla on papa- ja rintasyöpäseurantoja, mutta miehistä huolehtiminen on ilmeisesti jätetty työterveydenhoidolle. Työterveydenhoito kuitenkin yleensä loppuu, kun työura päättyy. On muistettava, että eturauhassyöpä on nykyisin miesten yleisin syöpä ja se on jo aikoja sitten ohittanut naisten rintasyövän.

Seleenitasot huolestuttavat

Suomessa käytiin runsaat parikymmentä vuotta sitten suuri seleenikeskustelu. Seleeniä ruvettiin aikoinaan lisäämään maaperään siitä syystä, että maaperä oli köyhtynyt keinolannoitteiden ja hapettumisen takia. Kun vuosina 1987–91 lannoitteisiin lisättiin seleeniä, nähtiin selvästi, kuinka kansalaisten seleeniarvot nousivat. Kun seleenin määrää pudotettiin vuosina 1991–98, seleeniarvoissa havaittiin laskusuuntausta. Vuodesta 2002 lähtien on jälleen menty selvästi alaspäin.

– Lasku on merkittävä. On myös huomattava, että läheskään kaikki vilja ei enää nykyään ole kotimaista eikä seleenilannoituksella ole silloin merkitystä. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tilannetta koko ajan, mutta ainakaan toistaiseksi he eivät ole reagoineet. Me julkaisemme tulevaisuudessakin omia tutkimuksiamme ja tällä tavoin pyrimme auttamaan tiedeyhteisöä ja viranomaisia päätöksissään.

Maaperän köyhtyminen ei vain ole suomalainen vaan yleiseurooppalainen ongelma.

– D-vitamiinin saannista leveysasteellamme on nyt käynnissä hieman vastaavanlaista keskustelua. Meillä on vuodessa niin paljon pimeää aikaa, ettei iho ehdi auringonvalon kautta tuottaa tarvittavia määriä D-vitamiinia. Lisäksi Suomessa on uusi väestöryhmä, nimittäin hunnutetut maahanmuuttajanaiset, jotka eivät missään tilanteessa saa auringonvaloa eivätkä he näin ollen saa ihon kautta käytännössä ollenkaan D-vitamiinia. Voidaan olettaa, että heillä D-vitamiinin puute voi pitemmällä aikavälillä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia.

Tarvitaan luotettavia mittauksia

Mineraalilaboratiorio Milan mittausten mukaan myös suomalaisten sinkin saanti näyttäisi olevan ongelmallinen. Ubikinonia Kaj Mahlberg sen sijaan arvelee kertyvän kohtuullisen runsaasti, mutta koska kolesterolia alentava statiinilääkitys voi estää ubikinonisynteesiä, monet tutkijat ovat esittäneet, että statiinilääkityksiä määräävien lääkärien pitäisi ottaa huomioon myös riittävä ubikinonin saanti.

– Klinikoiden kannattaisi ainakin miettiä, olisiko ubikinonilisä paikallaan silloin, jos syödään suuria määriä statiineja. Asiasta on olemassa paljon tutkimuksia ja siitä on tehty Suomessakin väitöskirja.

– Myös B-vitamiinitasot ovat tällä hetkellä aika alhaisia varsinkin sellaisilla ihmisillä, joilla on suoliston ongelmia. Foolihappoa on ympäri maailman lisätty elintarvikkeisiin, mutta Suomessa siihen ei vielä ole menty mukaan.

Rasvaliukoisten A- ja E-vitamiinien saantiin Mahlberg ei ota varsinaista kantaa, joskin hän arvelee, että molempien puutosta voi joissakin tapauksissa esiintyä. E-vitamiinia lääkärit hänen mukaansa kuitenkin suosittelevat melko yleisesti.

– Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lääketiede perustuu mittauksiin, kuvantamisiin ja lääkärin ammattitaitoon. Ilman esimerkiksi laboratoriomittauksia ei voi sanoa, esiintyykö ihmisillä ravintoaineiden tai muita puutoksia.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Skoy

Terveys-Hymy 4-11

Teksti: Hymy
Avainsanat: ruokavalio, seleeni, kolesteroli, vitamiini

Kommentit

Oma kommentti