Suomessa on enemmän migreenipotilaita kuin Helsingissä on asukkaita. – On arvioitu, että 11 prosenttia kansalaisista kärsisi migreenistä. Naiset hiukan enemmän kuin miehet, Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki kertoo.
Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki turvautuu mielellään vanhaan kliseeseen, jonka mukaan potilasyhdistykset ovat potilaiden arjen asiantuntijoita. Klisee tai ei, mutta totta joka sana.
– Me keräämme aktiivisesti tietoa siitä, kuinka meidän jäsenistöllämme menee, millaisia palveluita he tarvitsevat ja valistamme heitä myös hyvän hoidon periaatteista eli kuinka omaa päänsärkyä voi kontrolloida ja kuinka muuten kuin lääkkeillä voi vaikuttaa hyvään oloon, Helojoki luettelee.
Länsimaissa stressataan koko ajan, istutaan ergonomisesti väärissä asennoissa ja tuijotetaan tuntikaupalla tietokonetta päivät pitkät. Siksi migreeni on niin yleinen.
Vanhan viisauden mukaan meillä jokaisella on oma päänsärkymme, mutta kuinka erottaa migreenin niin sanotusta tavallisesta päänsärystä?
– Niin kai voisi sanoa, että migreeni on usein jyskyttävä päänsärky ja toisella puolella päätä, kuin niin sanottu tavallinen päänsärky, jolla termillä usein kuvataan lihaspäänsärkyä, on luonteeltaan puristavaa. Migreeniin liittyy usein myös pahoinvointia, jota yleensä ei ilmene muussa päänsäryssä.
Ennalta arvaamatta
Migreenikohtauksiin usein yhdistetty näköhäiriö eli sahalaitakuvio on kuitenkin harvinainen, sillä sitä esiintyy vain noin 20 prosentilla potilaista. Suurimmalla osalla migreeni pamahtaa suoraan päälle ilman varoittavaa oiretta. Olisikin kätevää, jos kaikille tulisi ennen kohtausta sahalaita, jolloin tietäisi heti aloittaa lääkityksen.
Kysymys, kuinka paljon Suomessa on migreenipotilaita, tuottaa Helojoelta hätkähdyttävän vastauksen.
– On arvioitu, että heitä olisi noin 580 000 eikä läheskään kaikkia pystytä laskemaan. Reippaasti yli puoli miljoonaa kuitenkin.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei tyypillistä migreenipotilasta ole olemassakaan, vaikka sairaus onkin naisilla yleisempi kuin miehillä.
– Migreenin erilainen ilmiasu, se että se joillakin painottuu kovaan särkyyn, joillakin laukeaa kuukautisten aikaan, toisilla taas oireet enemmän painottuvat pahoinvointiin, voimakkaaseen väsymykseen tai vaikkapa näköhäiriöihin johtuu siitä, että migreeniä säätelee suuri joukko geenejä, jotka voivat järjestyä erilaisiin yhdistelmiin.
Sattuma ja sukuvika
Tällä hetkellä geenejä tunnetaan nelisenkymmentä ja joukko on vielä löytämättä.
– Migreeni kulkee usein suvuttain, mutta on myös paljon sellaisia migreenipotilaita, joiden suvussa tautia ei ole esiintynyt. Myös geenimutaatioita tapahtuu koko ajan, ja useimmiten migreenin takana on jonkinlainen geenisoppa.
Pelkät huonot geenit eivät silti aina riitä laukaisemaan migreeniä.
– Vaikka ihmisellä olisi minkälainen migreenisoppa perittynä, huonotkaan geenit eivät aina aktivoidu, jos hän viettää sellaista elämää, missä hän ei joudu kohtaamaan migreeniä laukaisevia tekijöitä. Tämä tekee tilanteen entistä mutkikkaammaksi.
Yleisimpiä migreenin laukaisevia tekijöitä ovat stressi, naisilla kuukautiskierto, nälkä, nestehukka, hajut, valot ja unen puute.
– Eli kun ajattelee, kuinka asiaan voisi itse vaikuttaa, esiin pulpahtavat ihan samat tylsät hyvät elämäntavat mitä kaikki muutkin kansanterveysjärjestöt toitottavat. Eli nuku tarpeeksi, älä stressaannu, syö terveellisesti ja nuku yösi.
Hallitse stressisi
Ei siis ole olemassa mitään yksittäistä viisasten kiveä.
– Migreenin itsehoidossa voi yrittää edellä mainittujen perusjuttujen lisäksi myös joitakin temppuja, joista parhaat liittyvät stressin hallintaan. On erilaisia menetelmiä kuten sovellettu rentoutus tai mindfulness, joista molemmista on olemassa tutkimusfaktaa. Jotkut ovat kokeilleet myös joogaa ja pilatesta, jotka soveltuvat lähinnä hetkeen keskittymiseen ja murheiden unohtamiseen.
Entä millaisia terveisiä Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtajalla on niille, joille migreeni on aivan uusi asia?
– Sen hyvä hoito on syytä opetella ihan alusta alkaen. Uudenkin potilaan kannattaa tutustua migreeniinsä ja opiskella sen hyvän hoidon periaatteet. Ihmiset ovat nykyään aika lailla lääkepelkoisia, mutta kun migreenikohtaus iskee ja sitä haluaa hoitaa lääkkeellä, silloin kannattaa ottaa lääkettä heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua ja pitää huolta siitä, että lääkeannos on riittävän tuhti.
Ennaltaehkäisyyn on syytä kiinnittää huomiota jo alusta alkaen.
– Jos elämäntavoissa on tarkistamisen varaa, se kannattaa tehdä viimeistään siinä vaiheessa, jos migreeni alkaa ilmoitella itsestään.
Teksti Reijo Ikävalko
Kuva Pekka Nieminen
Terveys-Hymy 7-2015
Kommentit
Oma kommentti