Suomessa on vajaa miljoona kipukroonikkoa

Mainos

– Vertaistuki ei paranna kipua, mutta se auttaa pään kasassa pysymiseen, sanoo Suomen Kipu ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Hirn, kipupotilas itsekin.

Siis Suomen Kipu? Mikä ihme se sitten on?
– Kyseessä on vuonna 1992 perustettu valtakunnallinen potilasjärjestö, joka on tarkoitettu kipukroonikoille, heidän omaisilleen ja kaikille, joita kipu jotenkin koskettaa, toiminnanjohtaja Kaisa Hirn, 39, aloittaa.
– Olemme yksiportainen järjestö eli meillä on vain henkilöjäseniä. Kaikki meidän toimijamme ovat vapaaehtoisia ja itsekin kipukroonikoita. Yritämme pitää järjestöbyrokratiaa mahdollisimman kevyenä. Yhdistys toimii Veikkauksen tuotoilla, ja lisäksi useat kaupungit ja kunnat tukevat paikallista toimintaa. Nettisivumme ovat www.suomenkipu.fi
– Tärkein toimintamuotomme on vertaistuki. Meillä on 36 paikkakunnalla kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ja sen lisäksi kaksi kertaa viikossa päivystää tukipuhelin, jossa vastaa kipuvertainen. Lisäksi meillä on maanantaisin miehille oma äijälinja, jossa vastaa kipuvertainen mies. Facebookissa on myös hyvin aktiivista ryhmää ja sieltä löytyy myös omaryhmä omaisille sekä nuorille kipukroonikoille.
Yhdistyksen toinen tärkeä tehtävä vertaistuen ohella on tiedon levittäminen.
– Krooninen kipu on vasta viime aikoina alkanut nousta julkisuuteen ja yleiseen keskusteluun. Kivun hoito on ollut pitkään hiljainen asia ja monet potilasjärjestöt, vaikka diagnoosiin kuuluisi kipu, eivät välttämättä ole kipuun ihan hirveästi keskittyneet. Onneksi nykyään jo monet järjestöt pyytävät meitä yhteistyöhön kivun  käsittelyssä.
Suomessa elää ja asuu kivulias kansa. Peräti 14 prosenttia kärsii kroonisesta tai pitkäkestoisesta kivusta ja invalidisoivasta kivusta kärsii nelisen prosenttia. Siis lähes joka viides suomalainen taistelee kipujensa kanssa. Tuki- ja liikuntaelinten kivut ovat tilastoissa ykkösenä.

Vertaistuesta on apua

On sanottu, että kipujen kanssa eläminen on kurjaa, mutta vielä kurjempaa on, jos niistä ei pääse puhumaan kenellekään. Juuri tähän Suomen Kipu ry:n vertaistukitoiminta keskittyy.
– On tutkittu juttu, että vertaistuki auttaa. Se voi itse asiassa myös pienentää kiputilaakin. On tärkeää, että ihmiset pääsevät puhumaan muiden vertaisten kanssa. Kun lähtökohdat ovat samat, ei tarvitse selitellä.
– Kaikkein pahinta kipukroonikoille on yksin jääminen, ja jos vielä kokee, että terveydenhuollossa kipuja vähätellään, tilanne on todella surullinen. Terve ihminen ei voi ymmärtää, millaista on ympäri vuorokauden kestävä kova kipu, Kaisa Hirn sanoo.
Yhdistykseen kuuluu noin 1500 jäsentä, mutta vertaistuen piirissä on noin 10 000 henkeä. Valtaosa yhdistyksen jäsenistä on työikäisiä, joskin työuransa loppupäässä. Kaikkihan tietävät, että iän myötä krempat lisääntyvät. Naisia on jäsenistössä miehiä jonkin verran enemmän.
– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä. Netistä löytyvät paikallisyhdistysten kokoontumisajat ja yhteyshenkilöiden puhelinnumerot. Minullekin voi soittaa, numeroni on 045 355 2825.
– Me teimme myös Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2009–2012 kroonisen kivun ensitieto-oppaan, joka on potilaiden suunnittelema ja toteuttama. Sekin löytyy netistä, Hirn toteaa.

Myös Kaisa on kipupotilas

Toiminnanjohtaja Kaisa Hirn on itsekin kipupotilas. Hänen ongelmansa alkoivat vuonna 2007.
– Toimin tuolloin HSL:n lipuntarkastajana, kun vailla lippua ollut aggressiivinen asiakas hermostui ja tönäisi minut tolppaan.
– Vasempaan olkapäähän tuli hermokudoksen vaurio, jonka seurauksena kipu kroonistui. Sain kuitenkin hyvän alkuhoidon fysioterapialla ja lääkityksellä, olen kuntouttanut sitä ja pääsin takaisin työelämään. Kipu kuitenkin on ja pysyy koko ajan mukana, mutta pystyn silti elämään suhteellisen normaalia elämää. Tapaus käsiteltiin myöhemmin oikeudessa ja sain pienet korvaukset.
Kaisa ei nykyään syö kipuihinsa särkylääkkeitä, sillä ne aiheuttavat hänelle voimakkaita  sivuvaikutuksia. Hän yrittää pitää kipunsa poissa rentoutusharjoituksilla ja jumpalla sekä seurustelemalla sympaattisten ihmisten kanssa.
Kotijoukkueeseen kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Mörkö ja Into. Kaisan mukaan on todettu, että myös eläimet voivat vähentää kipua. On olemassa myös peräti kipukoiria.
– Kyseessä on tehtäväänsä koulutettu koira, joka ilmoittaa omistajansa tulevasta kipukohtauksesta ennakkoon. Näin omistaja voi reagoida tulevaan kohtaukseen hoitamalla itseään etukäteen esimerkiksi vaihtamalla asentoa, lepäämällä, kylmähoidolla tai lääkityksellä. Näin kohtaus saadaan hoidettua tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:Matti Matikainen
Avainsanat: kipu, Kaisa Hirn

Kommentit

Oma kommentti