Suomessa on yli 100 000 ongelmapelaajaa

Mainos

Huolestuttaako oma tai läheisen pelaaminen? Jos vastaat kyllä, älä enää epäröi, vaan soita numeroon 0800 100 101. Tätä kautta pääset asiassa eteenpäin.

Peluuri on auttavia palveluita tarjoava palvelukokonaisuus, jonka tunnetuin ja kattavimmin kohderyhmää tavoittava palvelu on vuonna 2004 perustettu auttava puhelin 0800 100 101.
– Tämän lisäksi meillä on samaan tarpeeseen vastaava chat-palvelu: molemmat on tarkoitettu pelaajille, heidän läheisilleen sekä työssään peliongelmia kohtaaville ammattilaisille Peluurin ja Sininauhaliiton pelihaittatyön yksikön päällikkö Inka Silvennoinen kertoo.
Peluurin Peli poikki – on ongelmallisille rahapeliä pelaaville tarkoitettu kahdeksan viikon verkkopohjainen ohjelma. OmaPeluuri tarjoaa vertaistukea ja ammattilaisen ohjaamia ryhmiä. Peluurin valtakunnallisiin ja maksuttomiin palveluihin pääsee tutustumaan tarkemmin www.peluuri.fi -sivuston kautta. Kaikissa Peluurin palveluissa on mahdollista toimia nimettömänä.
– Sininauhaliiton pelihaittatyön kokonaisuuteen kuuluvat Peluurin lisäksi Tieto- ja tukipiste Tiltti sekä Restart-hanke, joka on suunnattu tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaajille.
Inka Silvennoinen on koulutukseltaan sosiologi eikä hänellä itsellään ole pelaajataustaa. Hän kertoo jo opiskeluaikoinaan kiinnostuneensa erilaisista riippuvuuskysymyksistä ja niiden eri näkökulmista. Hän on vaikuttanut Peluurissa pian kolme vuotta, ja erilaisten pelihaitta-asioiden parissa hän on työskennellyt jo vuodesta 2009.
Inka jos kuka siis tietää, mikä on ongelmapelaamisen tilanne tässä maassa ja millainen on tyypillinen ongelmallisesti pelaava. Mutta yllättäen hän sanookin, ettei tyypillistä ongelmapelaajaa ole.
– Tämä ongelma koskettaa niin monenlaisia ihmisiä monenlaisissa tilanteissa. Kun pelkkiä tilastoja katsellaan, niin yleisin meihin yhteyttä ottava on 18-34-vuotias mies. Ensisijainen ongelman lähde on useimmiten raha-automaattipelit sekä netissä että kivijalassa.
Takavuosina puhuttiin vielä yksikätisistä rosvoista, mutta nykyisillä koneilla on mustekalan lonkerot.
– Rahapeliautomaatit ovat kehittyneet merkittävästi alkuperäisistä. Ne ovat entistä nopeampia ja koukuttavampia. Meille tulevissa yhteydenotoissa näkyvät sekä kaupoissa, kioskeissa, huoltoasemilla että pelisaleissa pelattavat koneet.

Koko kansan vitsaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 toteuttama väestötutkimus kertoo korutonta kieltä. Sen mukaan Suomessa on noin 112 000 ongelmallisesti rahapelejä pelaavaa, ja heidän läheisiään on liki 800 000. Kyseessä on siis koko kansan vitsaus.
– Kaikkein suurinta yksittäistä ongelmaa on vaikea kohdistaa. Sanoisin yleisellä tasolla, että meillä Suomessa rahapelipelaaminen on hyvin arkipäiväistä ja se on läsnä kaikkialla. Tässä piilee varmasti merkittävä osa ongelman synnystä, sillä menipä mihin tahansa arkiseen ympäristöön, kauppaan tai kioskille, rahapelit ovat hyvin näkyvillä ja hyvin helposti saatavilla. Raha-automaattipelit sekä netissä että pelipisteillä on pelimuodoista kaikkein eniten ongelmia aiheuttava.
– Netissä pelattavat pelit aiheuttavat taloudellisesti suurimmat ongelmat. Niihin liittyy usein isoja velkoja. Yli 10 000 euron pelivelat ovat yleisimpiä nettipelaajilla.
Mitä Inka Silvennoinen tekisi asialle?
– Poistaisin automaatit arkisista ympäristöistä kuten kaupoista ja kioskeilta. Ne ovat merkittävä osa suomalaisten rahapeliongelmaa. Ne ovat niin helposti saatavilla ja kaikkien näkyvillä. Pelaajien ensikosketus rahapelaamiseen on tullut usein juuri tätä kautta. Meidän asiakaskunnassamme näkyy paljon sellaisia, jotka ovat aloittaneet automaateilla jo alaikäisenä.
– Lisäksi vähentäisin huomattavasti rahapelien mainontaa ja markkinointia. Korkean riskin rahapelien mainonnan kieltäisin kokonaan. Kyse on kuitenkin laajasta kokonaisuudesta, ei yksittäisistä toimenpiteistä.
Luullaan yleisesti, että rahapeliongelmat koskettaisivat yhä enenevässä määrin myös eläkeläisiä. Peluurin palveluissa tämä ei kuitenkaan erityisesti näy.
– Ikäihmisten rahapeliongelmat eivät näy erityisesti Peluurin palveluissa. Keskeinen ryhmä on 18-34-vuotiaat miehet. Jos velkamääristä puhutaan, niin noin kolmella neljästä Peliklinikan asiakkaista on rahapelipelaamiseen liittyvää velkaa. Yleisimmin summa on 20 000–50 000 euroa, mutta nykypäivänä yli sadantuhannen velkasumma ei ole mitenkään tavatonta.

Itsemurhan riski 15-kertaistuu!

Koukkuun jääminen aiheuttaa suurta häpeää, syyllisyyttä ja itseinhon tunnetta. Niinpä epätoivoiset ratkaisut tilanteen selvittämiseksi voivat tulla mieleen.
– Itsemurha on teema, josta keskustellaan auttavassa puhelimessa säännöllisesti. Tutkimuksista tiedetään, että ongelmallisesti rahapeliä pelaavilla itsemurhan riski on jopa 15-kertainen muihin ryhmiin verrattuna. Ongelmallisesti pelaavien tilanne on koronan takia mennyt vielä huonompaan suuntaan. Se näkyy meidän auttavaan puhelimeen tulleissa soitoissa. Jos ihmisellä on pohjalla monen kymmenen tuhannen pelivelat ja siihen päälle tulee vielä koronan takia lomautus tai irtisanominen, talous voi keikahtaa lopullisesti. Esiin on noussut esimerkiksi tilanteita, jossa uhkana on asunnon menettäminen.
– Rahapeliongelmasta kärsiville häpeä ja syyllisyyden tunne ovat poikkeuksellisen vahvoja, mikä vaikeuttaa monia asioita ja viivästyttää läheisille kertomista ja avun hakemista. Me keskustelemme häpeästä lähes päivittäin, teema on jatkuvasti läsnä. Se on yksilön näkökulmasta hyvin lamauttava tunne. On hyvä muistaa, ettei häpeä synny tyhjiössä.
– Me yhteiskuntana olemme myös vastuussa siitä, kuinka yksilön häpeän tunnetta ruokitaan ja kuinka siitä ja ongelmallisesti pelaavista ihmisistä puhutaan. Eikä pidä puhua vain yksilön ongelmasta, sillä meillä yhteiskuntana on vastuu siitä, kuinka rahapelipelaaminen meillä on järjestetty ja kuinka sen haittoja ehkäistään.
Inka Silvennoisen mukaan Peluurin tilastoiden perusteella ei pysty sanomaan, onko jossakin päin maata tavallista enemmän ongelmallisesti pelaavia.
– Haluan tuoda esille valtakunnallisen ongelman. Vaikka ongelmallisesti pelaavia on ympäri maata, palveluiden saatavuus on hyvin erilainen riippuen siitä, missä asuu. Palveluiden saatavuudessa on hyvin vahvaa alueellista epätasa-arvoa. Isoissa kaupungeissa palveluita on kohtalaisen hyvin saatavilla, mutta usein pienemmillä paikkakunnilla palveluita ei ole.

Toipuminen on mahdollista

Peliongelmasta on mahdollista toipua, vaikka se ei aina helppo tie olekaan, Inka vakuuttaa.
– Toivoa toipumiseen on aina. Me näemme työssämme epätoivoa ja pelaamisen haittoja, mutta näemme myös, kuinka ihmiset toipuvat vaikeistakin peliongelmista. Väestötasolla tilastoja tästä ei ole olemassa, joten tarkkaan ei tiedetä, kuinka moni ongelmallisesti pelaava toipuu.
– Apua on saatavana, kunhan vain hakee sitä. Juuri tätä varten Peluuri on olemassa. Jos ei ole tietoa, mistä omalla paikkakunnalla saa apua, kannattaa soittaa Peluuriin. Me neuvomme oikean paikan ja ohjaamme eteenpäin. Numero on siis 0800 100 101 ja se toimii arkisin kello 12-18.
– Rahapeliongelmaan on apua tarjolla eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Apua kannattaa hakea, oli sitten pelaaja tai läheinen. Usein läheinen keskittyy rahapelaajan tukemiseen ja auttamiseen, mutta unohtaa samalla itsensä ja oman jaksamisensa. On tärkeää, että myös läheiset hakevat itselleen tukea ja apua.

Rahoituksen ristiriitaisuus

Peluurin taustaorganisaatiot ovat Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiöt. Rahoituksen suhteen tilanne on eettisesti ristiriitainen, koska rahoitus tulee Veikkaus Oy:ltä.
– Ollaan ristiriitaisessa asemassa, Veikkaus ei osallistu Peluurin operatiiviseen toimintaan, viestintään tai päätöksentekoon, vaan toimimme täysin itsenäisesti. Rahoituspohja on ollut tämä Peluurin perustamisesta eli vuodesta 2004 lähtien. Ongelmapelaaminen ei tuolloin vielä ollut samalla tavalla näkyvä ja tiedostettu eikä silloin tarjolla ollut muunlaista rahoitusta.
Suomessa on Peluurin ohella muitakin rahapeliongelmissa auttavia tahoja.
– Peluurin kaltaisia valtakunnallisia sähköisiä palveluita ei ole, mutta tarjolla on paljon muunlaisia palveluita, esimerkiksi vertaistukea. Peluuri kuuluu osana Peliklinikan kokonaisuuteen, jossa järjestölähtöisten palveluiden kuten Peluurin, Tiltin ja Restartin lisäksi on kuntien avohoitoa sekä kehittämistä ja tutkimusta. Monenlaista apua ja tukea on tarjolla.
– Kaikkein keskeisin viesti on tässä: apua kannattaa aina hakea. Mikään tilanne ei ole niin toivoton, ettei siitä selviäisi, Inka Silvennoinen sanoo.

Teksti:Reijo Ikävalko
Kuvat:OM-arkisto
Avainsanat: peliongelma, Peluuri, Inka Silvennoinen

Kommentit

Oma kommentti