Pitkää päivätyötä yrittäjänä tehnyt Elvi Mikkola kärsi pohkeiden suonenvedoista vuosikausia. Seisomatyö kovalla tiililattialla vaati veronsa, ja krampit veivät yöunet.
Elvi Mikkola ehti vaikuttaa lähes 20 vuotta neule- ja tekstiilialan yrittäjänä Rovaniemen Napapiirin Pajakylässä. Hän itse viisastelee ”elinkautisensa” päättyneen kolme vuotta sitten, kun hän jäi eläkkeelle.
Elvi on nyt 68-vuotias. Hän syntyi Sodankylässä, missä hänellä on vieläkin mökki syntymäjärvensä rannalla. Aviomies Taisto on eläkkeellä sähköasentajan hommista. Pariskunta sanoi papille aamenen jo reilusti yli 40 vuotta sitten, ja heillä on kolme lasta sekä kaksi lastenlasta.
Elvi on iloinen, elämänmyönteinen ja sanavalmis tapaus, mutta ikävä kyllä hänellä on ollut monenlaisia terveysmurheita. Terveys-Hymy kertoi hänen iho-ongelmistaan – couperosasta ja maksaläiskistä – tämän vuoden toukokuun numerossa, ja se osasto on nyt kunnossa. Muita terveysongelmia jäi silti ihan kotitarpeiksi.
Elvin polvet joutuivat aikoinaan koville, kun työpäivät olivat pitkiä, alustana kova tiililattia ja tavarat kahdessa kerroksessa, joten portaissa ramppaamista riitti. Kulumiahan siitä seurasi.
– Vuonna 2003 leikattiin oikea polvi ja siihen laitettiin keinonivel. Toinenkin polvi on jo tähystetty, ja siihen tehdään sama juttu nyt marraskuussa. Virallinen diagnoosi on arthroosi eli nivelrikko, jota on meillä myös suvussa. Oikean polven keinonivelleikkaus onnistui oikein hyvin, ja jalka pelaa niin kuin pitääkin.
Puolitoista vuotta sitten Elviin iski diabetes, joka onneksi hoituu tableteilla. Tämän sairauden myötä hän sai myös kolesterolilääkityksen, mutta muita lääkkeitä hän ei syö. Diabeteskaan ei tullut yllätyksenä, sillä Elvin äidillä oli sama sairaus ja samoin hänen siskollaan, joka peräti sokeutui diabeteksen takia. Hän eli silti 93-vuotiaaksi.
– Diabetes ei sinänsä rajoita elämääni sen kummemmin, on vain katsottava, mitä pistää suuhunsa. Rasvoja, makeita ja pullaa pitää välttää.
Elvi tekee edelleen ompelutöitä, jos sattuu ompeluttamaan. Näin siitäkin huolimatta, että nivelrikko on iskenyt myös hänen käsiinsä. Kaikkein pahiten tauti on koetellut hänen oikean kätensä sormia. Elvillä oli aiemmin neulekone, mutta tätä nykyään hän tekee töitä pelkästään lukkotikkikoneella ja saumurilla.
– Ovathan ne sormet koppurassa, hän myöntelee. – Väärässä ja käyrässä. Kaikki oikean käden sormet ovat vinoja, kun olen sillä kädellä ommellut ja leikannut. En enää pysty tekemään mitään neulalla tai puikoilla, sillä varsinkin ykkösnivelet ovat niin jäykät. Jokapäiväisistä askareista selviän kuitenkin hyvin, ja vielä syntyy käsilläkin kaikenlaista, muun muassa hattuja Marimekon kankaista.
Elviltä ei kuitenkaan passaa tiedustella, kuinka monta hattua hän on kesän aikana tehnyt. Se on sama kuin kysyisi Lapin mieheltä, kuinka monta poroa hänellä on. Vastaus on aina yksi ja sama: molemmin puolin puuta. Elvi sanoo tekemistään hatuista, että niitäkin on molemmin puolin puuta ja muutama vielä oksallakin.
– Kaikkein suurin murhe minulla on kuitenkin ollut jaloistani, sillä olen niin menevä ihminen, että jalkojen pitää olla kunnossa. Onneksi löysin jo melkein 10 vuotta sitten kotikaupunkini Rovaniemen Detria-firman Relaxant-voidesarjan. Kun päivän seisoi kovalla lattialla, oli tosi ihana tulla kotiin ja vetäistä Relaxantia jalkoihin.
Elvi muistelee, että häneltä on vetänyt suonta molemmista pohkeista jo varmaan parinkymmenen vuoden ajan. Kun pohkeita oikein pahasti rupesi kouristelemaan, ne olivat kipeät ja arat monta päivää.
– Nivelrikon kanssa ei näillä jutuilla ollut mitään tekemistä, tässä kyse oli ihan eri krempasta, Elvi naurahtaa. – Tottahan jalkoja alkaa krampata, kun päivät pitkät seisoo kovalla, kylmällä ja vetoisella lattialla. Yritin hoitaa pohkeitani kylvyillä ja erilaisilla voiteilla ennen kuin löysin Relaxant-sarjan. Käytän sekä lihasrentouttajaa että Jalka-Relaxantia.
– Kun mie näitä hattuja ompelen ja silitän, niin niskat ovat koko ajan jännityksessä. Iltaisin pesun jälkeen voitelen ristiselkää ja niskanseutua lihasrentouttajalla ja jalkoihin panen Jalka-Relaxantia ja sen jälkeen pumpulisukat päälle.
– Nyt krampit ovat loppuneet ja saan rauhassa nukkua yöni, Elvi kiittelee.
– Jalkoja ei särje enää yhtään. Nukun silloin kun nukuttaa ja myyn hattuja silloin kun minua myytätyttää, hän veistelee. – Diabeteskaan ei onneksi yhtään hidastuta mun menoani, hattuja syntyy siinä missä ennenkin.
Elvi on kertonut tuotteista lähipiirilleen, ja hän on saanut kuulla pelkästään myönteistä hyrinää.
– Eräälle pikkupojalle annettiin Relaxantia kasvukipuihin, ja ne hellittivät. Eräs nainen kertoi saaneensa siitä helpotusta myös peräpukamiin, ja joku on voidellut jalkapohjansakin sillä, koska se pehmentää kovettumia.
Teksti:
Kuvat:
Terveys-Hymy 8-09
Kommentit
Oma kommentti