Tanssimalla kunnossa kaiken ikää

Mikko Kaasalainen ja Adrienn Fitori ovat tehneet suomalais-unkarilaista tanssiyhteistyötä jo 11 vuoden ajan. Kilpatanssi ja sen treenaaminen on rankkaa hommaa, jossa paikat joutuvat lujille.

Tanssinopettaja Mikko Kaasalainen, 36, on käynyt pikaisesti syntymässä Mouhijärvellä, mutta on kuitenkin asunut Tampereella melkein koko ikänsä. Mikko tunnustaa avoimesti, että hänen koko elämänsä pyörii tanssin ympärillä. Mikko tanssii itse ammattilaisena ja kilpailee edelleen – tuoreimpana saavutuksena vuoden 2014 ammattilaisten Suomen mestaruus yhdessä unkarilaisen parinsa Adrienn Fitorin, 35, kanssa. Parivaljakolla on Tampereella myös oma tanssistudio.

Mikko ja Adrienn ovat tanssineet yhdessä jo 11 vuotta ja saavuttaneet monia menestyksiä, joista Mikko nostaa ykköseksi Pohjois-Euroopan mestaruuden. Myös ensimmäinen Suomen mestaruus Champion-luokassa vuodelta 2004 on jäänyt pysyvästi mieleen.

Mikko ja Adrienn eivät kuitenkaan ole pari siviilielämässä. Mikko on sinkku, mutta Adriennilla on jo jälkikasvuakin. Kun Adrienn oli pieniin päin, Mikolla oli lyhyt kisatauko, jonka aikana hän kokeili aerobicia. Se ei kuitenkaan puhutellut.

– Ei se ollut mun lajini ollenkaan, hän naurahtaa.

– Ei hittolainen, mitä mä siellä yksinäni hypin. Olen koko ikäni tanssinut kilpatanssia naisen kanssa ja tykkään yhdessä tekemisestä. Kun takana on 11 yhteistä vuotta, meille on syntynyt sellainen yhteys, ettei toisen tarvitse edes sanoa mitään, kun toinen jo ymmärtää.

Valmentaja löysi parin

Mikko harrasti varhaisnuoruudessaan uintia ja urkujen soittamista, kunnes tanssi vei nuoren miehen mennessään.

– Siihen aikaan kouluissa ja muuallakin oli paljon diskoja. Olin niitä harvoja poikia, jotka uskalsivat mennä tanssimaan, vaikka en vielä silloin osannut mitään. Innostuin tanssimisesta niin paljon, että muut harrastukset jäivät ja lähdin tanssikursseille. Sille tielle jäin ja olen tanssinut 12-vuotiaasta lähtien. Kotiväki on ollut koko ajan taustatukenani ja kannustamassa, ja aina joku porukasta lähtee mukaan, kun jossakin on isot kisat.

Mikko löysi nykyisen tanssipartnerinsa Adriennin varsinaisen mutkan takaa eli valmentajien kautta. He eivät ennestään tunteneet toisiaan. Mikko oli hakemassa kumppania Englannista, kun hänen valmentajansa soitti Italiaan toiselle valmentajalle ja esitti asiansa.

Italialaisvalmentaja tiesi Adriennin ja arveli, että yhteistyö saattaisi onnistua. Näin kävikin.

– Varsinainen leipälajimme latinalaistansseista on rumba, mutta myös samba on suosikkejamme. Jos kuitenkin pitää mainita vain yksi tanssi, se on sitten rumba, Mikko toteaa.

Miehille kilo vuodessa

Koska sen paremmin Mikko kuin Adriennkaan eivät enää ole eilisen teeren poikia ja tyttöjä, heidän täytyy pitää kunnostaan vuosi vuodelta entistä parempaa huolta. Kilpatanssi on hyvin rankka fyysinen laji.

– Kaiken lisäksi se on muuttunut huomattavasti fyysisempään suuntaan jo sinä aikana, mitä minä olen tanssinut, Mikko kertoo.

– On oltava kaikki huippu-urheilijan valmiudet, ja kaiken lisäksi tanssimisen on näytettävä helpolta.

Mikon paikat ovat kestäneet tanssin rasitukset yllättävän hyvin. Pientä kremppaa ilmenee tuon tuosta, mutta vain pari kertaa lihas on revähtänyt niin pahasti, että on tarvittu lyhyttä taukoa.

– Ruokavalio on tietysti aika tarkka. Nykyään täytyy syödä vasta silloin, kun on ihan pakko. Hoikkana on pysyttävä. Miehillä alkaa kolmenkympin jälkeen tulla kilo vuodessa, vaikka ei mikään muuttuisi. Otan päivittäin myös vitamiineja, sillä niitä en saa ravinnosta riittävästi.

– Luulen ja toivon pysyväni huipulla vielä pari, kolme vuotta. Meidän ikäpolvemme kilpatanssijoita ei enää ole juuri muita jäljellä. Viime SM-kisoissakin minulle tultiin ihmettelemään, kuinka voin olla edelleen näin hyvässä kunnossa ja kuinka minä yhä jaksan. Pakko on jaksaa, jos tätä haluaa tehdä. Sanotaan vaikka niin, että se on ammatinvalintakysymys ja meidän oma valintamme.

Ei ruusuilla tanssimista

Kun mittari tosiaan näyttää jo puoltaväliä neljääkymmentä, nivelet ja lihakset eivät enää ole samassa iskussa kuin kymmentä vuotta aiemmin. Sen ovat saaneet huomata sekä Mikko että Adrienn.

– Illalla ja treenien jälkeen jalat ovat tosi kovilla, Mikko myöntää.

– Teen kaiken lisäksi näitä hommia melkein yötä päivää. Esimerkiksi eilen tulin aamulla Turusta, missä olen aina opettamassa keskiviikkoisin. Sen jälkeen vedin kaksi Bailatino-tuntia, jotka ovat tosi rankkoja. Sitten vielä opetin koko illan ja lopetin vasta puoli kymmeneltä. Sen jälkeen kävin syömässä ja kun tulin kotiin, jalat olivat ihan muusina.

– Niinpä suihkutin sinistä BetterYou-magnesiumsuihketta särkeville jaloilleni. Se on erinomainen aine silloin, kun jalat kuumottavat ja ovat niin levottomat, ettei saa kunnolla edes nukuttua. Magnesiumsuihke sujahtaa ihon läpi tosi vauhdikkaasti ja toimii hyvin nopeasti.

Mikko tutustui BetterYou-magnesiumsuihkeisiin erään ystävänsä välityksellä ja on nyt saanut niiden käyttäjäksi myös tanssiparinsa Adriennin, joka on erityisen ihastunut siniseen BetterYou-suihkeeseen. Mikko käyttää myös punaista suihketta.

– Nämä ovat tosi hyviä valmisteita, koska ne auttavat lihasten palautumiseen. Otin jo tätä ennenkin suun kautta magnesiumia, mutta tabletit eivät yleensä imeydy läheskään yhtä tehokkaasti kuin suihkeet. Ennen treeniä laitan jalkoihin punaista suihketta, joka lämmittää mukavasti, ja sitten treenien tai yleensä kovan rasituksen jälkeen suihkuttelen sinistä.

– Olen käyttänyt näitä suihkeita marraskuusta lähtien ja nykyään käyttö on päivittäistä. Meillä on niitä aina kaikilla kisamatkoilla mukana.

Teksti Reijo Ikävalko

Kuva Mika Kanerva

Terveys-Hymy 5-14